Seutuyhteistyötä isoissa asioissa

Hämeenlinnan seudulle sopisi erinomaisesti STM:n sotekokeilu, Rauman, Kouvolan ja Pirkanmaan malliin. Nykyinen terveydenhuollon järjestämistapa seudulla on teennäinen ja väliaikainen ja hyötyisi ulkopuolisesta selvitysmiehestä. Olennaisinta on madaltaa raja-aitoja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Saumattomasti ja tehokkaasti toimivat hoitoketjut ovat asukkaiden ja yhteiskunnan etu.

 

Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden kokonaan uuteen tekemiseen, nyt tarvitaan seudulle taas sitä aktiivisuutta ja rohkeutta kokeilla ja kehittää uusia toimintatapoja, josta Hämeenlinnan seutu tuli valtakunnallisestikin tunnetuksi vuosituhannen vaihteessa.

 

Erikoissairaanhoidon säilyminen seudulla vaatii sen vahvistamista ja yhteen hiileen puhaltamista. Maakunnan sisäisen aluepolitiikan aika on ohi ja koko Kanta-Hämeen rakenne kahden yliopistosairaalan välissä etsii uutta roolia. Tehokas ja toimiva työnjako maakunnan sotealueiden, erikoissairaanhoidon ja erva-alueen välillä turvaa tehokkaat ja laadukkaat palvelut.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen voisi olla se uuden seutuyhteistyön alku, jota päättäjät jokaisessa seudun kolmessa kunnassa ovat toivoneet. Ei Hattulan, Hämeenlinnan tai Janakkalan ehdoilla vaan seudun asukkaiden ja elinvoimaisuuden parhaaksi. Tämä kortti kannattaa katsoa ja etsiä omia ratkaisuja!

5 kommenttia artikkeliin “Seutuyhteistyötä isoissa asioissa”
  1. avatar iisakki sanoo:

    Kannattaisi tosiaan.

    Ongelma vain on siinä, että etenkin Janakkala kieltäytyy kategorisesti ja ehdottomasti edes minkäänlaisen selvitystyön aloittamisesta liittyen seudulliseen sote-malliin. Hattulakin haluaa rauhassa katsoa, miten yhteistoiminta-alue Janakkalan kanssa toimii ja odottaa valtion linjauksia asiassa.

    Koulutuksen osalta yhteistyöselvitys on juuri valmistunut, ja sekin tie on näillä näkymin loppuun kuljettu.

    Joten ainoaksi yhteistyömahdollisuuksiksi jää ”pienet” asiat, kuten tekniset palvelut, seudullinen ruokahuolto yms. tukipalvelut. Eiköhän meidän kannata keskittyä nyt siis niihin, kun ei väkisinkään oikein voi toista yhteistyöhön pakottaa? Katsotaan sitten isoja asioita seuraavien vaalien jälkeen, jospa vaikka maaperä olisi otollisempi ja eri ihmiset avainpaikoilla.

    Näissä maakunnallisissa asioissa toivottavasti löydetään jo erittäin pian yhteinen näkemys.

  2. avatar Soili Hakala sanoo:

    En ole terveydenhuollon asiantuntija muuta kuin palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Mutu-tuntuman perusteella olisin kyllä sitä mieltä, että odotettaisiin uutta terveydenhuoltolakia, joka aikanaan säätää reunaehdot uudistamiselle. Näin ennakkoon tuntuisi Hämeenlinnan seudulla liian suurelta palalta haukattavaksi terveyden- ja sosiaalihuollon yhdistäminen.

    Sen sijaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lähentäminen toisiinsa, jopa saumattomaksi yhteistyöksi olisi varmasti mielekästä. Tärkeämpää kuin organisaatiot on kuitenkin käyttäjän kannalta terveyspal-
    velujen saatavuus ja vaikuttavuus.

  3. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hyvä, että yhteistyömahdollisuukista keskustellaan.

    Kun Hattula oli rakentamassa yhteistoiminta-aluetta Janakkalan kanssa esitin yhteistyön tiivistämistä Hämeenlinnan kanssa. Se ei kuitenkaan hämeenlinnalaisille käynyt, kun Hämeenlinnan halusi pitää kiinni suunnittelemastaan liikelaitosmallista. Ulkopuolisia siihen ei mahtunut. Nyt olisi hyvä kuulla, millaisiin uusiin organisaatiorakenteisiin olisi mahdollisuuksia.

    Hattula on nyt saanut toimivat terveyspalvelut. Vastaanottotoiminnan tehokkuus on parempi kuin kuntayhtymän aikana. Ainut negatiivinen tekijä on kustannusten nousu, joka oli jo silloin tiedossa, kun järjestelyyn lähdettiin. Nyt toiminnassa on kuitenkin siirryttävä seuraavaan vaiheeseen, jossa kustannusten nousun hyöty saadaan täysimääräisesti kuntalaisten käyttöön.

    Iisakin analyysi yhteistyön nykytilanteesta voi olla oikea. Yhdyn Soilin ajatukseen, että tärkeämpää kuin organisaatiot on kuitenkin käyttäjän kannalta terveyspalvelujen saatavuus ja vaikuttavuus. Organisaatioiden yhdistäminen ilman kunnollisia toiminnan muutossuunnitelmia voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Tiedämme miten vaikeaa on ohjata isoja organisaatioita kuten HUS tai KHKS.

    Paras hankekin lähti kuntien yhdistämisestä ja palvelutuotannon tehostaminen jäi taka-alalle. Yhdistäminen auttaa kyllä silloin, jos kunnan tulopohja oli riittämätön. Minusta ei pitäisi suoralta kädeltä vain lähteä yhdistämään terveydenhuollon organisaatioita, vaan ensin pitäisi tarkastella, miten toimintaprosesseja voidaan tällöin parantaa. Sitä kautta säästöt syntyvät.

    Yhdistämisessä voitaisiin edetä myös pienten askelten politiikalla. On esimerkiksi järjetöntä, että terveydenhuollon tietokantoja ei tietoturvasyistä voida hyödyntää vapaasti. Kyllä keskussairaalan lääkärin pitäisi automaattisesti päästä näkemään, miten terveyskeskuslääkäri on potilasta hoitanut. Valtio voisi ensimmäisenä askeleena parantaa tietotekniikan hyväksikäyttömahdollisuuksia

  4. avatar Sari R sanoo:

    Tervehdys!

    Kiitos hyvistä kommenteista. Ulkopuolisessa selvityshenkilössä olisi nimenomaan se hyvä puoli, että kokonaisuutta ulkoapäin katsoessa voisi löytyä a) kiihkoton näkemys siitä kokonaisuudesta b) olennaiset asiat mitä pitäisi tehdä c) järkevä etenemisjärjestys.

    Ennakkotiedot lain uudistamisesta kertovat sen että nyt kannattaisi jo toimia ja laatia etenemissuunnitelmia. Kouvola, Rauma ja vaikkapa Tampereen seutukin ovat kovaa vauhtia tarttumassa tilanteeseen ja etsimässä tulevaisuuden ratkaisuja. Riski kun meilläkin on että ei enää pohdita onko kolmea erikoissairaanhoidon yksikköä vaan että onko yhtäkään koko Kanta-Hämeessä….

    Kari on oikeassa prosessien kehittämisessa, hankaluus on vaan siinä että eri viimeiset kymmenen vuotta ainakin on eri hallintojen alla olevia organisaatioita yritetty saada toimimaan jouhevasti yhteen- ja ei tunnu onnistuvan. Rakenteet luovat toimintaa ja ohjaavat sitä ja siksi jossain kohdassa rakenteisiinkin on puututtava.

    Tuo tietotekniikan uudistaminen onkin sitten tosi mielenkiintoinen juttu. Ruotsissa on terveydenhuollossa käytössä tasan yksi tietojärjestelmä ja – yllätys yllätys- tieto kulkee. Meillä Suomessa on nelisen tuhatta eri järjestelmää, kiitos jokaisen organisaation, kunnan ja kuntayhtymän, itsehallinnosta ja halusta tehdä itse parhaita ratkaisuja omasta näkökulmastaan…. ja nykytilassa ei siis ole järjen hiventä asiakkaan tai edes niiden organisaatioiden näkökulmasta. Suomi ei ole enää tänä päivänä tietotekniikan kehityksen kärjessä, vaan perässähiihtäjä, valitettavasti.
    Ja sille kannattaisi pikapikaa tehdä jotain isoa ja radikaalia. Tuottavuus lisääntyisi takuulla, ja laatu myös.

  5. avatar Sari Rautio sanoo:

    Lisää isoja asioita, mutta pienemmillä? askelilla: ”Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä on tullut voimaan 1.8.2009. Lailla on tarkoitus parantaa palvelusetelin käytön edellytyksiä ja saada palveluseteli nykyistä laajempaan käyttöön. Olennainen tavoite on myös asiakkaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen.

    Uudessa Hämeenlinnassa palvelusetelitoiminnan laajentaminen on ajankohtaista monituottajamallin kehittämiseksi. Myös Hattulasta ja Janakkalasta on tullut esityksiä joustavien, eteenkin ylikunnallisten palveluiden kehittämiseksi. Myös palveluntarjoajan näkökulmasta laajempi asiakaskunta on tarpeen.

    Palveluseteli lisää kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Se voi parantaa myös palvelujen saatavuutta, purkaa jonoja, parantaa laatua, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyötä.

    Esitämme että osana palvelu – ja hankintastrategiaa selvitetään seudullisen palvelusetelin käyttöönottoa hoiva- ja hyvinvointipalveluihin ja myös muihin soveltuviin palveluihin. Tavoitteena voi jatkossa olla maakunnallinen palveluseteli.

    http://yle.fi/alueet/hame/2010/02/valtuutetut_haluavat_seudullisen_palvelusetelin_1472710.html

Jätä kommentti

css.php