Luottamus edistää koko seudun kehittymistä

Lauantain HäSassa oli kirjoitukseni kuntakeskusteluun lyhentynyt olennisilta osin. Tässä kokonaisuutena. Hyvä että keskustellaan. Kunta- ja palvelurakennekeskustelu jatkuu tiiviinä monella eri tasolla ja hyvä niin. Keskustelu sopivasta kuntien määrästä on jämähtänyt epäolennaisuuksiin – luulisin että puolueiden puheenjohtajat ovat halunneet konkretisoida sitä faktaa että jatkossa kuntien määrän on radikaalisti vähennyttävä. Jos seutu on yhtenäinen työssäkäyntialue, vapaa-ajanviettoalue, ostosalue, palvelualue, mitä järkeä on pitää ainoastaan hallintoa paloiteltuna moneen osaan? Vaikka pienten kuntien osuus yhteisistä menoista on vaan reilu kymmenesosa mikä oikeus niillä on kieltäytyä kehittymästä maailman mukana ja tuhlata yhteisiä varoja. Samalla tavalla vanhoilla kaupungeilla pitkine hallintohistorioineen on paljon uudistettavaa. Oikea uusi syntyy silloin kun kaikki luopuvat jostain vanhasta ja tekevät eritavalla kuin ennen.

Rakenteet luovat tai rajoittavat toimintaa ja siksi niillä on väliä. Kokonaiskuva palveluiden kehittämisessä on tärkeää ja kokonaisuuden pitää pysyä hanskassa. Joidenkin ratkaisujen pitää olla seudullisia ja paikallisia osaoptimointeja ei saa tässä taloustilanteessa ja tällä väestön ikääntymisvauhdilla enää tapahtua. Vapaaehtoisella yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan helppoja ratkaisuja, missä kenenkään ei tarvitse omasta edustaan tinkiä, mutta kun oikeasti on luovuttava jostain kokonaisuuden eduksi, vapaaehtoinen yhteistyö tuo erittäin harvoin riittävän hyvää lopputulosta – kokonaisuuden kannalta.

Kuntalain uudistamiseen tähtäävä parlamentaarinen toimielin aloittaa työnsä tekeillä olevan selvitystyön pohjalta. Työryhmän tehtävänä ei ole selvittää kuntien määrää koskevia uudistuksia, vaan työssä tulee ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistus. Mikä on se paras malli, vai onko niitä useampia, pitkässä ja harvaan asutussa maassa? Mitkä ovat kunnan perustehtävät ja mitä tehtäviä voisi hoitaa vaikkapa aluelautakunta, järjestöt, tai muut kansalaisdemokratiaa tukevat ja täydentävät organisaatiot?

Oulun menestys on koko seudun menestystä. Hankalaa erillisessä hallinnossa on sen mahdollisuus osa-optimointeihin. Kehyskunnat voivat tehdä päätöksiä ja palveluvalintoja kääntäen selkänsä keskuskaupungille, kuten Hämeenlinnan seudullakin on perusterveydenhuollossa  ja osin yhteisen elinkeinopolitiikan kehittämisessä tapahtunut.

Keskuskunnan ja kehyskuntien välillä on aina olemassa pysyvä riippuvuussuhde ja kaikkien tavoitteena pitää olla seudun menestys. Janakkalan muuttovoitosta osa johtuu varmasti Hämeenlinnasta ja Hämeenlinnan työpaikkamäärän kasvusta osa Janakkalan muuttovoitosta, kunnat täydentävät toisiaan.

Väitän,  että keskuskaupungin on aina katsottava koko seutua, kokonaisuutta. Oikeasti ei tarvita vastakkainasettelua, vaan kehitysjohtaja Prittisen peräänkuuluttamat tasa-arvo, kunnioitus ja luottamus tarvitaan molemmilla puolin kuntarajaa, eikä vain silloin kun se omaan pirtaan sopii – mutta myös kokonaisuutta katsoen. Hattulan, Janakkalan ja Hämeenlinnan luottamushenkilöt ovat sitä luottamusta tekemässä yhteisillä tapaamisilla, kokouksilla ja asiapohjalta – ilman kalliita selvitystöitä. Koko seudun kehittymisen ja ennen muuta kuntalaisten takia.

4 kommenttia artikkeliin “Luottamus edistää koko seudun kehittymistä”
  1. avatar Arvo Konservatiivi sanoo:

    Mitä järkeä Hämeenlinnan oli ottaa osaksi Hämeenlinnaa sellaiset tuppukylät kuin Kalvola, Renko, Lammi, Hauho ja Tuulos? Millä tavalla kuntaliitos ympäristökuntien kanssa on hyödyttänyt alkuperäistä Hämeenlinnaa ja hämeenlinnalaisia?

    En ymmärrä väitettäsi siitä, että poliittisia päätöksiä tehdessään keskuskaupungin on katsottava aina koko seutua. Yksittäisen kaupungin tehtävänä on vain ja ainoastaan palvella omia kuntalaisiaan tavalla, joka ei ole suoraan haitallista muille kunnille (esimerkiksi ympäristövahinkoja ei tietenkään saa tuottaa ympäröiville kunnille oman kuntalaisten hyödyn nimissä), ja huolehtia kunnan sisällä lähidemokratian toteutumisesta. Suurissa kuntaliitoksissa nimenomaan lähidemokratian toiminen ja toteutuminen on usein kyseenalaista, siitä syystä suuria kuntaliitoksia usein vastustetaan. Lähidemokratian toteutuminen ja kuntalaisten identiteetin säilyttäminen ovat niin merkittäviä arvoja, että niiden toteutumisesta ollaan usein valmiita maksamaan hieman enemmän veroja.

    Kunnan tai kaupungin hoitaessaan tehtäviään, sillä on oikeus kerätä asukkailtaan veroja, jotka on tarkoitettu kohdistettavaksi yhteiseen hyvään – siis kyseisen kunnan tai kaupungin asukkaiden lakisääteisiin, yleishyödyllisiin ja välttämättömiin tarpeisiin. Esimerkiksi Hämeenlinnan tehtävänä ei ole huolehtia siitä, osaavatko ympäryskunnat huolehtia omasta taloudenpidostaan tai palveluiden tuottamisesta. Jos jokin ympäryskunta ei pysty tuottamaan riittäviä palveluja, sen on ostettava ne muualta tai tuotettava ne yhteistyössä toisten kuntien kanssa, esimerkiksi kuntayhtymien avulla. Se ei voi vaatia yksipuolisesti toisia kuntia kuntaliitokseen vain sillä perusteella, että siitä olisi sille hyötyä, tai vaati aina voi, mutta toisella kunnalla ei ole tietenkään velvollisuutta hyväksyä kuntaliitosta, varsinkaan sellaisen kunnan kanssa, josta on vain haittaa omalle kunnalle ja kuntalaisille.

    Kaikki palvelut ja hankinnat maksavat. Ilmaisia hyödykkeitä ei ole. Jos kuntalaisten verovaroja käytetään johonkin tiettyyn kohteeseen, nämä samat varat ovat poissa toisesta kohteesta. Päätökset siitä, miten kuntalaisilta kerättyjä yhteisiä verovaroja kohdistetaan, ovat poliittisia arvovalintoja, joiden tekeminen kuuluu poliittisten päättäjien toimenkuvaan. Tässä kohtaa on ilmeisen tarpeellista muistuttaa, että kunnan tehtävänä ei ole toimia hyväntekeväisyysjärjestönä, joka jakaa kuntalaisten verovaroilla ostettua tai tuotettua hyvää muille kuin kuntalaisilleen. Kuntalaisilta kerätyt verovarat ovat kuntalaisten yhteistä omaisuutta, joiden vallintaan valta on annettu määräajaksi parlamentissa toimiville luottamushenkilöille. Kaupunginvaltuutettujen, kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginjohtajien yms. poliittista valtaa käyttävien tahojen on ymmärrettävä toimenkuvansa: he ovat kuntalaisten palvelijoita. Tämä – näinkin yksikertainen – asia on sellainen, joka tuppaa usein unohtumaan poliitikoilta.

    On käsittämätöntä, että sinä ja monet muut poliitikot olette sitä mieltä, että kuntien määrää on radikaalisti vähennettävä. Se, että useammalla kunnalla saattaa olla jossain määrin yhtenäinen työssäkäynti, vapaa-ajanviettoalue, ostosalue, palvelualue jne. ei ole mikään syy yhdistellä kuntia, jotta kuntia olisi vähemmän ja useiden kuntien tilalle muodostuisi suurkuntia. Pienemmissä yksiköissä ihmisten yksilöllisistä tarpeista ja lähidemokratian toteutumisesta pystytään usein huolehtimaan paremmin kuin suurissa yksiköissä. Kuntien sisällä kuntalaiset tuntevat yleensä myös vahvaa yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi alkuperäisenä hämeenlinnalaisena tunnen itseni hämeenlinnalaiseksi, mutta kuntaliitos ei aiheuttanut sitä, että pitäisin renkolaisia, kalvolalaisia, lammilaisia, tuuloslaisia tai hauholaisia hämeenlinnalaisina – tuskin he itsekään pitävät itseään hämeenlinnalaisina. Yhteisen kunnallisen identiteetin puuttuminen johtaa siihen, että kunnan alueella on erillisiä provinsseja, joilla ei ole keskenään yhteistä päämäärää, jonka eteen toimitaan, vallitsee luonnontila: kaikkien sota kaikkia vastaan. Provinssit siis kilpailevat keskenään etuuksista. Toiselle provinssille annettu etuus on aina toiselta provinssilta pois.

    Näkemyksesi siitä, että pienillä kunnilla ”ei pitäisi olla oikeutta kieltäytyä kehittymästä maailman mukana” ja ”tuhlata yhteisiä varoja” kieltäytymällä kuntaliitoksista, on hyvin kummallinen. En näe minkäänlaisena kehityksenä sitä, että suurilla kuntaliitoksilla heikennetään lähidemokratiaa. Näen tällaisen askeleen takapakkini kaukaiseen menneisyyteen, keskusyksikkö – provinssi -ajatteluun. En myöskään ymmärrä, että pidät yhteisten varojen tuhlaamisena sitä, että pienemmät yksiköt voisivat päättää itsenäisesti, miten kuntalaisilta kerättyjä yhteisiä varoja kohdennetaan vain tällaisen alueen kuntalaisten hyvinvointiin. Se ei ole mitenkään epäoikeudenmukaista tai muilta pois, että jonkun alueen ihmiset jakavat omaa hyvinvointiaan ainostaan oman sidosyksikön jäsenilleen, jos samaan aikaan tällainen yksikkö ei vaadi erityistä tukea tai yhteistoimintaa varojen keräämiseksi muualta.

    Se, että kuntaliitoksia perustellaan usein taloudellisilla asioilla, johtuu siitä, että yhteisiä verovaroja käytetään kaikkeen muuhunkin kuin välttämättömiin asioihin. Kuntien menoja tulisi karsia rajusti. Liiallinen markkinaliberalismi, jota erityisesti Kokoomus ajaa, ei ole hyvä asia. Talouskasvun ainainen tavoittelu ei ole kestävää kehitystä. Tällaisena taloudellisena aikana olisi hyvä pysähtyä miettimään, mihin on oikeasti varaa, mikä on oikeasti tärkeää ja mistä on syytä tinkiä. Kuntien on opittava hoitamaan talouttaan vastuullisesti.

  2. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Täällä ”tuppukylässä”, Tuuloksessa, on tullut asuttua 26 vuotta. Hämeenlinnalaissyntyisenä koen kuitenkin olevani edelleenkin hämeenlinnalainen, vaikkakin on tullut alue omaksi asuinpaikaksi, kuten Kauriala aikonaan. Vahvasti oli silloinkin Kaurialasta, eikä jostain kaukana olevasta esim. Sairiosta tai Idänpäästä, Ruununmyllystä puhumattakaan.
    Kuntaliitoksen päätöksenteossa mukana olleena ja puolestapuhujana, olen viime aikoina joutunut muuttamaan käsityksiäni. Jos olisi ollut ennustaja, toisin olisin toiminut. Jossei näistä tuppukylistä ole ollut hyötyä entiselle Hämeenlinnalle tai hämeenlinnalaisille, niin voin lohduttaa, että se on myös toisinpäin. Veroeuroja ehkä tulee alueelta vähän enemmän, palveluita on kuitenkin entistä vähemmän ja kauempana.
    Elettävä on kuitenkin tehtyjen päätösten mukaan. Ei kukaan varmaan lähde esittämään tosissaan tehdyn kuntaliitossopimuksen purkamista ja rajojen vetämistä uudelleen entisiin paikkoihin. 🙂

  3. avatar Arvo Konservatiivi sanoo:

    Mirja Piiroinen, olen sitä mieltä, että kuntaliitos ei ollut hyvä asia myöskään edellä mainituille Hämeenlinnaan liittyneille kunnille. Hämeenlinnalaisena en vain halunnut erityisesti ottaa asiaan kantaa, koska ei ole minun ensisijainen tehtäväni arvioida, mikä on toisille kunnille hyväksi ja mikä ei.

    Sanasi siitä, että kuntaliitos ei ole ollut hyvä asia myöskään Hämeenlinnan entisille ympäryskunnille, ei lohduta minua ollenkaan. Se vain osoittaa sen, kuinka typerä koko kuntaliitos oli – ilmeisesti lähes kaikkien osapuolten kannalta. Nykyinen Hämeenlinna ei oikeastaan ole edes kaupunki vaan ennemminkin lääni, sillä nykyisen Hämeenlinnan alueen rajat ovat erittäin laajat. Tämä on täysin suuruudenhullu poliittinen ratkaisu.

    Lähidemokratiasta, välttämättömien palveluiden saatavuudesta ja elämänlaadusta ihmiset ovat halukkaita maksamaan enemmän veroja. Näiden turvaaminen on myös kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kun palvelut keskitetään keskuksiin, silloin vaihtoehtoina on joko muuttaa keskukseen – mikäli siihen on yksilöllä varaa – tai kärsiä palveluiden ja lähidemokratian puutteesta harvaan asutuilla seuduilla. Tietenkin kuntaliitoksilla pyritään siihen, että harvaan asutut seudut autioituisivat, jotta palvelut pystyttäisiin tuottamaan tehokkaammin, kun ihmiset asuisivat lähekkäin keskuksissa. Jos kunnat eivät tingi mistään tai muutu taloudellisesti paremmin tuottavemmiksi yksiköiksi, esimerkiksi kuntaliitoksilla, silloin nykyinen meno ei voi jatkua vaan seinä tulee jossain vaiheessa vastaan. Rahaa on käytettävissä vain rajallinen määrä. Siitä voidaan sitten olla montaa mieltä, onko tarkoituksen mukaisempaa paisuttaa kuntien menoja ja tavoitella ikuista talouskasvua vai säästämällä ylimääräisistä menoista ja samalla tukea ihmisten valinnanvapautta asua harvaan asutuilla seuduilla rauhassa luonnonhelmassa. Minulle sellaiset asiat kuin demokratia, turvallisuus, viihtyisyys, yleinen hyvinvointi, kestävä kehitys ja vihreät arvot menevät talouskasvun tavoittelemisen ja taloudellisen tehokkuuden edelle. Kaikkia asioita ei voi aina rahalla mitata.

    Olen sitä mieltä, että Hämeenlinnan suuruudenhulluilla päättäjillä on peiliin katsomisen aika. Virheet on myönnettävä. Ainoa oikea ratkaisu on purkaa kuntaliitos ja palauttaa takaisin kuntaliitosta ennen sijainneet rajat. Mikäli Hellsten pitää tällaisia ajatuksia separatismina, voin ylpeästi ilmoittaa hänelle asian olevan juuri niin. Olen tässä asiassa separatismin kannattaja.

  4. avatar sarirautio sanoo:

    Morjens, olipas pitkiä kommentteja.

    Arvolle: mikä olisi vaihtoehto? Olen samaa mieltä kanssasi että kuntien on opittava hoitamaan talouttaan vastuullisesti ja siitä, että ”demokratia, turvallisuus, viihtyisyys, yleinen hyvinvointi, kestävä kehitys ja vihreät arvot menevät talouskasvun tavoittelemisen ja taloudellisen tehokkuuden edelle. Kaikkia asioita ei voi aina rahalla mitata.” (hyvin sanottu muuten). Raha on väline eikä arvo, mutta rahaa tarvitaan noiden mainitsemiesi hyvien asioiden edistämiseen. Kuntien menojen hillintä on avainasemassa kestävän kehityksen näkökulmasta- ja sitä tässä ollaan tekemässä.
    Suomalaisen kunnan tehtäväkenttä on niin pahuksen laaja. Jos verrataan vaikka keski-Eurooppaan tai Tanskan uuteen malliin, on suomalaisen kunnan tehtäväkenttä raskas, vaativa ja riskialtis. Kunta-valtiosuhdetta on siis myös uudistettava- ja tullaan varmasti tekemään kuntalain uudistuksen myötä.
    Mikäli palattaisiin Arvon himoamaan aikaan ennen kuntaliitosta, olisi ensinnäkin samat muutokset kuitenkin tehtävä palvelurakenteessa (itseasiassa paljon rajummin) ja liittyneiden kuntien veroprosentit olisivat huomattavasti nykyistä korkeammat. Paras anti kuntaliitoksessa oli se palvelurakenneuudistus, joka saatiin käyntiin ja josta parhaat tehot saadaan vasta tulevaisuudessa. Kunnilla ei ole itseisarvoa vaan ne ovat olemassa kuntalaisiaan varten.
    Hämeenlinnan päättäjät eivät pääsääntöisesti ole mitenkään suuruudenhulluja, vaan yritämme parhaan näkemyksemme mukaan hoitaa sitä melkoisen vaativaa tehtävää, jota varten meidät on hommaan valittu.
    -Ja olemmehan me suomalaisia, hämäläisiä, sairiolaisia, naisia, avantouimareita… kunnan nimi ei ole ainoa asia josta yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus syntyy.

Jätä kommentti

css.php