Amis ja lukio- yhdessä vai erikseen?

Eilen kokoonnuttiin purevassa talvisäässä Ilomieleen pohtimaan kuntaliitossopimuksen aloittamaa toisen asteen uudistamisprosessia. Tähän mennessä tapahtunut siis:

1. Liittyneet kunnat päättivät tehdä laajan selvityksen toisen asteen koulutuksen (lukiot ja ammattikoulut) järjestämisen vaihtoehdoista.

2. Pieni virkamiestyöryhmä teki tilatun selvityksen vuoden 2009 aikana (löytyy kaupungin etusivulta)

3. KH päätti käynnistää selvityksen pohjalta valmistelun yhden lukion hallinnollisesta mallista ja aloittaa selvityksen /neuvottelut miten koko toisen asteen koulutus kannattaa järjestää, lasten ja nuorten lautakunta kävi toimeen.

Iso ja laaja asia, jossa on monta näkökulmaa. Olennaista on kysyä, mihin uudistuksella pyritään, mikä on muutoksen tavoite? Päämääränä tulee olla koko ikäluokasta huolehtiminen, se että jokaiselle nuorelle löytyy innostava, motivoiva ja sopiva koulupaikka peruskoulun jälkeen. Koulutus on investointi tulevaisuuteen ja sekä lukiota että amista tarvitaan yhtä lailla. Hallinnon uudistamisella pitää saada käytännön työhön, opiskelijoiden arkeen, jotain hyvää lisää. Tai lisää resursseja toimintaan. Muuten sitä ei kannata tehdä.

Eilisessä keskustelussa nousi esiin myös nuorten tarve kuulua porukkaan, olla ”hykkiläisiä”, lyseon kasvatteja… Yhteisöllisyyttä ei saa hukata tai unohtaa hallintoa uudistaessa. Luokattoman lukion ongelmat on syytä ottaa vakavasti isompaa yksikköä mietittäessä.

Monta asiaa punnittavana mutta muutamasta olen jo varma: mahdollisuuksien tasa-arvosta on pidettävä kiinni, nuorilla pitää olla valinnan mahdollisuuksia ja erilaisia väyliä opintielle tarvitaan. Sama kaikille ei ole oikein hyvä kenellekään….

16 kommenttia artikkeliin “Amis ja lukio- yhdessä vai erikseen?”
  1. avatar Luokaton lukio ja niin edespäin sanoo:

    Hei Sari

    Onko olemassa yhtään tutkitusti ja todistetusti hyvää pedagogista syytä teoreettinen lukio – ammattikoulu-yhdistelmään? Taloudellisia – epäilen.
    Periaate tällaisesta lukiosta on sosiaalidemokraattinen, myös Ruotsissa, jossa juuri sosiaalidemokraatit aikanaan tekivät päätöksen yhtenäislukiosta, jota oikeisto-keskustahallitus nyt on purkamassa, koska malli ei toiminut.

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kyseessä on pääasiassa hallinnollinen muutos, jossa samaan kategoriaan kuuluvat koulutuspalvelut kootaan yhden sateenvarjon alle. Puoluepolitiikalla ei ole mitään yhteyttä hankkeen substanssiin.
    Uudistuksen toteuduttua kaatuisi raja-aitoja ja syntyisi mahdollisuuksia. Oppilaitoksilla on säilytettävä toimeenpanossa oma identiteetti ja yhteisöllisyys.
    Pitkässä juoksussa uudistus merkitsee myös kustannussäästöjä, kun toisen asteen oppilaitokset toimivat alueellisesti koulutusasioita hyvin osaavan ”konsernijohdon” ohjauksessa.
    Nuoret ikäluokat ovat pienentyneet. Oppilaista ei kannata taistella verissä päin. Ammatilliset koulutuspaikat tulee suunnata niille aloille, mistä todennäköisesti löytyy töitä. Nykyisin on liian paljon turhaa koulutusta. Siitä aiheutuu isot kulut.

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Sari!
    ”erilaisia väyliä opintielle tarvitaan.”
    Just niin.
    Eilen satuin näkemään dokkan, jossa haastateltiin opiskelijoita..
    Vahvisti kuulokokemuksiani, että intoa irtoaa erilaisilla vaihtoehdoilla.
    Nythän valtio suunnittelee lykkäävänsä kuntien harteille alle 25v ”isyysoikeuden” jottei porukka putoa kyydistä.
    Toivottavasti myöntävät myös ”elatusapua” Arkadian suunnasta.
    T. Riitta

  4. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moikku Lexa!
    Se pittee paikkansa, että turhassa pakkokoulutuksessa piisaa ja sekundaakin löytyy.
    Ei kaikkien tarvitse olla maistereita ja toimittajia..
    Tosin jossakin vaiheessa kaupan kassalta vaadittiin sen tason tutkinnot,
    että näiden poppamiesten itse nikkaroidut tohtorintutkinnot kalpenevat niiden rinnalla.
    Ruotsissa ja Suomessa on mm. työttömille nuorille valtion tukemaa opiskelu-työharjoittelua, jota käytetään väärin.
    Otetaan nonstoppina uusi tuettu tilalle, kun ko. aika päättyy edelliseltä.
    t. Riitta

  5. avatar Jussi Mestari sanoo:

    Hei!

    Tästä olen samaa mieltä: tämä maa tarvitsee ammattiosaajia, ja ammatillista koulutusta tarvitaan ilman muuta. Eikä kaikkien todellakaan tarvitse käydä lukiota, eihän se ole tarkoituksenmukaistakaan, saati kustannustehokasta. Siltikin nämä kaksi koulutusmuotoa on syytä pitää erillään. Peräänkuulutankin edelleen, että mitä hyötyä yhden lukion malli tuo ja mitä hyötyä seuraa yhteisestä hallinnosta toisen asteen koulutuksessa, sellaista hyötyä, mitä nykyisin menettelytavoin ja yhteistyökeinoin ei olisi saavutettavissa. Leo Leppänen toteaa yllä: ”uudistuksen toteuduttua kaatuisi raja-aitoja ja syntyisi mahdollisuuksia”. Millaisia mahdollisuuksia ja kenelle? Olisi oikein mukavaa, että näitä yleisiä ”heittoja” avattaisiin ja kerrottaisiin, mitä ne oikein tarkoittavat. Onko edes mahdollista, että yhdistymisessä jokaisella oppilaitoksella säilyisi oma identiteetti ja yhteisöllisyys? Eihän yhdistymisen jälkeen olisi olemassa kuin yksi oppilaitos. Mitä sellaista yhden lukion mallilla saavutetaan, jota ei jo ole?

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Parahin Jussi Mestari!

    En lähde tässä kirjoittamaan Sinulle pitkää kolumnia toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Hämeenlinnan seudulla. Mutta voinet itse tutustua aiheeseen julkisesta raportista, jota muun muassa kaupunginhallitus on käsitellyt (21.12.2009 ja 25.1.2010). Asiasta on ollut informaatiota myös Hämeen Sanomissa julkaistuissa jutuissa.

    Oppilaan (=asiakkaan) kannalta on lähes yhdentekevää, omistaako lukion kaupunki tai kuntayhtymä. Kaupunki-konsernissa lukio on yksikkö kymmenien yksiköiden joukossa ja kaukana omistajan valtaa käyttävistä tahoista. Kuntayhtymä-konsernissa lukiotoiminta on yksikkö alle kymmenen yksikön joukossa ja lähellä omistajan valtaa käyttävistä tahoista. Tällä on tietenkin vaikutus päätösten laatuun ainakin pitkässä juoksussa.

    Olen tutkinut pintapuolisesti Tavastian tunnusluvut. Yhtymän talous ja tase ovat erinomaisessa kunnossa. Toiminnan laatukin on hyvää. Ainoa miinus on se, että aikuiskoulutusta ei ole yhtiöitetty. EU:n kilpailusäännösten vuoksi niin ehkä tulisi jopa tehdä. Arvonlisäverotonta ja arvonlisäverollista koulutusta varten pitäisi perustaa osakeyhtiöt. Hyvin hoidettuna kumpikin tuottaa reippaasti voittoa yhtymälle.

    Ystävällisesti
    Leo Leppänen

  7. avatar Virtanen sanoo:

    Osoittaisi varmastikin jonkinlaista sivistystä käyttää amiksesta jostain virallisempaa nimikettä.

    Kaksi demarivirkamiestä kaupungin tilaajapuolella yrittää ajaa itä-saksalaista nuorisokoulumallia, mutta ehkä eivät onnistu.

    Hämeenlinnassa on jo yksi iso ja hyvä lukio – tarvitaanko muita.

  8. avatar Jussi Mestari sanoo:

    Parahin Leo!

    Olen kyllä tutustunut tuohon jokseenkin ala-arvoiseen raporttiin, jota joku on jopa selvitykseksi kutsunut. Huonompaa läpyskää en ole vielä omana aikanani nähnyt – ehdotuksia raportissa ei ole perusteltu millään kestävällä tavalla, ei perustuen tutkimuksiin tai muihin vastaaviin luotettaviin lähteisiin, asianomaisia, joilla sitä subastanssitietoa on, ei ole kuultu (ei edes niitä loppukäyttäjiä). Raportti perustuu mielikuviin ja uskomuksiin asioista, ei todelliseen tietoon asioiden tolasta. Eihän selvityksiä sillä tavalla tehdä! Mutta toki, voihan raportissa olla jotain hyvääkin, mutta yleensä tällaisia ”selvityksiä” uskotaan sokeasti ilman minkäänlaista kritiikkiä.

  9. avatar Sari Rautio sanoo:

    Olkoonkin että jossain kohdassa voi jollakin puolueella olla joku ajatus jostain kehittämisestä johonkin suuntaan (ja useinhan näin onkin;)) Se ei kuitenkaan tarkoita että lähtökohtaisesti ideat ja ajatukset tulisi torpata siksi että ne tulevat väärästä tuutista. Nuorisokouluajatus on kokemuksien perusteella osoittautunut sellaisenaan epäonnistuneeksi ja siksi ei tietystikään kannata samanlaista mallia tänne meille edes pohtia.
    Ja nykylain perusteella se ei olisi edes mahdollista.
    Mutta. Joka paikassa ja joka kohdassa mietitään ja kritisoidaan hallinnon turpoamista niin mielestäni jos syntyy ajatus hallinnon kehittämisestä ja tiivistämisestä asiakaslähtöisesti, niin se kannattaa tutkia ennen hutkimista.
    Mestarin kanssa samaa mieltä että meillä pitää olla faktoja, käytäntöä ja konkretiaa, mitä hyötyä uudistamisesta on. Yhteistyötä tehdään varmasti paljon jo nyt mutta rakenteet luovat myös toimintaa ja siksi niitä kannattaa myös pohtia. Esimerkiksi erityisosaamisen eli erityisoppilaiden tukeminen on meillä vielä ihan kiinni seinissä. Osaaminen ei liiku ja se on hölmöä.
    Asiakaslähtöisesti toimivassa mallissa opiskelijan tarvitsema tuki tulee sinne missä opiskelija on, osaaminen siirtyy.
    Siksi tätä keskustelua ja kuulemisia nyt tehdään. Viisasta olisi tietty ollut jo selvitysvaiheessa kuulla laajasti eri osapuolia ja näkökulmia, nykyaikainen ja avoin valmistelu olisi vaatinut sen.
    Nyt tehdään tässä järjestyksessä ja etsitään koko ikäluokan kannalta parasta ratkaisua. Koulutus on investointi ja siihen ja sen suunnitteluun kannattaa panostaa. Kunnolla.

  10. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Käytännön elämässä olen havainnut, että aika usein raporttia ja esittelyä pidetään huonona, kun sen kirjoittajan ja lukijan arvoissa on merkittäviä eroja. Kunnallishallinnossa päättäjä pyytää lisäselvityksiä, lisäselvityksiä ja lisäselvityksiä tai/ja ilmoittaa hankkeen väärässä järjestyksessä valmisteltu (ei ole alustavasti kuultu riittävästi jne).

    Arvoeroista johtuen jopa yliopistossa tohtoritasoinen päätarkastaja (proffa) pitää tutkielmaa puutteellisena arvoeroista johtuen. Totesin viimeksi mainitun asian, kun nuorukaisena toimin yliopistossa seitsemän vuotta kunnallisoikeuden tutkielmien aputarkastajana (noin 40 tutkielmaa/vuosi).

    Ja puskista nimimerkin suojassa on mukava ammuskella.

  11. avatar Jussi Mestari sanoo:

    Ja puheena olevassa raportissako ei ole arvolatausta tai muutakaan tausta-ajatusta??? Onko automaattisesti niin, että jos on jonkin asian kanssa eri mieltä, se leimataan erilaiseksi arvomaailmaksi? Minä ainakin haluaisin, että asiat perustellaan faktapohjalla, ei uskomuksilla siitä, mikä saattaISI toimia tai olla hyvin. En pidä raporttia huonona siksi, että sen arvot poikkeaisivat omistani, vaan perusteluiltaan, jotka mielestäni eivät ole riittäviä.

    Ihan omana itsenään kirjoitteleva Jussi…

  12. avatar Soili Hakala sanoo:

    Pistän minäkin lusikkani tähän toisen asteen koulutusta koskevaan keskustelusoppaan. Toisaalta tarpeettomastikin, koska Leo Leppänen on oivaltanut, ilmeisesti selvitykseen huolellisesti paneutuneena, sen mistä on kysymys. Olen aivan eri mieltä selvityksen laadusta kuin Jussi Mestari. Mielestäni 137-sivuinen selvitys on perusteellinen, puolueettoman ( myös puoluepoliittisesti : -)) asialllinen, faktoihin perustuva.

    En voi oikein ymmärtää, miksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen lähentäminen, yhteistyön tiivistäminen ja saattaminen samaan organisaation herättää niin paljon tunteita. Säilyväthän lukiot omina yksikköinään lukuunottamatta Yhteiskoulun lukiota, joka aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti fuusioituu Lyseon lukioon viimeistään v. 2012. Jokaisessa yksikössä on oma apulaisrehtori, pedagoginen johtaja, ja ylimpänä hierarkiassa yhteinen, koko lukiotoimesta vastaava rehtori.

    Mitä etuja saadaan, jos lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus ovat saman ”sateenvarjon” alla? Näin voitaisiin ainakin kehittää koko toisen asteen koulutusta kokonaisvaltaisesti. Opiskelijat voisivat vapaammin valita opintojen täydennystä molemmista koulutusmuodoista, jopa suorittaa kaksi tai kolmekin tutkintoa. Uskoisin työelämaan siirtymisen käyvän tätäkin tietä nykyistä kivuttomammin. Itse toivoisin myös, että uudistus parantaisi väliinputoajien asemaa niin, että jokaiselle peruskoulun päättävälle löytyisi opiskelupaikka.

    En voi ymmärtää sitäkään, että tämä koulutuskeskustelu on politisoitunut. Puoluepolitiikka tässä asiassa ei johda muuhun kuin eipäs – juupas -kimasteluun, jolla ei liene suurta arvoa asiasta päättävien kannanotoille.

  13. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    On hyvä, että toisen asteen koulutuksen uudistamista pohditaan perusteellisesti ja monella foorumilla. Kyse on tärkeästä ja kauaskantoisesta asiasta, joka ei todellakaan ole mikään puoluepoliittinen asia. Ei ole olemassa kokoomuslaista lukiota sen enempää kuin kristillisdemokraattistakaan. HäSan toimittajan 28.1. lehdessä käyttämä otsikko oli vähintäänkin outo.

    On varmaan hyvä, että opiskelijat pystyvät ottamaan täydentäviä kursseja molemmista koulutusmuodoista. Hiukan kannan kuitenkin huolta siitä, että kummankin koulutusmuodon laatu säilyy tarpeeksi korkeana. Lukioiden tulisi jatkossakin kyetä antamaan hyvä yleissivistävä pohjakoulutus, jonka varassa pystyy vaikeuksitta jatkamaan yliopistoon. Ammattioppilaitosten opiskelijoiden tulisi laittaa opintojen pääpaino ammatillisiin opintoihin, jotta eri alojen ammatillinen osaaminen säilyy myös tulevaisuudessa. Monitutkinnoissa on se vaara, että osataan vähän kaikkea, mutta ei riittävästi mitään.

    Silti toisen asteen koulutuksen hallinnollista ja pedagogistakin yhteistyötä voidaan kehittää ja tiivistää. Jos siten voidaan paremmin huolehtia koulutuksen ulkopuolelle jäävistä pudokkaista, ollaan saavutettu jo paljon.

    t. Teija

  14. avatar Sari R sanoo:

    Tänään jatkettiin keskustelua aiheesta laajalla porukalla. Ensimmäiset lukion opettajien kuulemiset on tehty ja ohjausryhmä on aloittanut työnsä. Muutamia pohdintoja iltapuhteesta:
    Toisen asteen eheyttäminen
    – ei pidä tehdä vastakkainasettelua ammattikoulun ja lukion välille, molempia tarvitaan
    – koko ikäluokasta on pidettävä huolta
    – toiminnalliset kehittämisesitykset ovat erinomaisia
    – yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa on edelleen kehitettävä.
    Muuttuuko hallintoa muuttamalla pedagoginen toiminta- mikään hallintomalli ei sinäänsä tuota mitään ylläolevista vaan kehittyminen vaatii aina johtamista ja osaamista?
    Ja lopuksi Kaurialan lukion opiskelijan kysymys: Miten ehdotettu malli parantaisi opiskelijoiden mahdollisuuksia?
    Kommentteja?

  15. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Kiitos kokoomusnaisille antoisan tilaisuuden järjestämisestä. Olisin suonut, että paikalla olisi ollut paljon enemmän valtuutettuja ja ko. lautakunnan jäseniä. Alustukset olivat hyviä ja avartavia. Tilaisuus olisi tosin saanut olla jo vuosi sitten.

    Minulle jäi mieleen illasta mm. seuraavia asioita:
    – Eduskunnan sivistysvaliokunnan tai Opetushallituksen taholta ei ole tullut mitään paineita hallinnolliseen yhdistämiseen. Jos niin tehdään, ratkaisu on Hämeenlinnan oma päätös.
    – Toistaiseksi ei ole vielä saatavissa mitään tutkimustuloksia tai kokemusperäistä tietoa siitä, mitä hyötyä tai haittaa kuulumisesta saman organisaation alle olisi.
    – Isoja rakenteellisia muutoksia ei tulisi tehdä ilman todellista näyttöä vaikutuksista. Aikalisää vähintään tarvitaan.
    – Lukiot tekevät jo nyt laajempaa yhteistyötä kuin neuvottelu- ja vamistelutyöryhmällä ilmeisesti on ollut tiedossa. Tarvitaanko enempää ja onko järkevää rikkoa hyvin toimivia systeemejä?

    Pahaa pelkään, että hallinnollinen yhdistämisen seurauksena syntyy vain uusia virkoja (johtava rehtori) ja rakenteita ( kuntayhtymän lukiokoulutuksen hallitus), jotka kasvattavat hallinnollista himmeliä ja kustannuksia entisestään.

    Nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytymisvaara jää myös helposti huomaamatta ja hoitamatta, kun porukka vaihtuu ja seilaa edestakaisin laitosten välillä. Kuten lukio-opiskelija sanoi, yhteisöllisyys ja toinen toisensa tunteminen on arvo, josta kannattaa pitää kiinni.

    t. Teija

  16. avatar Satu Leppänen sanoo:

    Hei
    Kiitos kokoomusnaisille eilisestä tilaisuudesta. Muutenhan me Lanulan jäsenet emme olisi minkäänlaista muuta tietoa saaneetkaan (tähän mennessä) kuin kahden virkamiehen näkökannat asiaan. Valitettavasti vain kaksi jäsenetä oli paikalla.
    Yksi asia askarrutta, miksi tällä hankkeella on niin valtava kiire? Ensin pitäisi 2011 yhdistää lukioiden hallinnot (lanulan toukokuun kokouksessa) ja 2012 koko toinen aste (lanulan kokous syyskuussa). Mielestäni pitäisi ensin katsoa muutama vuosi mitä lukioiden hallinnon yhdistämisen vaikutukset saavat aikaan.
    Lisää tietoa tarvitaan ja paljon, ennen kuin lanulan jäsenenä tätä hanketta voi suopein silmin katsoa. Jos näkökannat on vain virkamiesten tähän asti esiin tuomia, ollaan heikoilla jäillä.

Jätä kommentti

css.php