Perusopetus on POP

Hämeenlinna sai vuodelle 2010 488 080, liki puoli miljoonaa euroa valtionavustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Lainaus ministeriön tiedotteesta: ”Ryhmäkoko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun. Ryhmäkoot on tärkeä pitää kohtuullisina myös taloudellisesti tiukkoina aikoina, sillä opettajalla on oltava riittävästi aikaa oppilaalle ja mahdollisuus huomioida hänen yksilölliset tarpeensa, Virkkunen muistuttaa.
Opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta henkilöstön palkkakustannuksiin, jakotuntien lisäämiseen sekä resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa.”

Tuumasta toimeen, kuluvan lukuvuoden opetusryhmät ovat jo keskimäärin pienempiä kuin aiemmin. Perusopetukseen satsaamalla saadaan jokaiselle tasavertaiset mahdollisuudet ja parhaat eväät sinne toiselle asteelle, joko ammattikouluun tai lukioon.

3 kommenttia artikkeliin “Perusopetus on POP”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Sari!
    Tuo suuntaus on juuri sitä todellista säästöä pitkällä aika-akselilla.
    T. Riitta

  2. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Huomenta Sari!

    Kirjoitin HäSa:n vierailijapalstalle tästä tärkeästä aiheesta syyskuussa 2009. Hämeenlinnan täytyy nyt toimia tässä(kin) asiassa aikaisempaa kestävämmin.

    ”Luokkakoot puhuttavat myös lasten- ja nuorten- psykiatrian puolella

    Noin 80% suomalaisista perheistä voi suhteellisen hyvin ja suurin osa lapsista ja nuorista saa vanhemmiltaan riittävästi rakkautta, aikaa ja huolenpitoa. Perheiden hyvinvointi ei kuitenkaan vastoin odotuksia lisääntynyt taloudellisesti hyvinä aikoina. Tilastot koulu- ja perheväkivallasta, lasten huostaanotoista ja lastensuojeluilmoituksista järkyttävät. Pahoinvointi näkyy selkeimmin kouluissa ja erityispalveluiden jonoissa, joiden resurssit eivät ole palautuneet 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle.

    Luokat pienemmiksi valtionosuuksien avulla

    Hallitus on kuluvan vuoden aikana lisännyt kuntien valtionosuuksia ylisuurten opetusryhmien pienentämiseksi 16 miljoonalla eurolla. Nämä rahat on kunnille tehdyn kyselyn perusteella käytetty täysin oikein noin 70%:ssa kunnista. Noin 13% kunnista käytti valtionosuuden osittain ryhmäkokojen suitsimiseen. Loput eivät kohdistaneet rahoja lainkaan siihen mihin oli tarkoitus.

    Hämeenlinnan kaupunki ei käyttänyt valtionosuutta suoraan luokkakokojen pienentämiseen, vaikka kaupungissa on jo jonkin aikaa ollut valtakunnan tilastoissakin poikkeuksellisen suuria peruskoululuokkia. Nyt näyttää myös siltä, että Hämeenlinnan luokkakoot jatkavat kasvuaan.

    Perusopetuksen laadun parantamiseen ohjataan ensi vuonna 62 miljoonaa euroa, josta puolet on tarkoitettu ohjattavaksi luokkakoko-ongelman ratkaisemiseen. Kunnat ovat tähän asti voineet kohdistaa valtionosuudet perusopetuksen sisällä miten haluavat. Valtionosuuksien ohjaaminen kuntiin muuttuu kuitenkin vuodenvaihteessa, eikä esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaisia valtionosuuksia enää ole. Kaikki rahat ovat jatkossa yhtä ja samaa valtionosuutta. Luokkakokojen pienentämiseen tarkoitetut rahat olisikin jatkossa korvamerkittävä, jotta niiden väärinkäyttö saataisiin loppumaan.

    Luokkakoot ja lasten- ja nuortenpsykiatria

    Koululääkärit, terveydenhoitajat ja kuraattorit tekevät Hämeenlinnassa vuosittain yli 200 lähetettä lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikalle. Lähetteiden määrä on kasvussa, ja Kanta-Hämeen keskussairaalaan oli tullut syyskuuhun 2009 mennessä kaiken kaikkiaan lähes 250 lähetettä. Ammattiapua ja hoitoa saa vasta kuukauden, pahimmillaan 3-4 kuukauden odottamisen jälkeen. Ensisijaisena tavoitteena on saada lapsi tai nuori kuntoutumaan pitkäkestoisen ja tiiviin hoidon avulla. Lapsen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edesauttamiseksi käytetään myös lääkkeitä.

    Opetusryhmäkoon merkitys näkyy myös näiden apua tarvitsevien lasten ja nuorten selviytymisessä. Oppilaat, joilla ei ole erityistarpeita tai ongelmia saattavat selvitä ylisuurissa luokissa omin avuin, mutta pitkällä aikavälillä jokaisen lapsen kehitykselle aikuisen tuen ja huomion saaminen myös kouluympäristössä on tärkeää.

    Erityistä tukea tai psykiatrista hoitoa tarvitsevat tai sitä saavat lapset eivät useinkaan selviä suurissa koululuokissa. Tämän lisäksi hoitoprosessi hidastuu oleellisesti. Uhkana on, että jokainen erityistä tukea vaativa lapsi, saattaisi selvitä koulupäivästään suuressa luokassa vain psyykenlääkkeiden avulla tai erityisopetuksen avulla.

    Suurten luokkakokojen haitat tunnetaan, säästövaikutuksia ei

    Asiantuntijoiden pitäisi selvittää kattavasti, mitä mahdollisia säästöjä suuret peruskoululuokat tuovat tullessaan. Selviäisikö osa erityistä tukea tarvitsevista, esim. ylivilkkaista lapsista, koulunkäynnistään pelkästään pienen luokkakoon turvin yleisopetuksen ryhmässä ilman lääkityshoitoa, silloin kun se ei muista painavista syistä ole tarpeen? Voiko suurten luokkien erityistä tukea vaativien oppilaiden lääkitys tai paine erityisluokkien lisäämiseen olla halvempaa ja moraalisesti hyväksyttävämpää kuin pienten opetusryhmien priorisointi? Uskooko kukaan oikeasti, että 2000-luvun suuri ja rauhaton peruskoululuokka tuo kenellekään säästöjä pitkällä tähtäimellä?

    Miten tästä selvitään?

    Säästöt lasten ja nuorten lakisääteisistä peruspalveluista kolhaisevat eniten niitä perheitä ja lapsia, joiden asioihin pitää saada aikaiseksi parannuksia. Päätöksenteon pohjana pitääkin erityisesti vaikeina aikoina olla enemmän substanssiosaamista talousasiantuntijuuden tueksi. Asiantuntijoita ja käytännön toimijoita tulee kuulla aikaisempaa enemmän ja heidän mielipiteilleen tulee myös antaa enemmän painoarvoa. Tuskin kukaan nykypäivän opetusalan tai psykiatrian ammattilainen pitää suuria opetus- tai päivähoitoryhmiä opetuksen, lasten hyvinvoinnin tai yhteiskunnan edun mukaisina.

    Suuri osa hämäläisistä koululaisista saa onneksi opetusta sopivan kokoisessa ryhmässä, ja moni ekaluokkalainen on päässyt aloittamaan koulutaipaleensa parinkymmenen oppilaan ihanneluokassa. Jokaisella koululaisella kuitenkin on oikeus rauhalliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön, jossa saa myös riittävästi tarvitsemaansa tukea. ”

    Parempaan on päästävä.

    Lulu

  3. avatar Sari Rautio sanoo:

    Tervehdys,

    kiitos kommenteista, juuri näin, kun perusopetus on laadukasta, erityispalveluita ei tarvita niin paljoa. Koko lasten ja nuorten palvelusuunnitelma valtuustokaudelle lähtee tästä ajatuksesta, tuki sinne missä lapset ovat ja oikea-aikaisesti. Iso muutos ja iso asia siirtää resursseja ennakoivaan työhön.

    Kiinnostavaa tässä 30 ME avustuksessa on se, että kaikki hakeneet opetuksen järjestäjät avustusta saivat, mutta myös laatukriteerit otettiin huomioon. Perinteisesti laskennallisesti Hämeenlinnaan tulee noin prosentti valtionavuista, eli 300 tuhatta. Hyvin tehty pohjatyö ja suunnitelmat tuottivat kuitekin meille reilusti enemmän. Nyt sitten suunnitelmat käytäntöön.
    Jakotunnit ovat ratkaisu joita voidaan ja kannattaa lisätä reilusti.
    Vähitellen alkaa näkyä se valittu painopiste lapsiin ja nuoriin.
    Hyvä niin.
    Ja vielä yksi tärkeä asia lasten ja nuorten arkeen. Valtuustoryhmämme päätti esittää valtuustoryhmien väliseen sopimukseen kouluissa ja harrastuksissa kiusaamisen nollatoleranssia koko kaupunkiin. Kiva koulu ja kiva arki kaikille lapsille tavoitteena.
    Sari

Jätä kommentti

css.php