Vierivä kivi ei sammaloidu

Päivän uutinen on että suomalaiset ovat eurooppalaiselle mittapuulla innokkaita liikkujia http://www.hameensanomat.fi/?article=127538. Viime viikolla osallistuin opetusministeriön Liikkuva koulu- seminaariin www.minedu.fi ja siellä taas viesti lasten ja nuorten liikkumattomuudesta oli järkyttävä. Puolet suomalaisista lapsista ei liiku edes terveytensä kannalta tarpeeksi – saatika niin että liikunnasta ja urheilusta olisi jotain tavoitteellista saavutettavissa. Kakkostyypin diabetes, ylipaino, tuki-ja liikuntaelinsairaudet tai vaikkapa levottomuus  ovat kaikki estettävissä tai ainakin hillittävissä liikunnan avulla.
Perusopetuksen tuntijakouudistus on meneillään ja laaja yhteisymmärrys on liikunnan roolin kasvattamisesta koulun arjessa. ”Terveys ja toimintakyky on hyvinvointia vahvistava kansalaistaito” ja siinä liikunnan ja liikkumisen merkitys on korvaamaton.

1. Lapset tarvitsevat liikkuvan arjen, liikkuvan elämäntavan. Turvalliset koulumatkat, kivat pihat, pallot peliin ja myös sitä perheiden yhteistä liikuntaa.

2. Pitäisikö kaikista päätöksistä arvioida sen liikkumisvaikutukset? Miten kaavoituspäätös, kouluratkaisut vaikuttavat liikunnan määrään? Edistääkö vai estääkö?

3. Meillä aikuisilla on vastuu lasten liikunnasta ja liikkumattomuudesta. Lapsella on oikeus liikkua ja nauttia siitä!

2 kommenttia artikkeliin “Vierivä kivi ei sammaloidu”
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Eilen julkaistiin huippu-urheilun tulevaisuutta pohtineen työryhmän raportti. Viisaat olivat istuneet ja tulleet siihen johtopäätökseen että ”Suomesta puuttuu huippu-urheilun kokonaisvaltainen johtaminen. Huippu-urheilukenttä on Suomessa sirpaleinen ja näkemys urheilun merkityksestä ja yhteisistä arvoista on hajanaista sekä lajien välinen yhteistyö vähäistä. ”
    Itse SLU talossa yli kuusi vuotta työskennelleenä olisin voinut saman kertoa ihan arkihavaintojen perusteella. Sama ”itsenäisten järjestöjen ja organisaatioiden” dilemma vaivaa Suomea laajemminkin. Ei ole tarvinnut tehdä yhdessä aidosti, jokainen taho puurtaa yksinään, havuja perkele tyylillä.
    Mutta, aika on muuttumassa. Rahoittajalla on iso mahdollisuus ja mielestäni myös velvollisuus koordinoida kokonaisuutta ja ohjata kokonaisuuden kannalta järkevään tekemiseen. Rahaa ja resursseja Suomessa on, pienten purojen saaminen yhteiseen jokeen, joka saisi voimaa ja muuttuisi menestyksen koskeksi vaatii myös keppiä. Ihan kuten kuntakentässäkin.
    Toinen nosto paperista : ”Työryhmä ehdottaa suomalaisen huippu-urheilun visioksi neljä perusasiaa. Ensinnäkin suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat paljon ja monipuolisesti. Urheilu ja liikunta ovat luonnollinen ja keskeinen osa suomalaisten lasten arkea. ” Juuri näin. Jokaisen lapsen liikunta ja liikkuminen on myös huippu-urheilun etu. Ja ennen muuta yhteiskunnan etu. Hyvinvoivista lapsista tulee hyvinvoivia aikuisia.

Jätä kommentti

css.php