Toimivassa työyhteisössä toimii johtaminen ja työn tekeminen

19.1 Hämeen Sanomissa kerrottiin Parolan yhteiskoulun seiskaluokkalaisten hienosta TET – harjoittelusta. Koulun ja työelämän yhteistyö ja vahva kanssakäyminen on ehdottoman tärkeää tulevaisuuden työelämän kehittymisen takia. Tänä päivänä työelämän keskeiseksi ongelmaksi, ja työssä jaksamisen suoranaiseksi esteeksi, on nostettu johtamisen pulmat. Johtamisessa onkin varmasti monessa työyhteisössä paljon parannettavaa, ja sisällön osaajalla ei välttämättä ole hallussa ihmisten johtamiseen vaikuttavat asiat. Erilaisia johtamisen kehittämisohjelmia on rakennettu niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille – asiaan on siis kiinnitetty huomiota ja hyvä niin. 

Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli, työntekijöiden työelämätaidot. Eri puolelta kuuluu lisääntyvää huolta alaistaitojen puutteesta ja työelämätaitojen ohuudesta. Eteenkin nuorilla työntekijöillä on liian usein harhakäsityksiä työelämästä, mitä työn tekemiseen kuuluu ja mitä yleensä työpaikoilla tapahtuu. Toki samaan aikaan ne nuoret, joilla on kokemusta työn tekemisestä, ovat vahvoilla myös uudistuvilla työmarkkinoilla. Ongelmana tässäkin on yhä erilaistuvat nuoret. Olennaista on saada riittävän aikaisin jokaiselle nuorelle omakohtainen kokemus työnhakemisesta ja työn tekemisestä.  Yrittäjän, tai kenen hyvänsä työnantajan, kynnys palkata nuori vailla minkäänlaista työkokemusta, on ymmärrettäväsi korkea.  Työllistämisen tulee aina olla molemminpuolinen onnistuminen, työnantaja saa tekijän työlle ja työntekijä työtä tehtäväksi, elannon ja kokemusta.

Hämeenlinnassa on toiminut parin vuoden ajan laaja-alainen nuorten työllistämistyöryhmä.  Ryhmä on etsinyt ja toteuttanut uusia tapoja työllistämiseen yhdessä yrittäjäjärjestöjen ja työvoimaviranomaisten kanssa. Usein esteet ovat monimutkaisen systeemin luomia. Etenkin ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koetaan kohtuuttoman vaikeaksi. Kesätyösetelin avulla saimme tuota kynnystä madallettua ja toista sataa uutta työnantajaa nuorille. Työ jatkuu nuorten yhteistyöryhmässä, jonka kaupunginhallitus nimesi viime vuoden lopussa. Mukana työssä ovat myös nuoret itse.

Pinnan alla kytevänä haasteena on kuitenkin noussut esiin nuo työelämätaidot. On liian monta nuorta, jolla ei ole kokemusta työn hakemisesta tai tekemisestä. Ratkaisuksi olemme pohtineet TET-järjestelmän kehittämistä ja perusopetuksen opintoihin selkeästi kuuluvaa työelämätaito-osioita, vanhan kunnon kansalaistaidon tyyliin. Näin jokaisella peruskoulunsa päättävällä nuorella olisi työhakemuksen tekemistaidot, kokemusta työyhteisöistä ja tärkeimpänä kaikesta, työkokemusta.

Nurkan takana väijyvä työvoimapula ei anna lupaa päästää yhtään nuorta työelämän ulkopuolelle. Jokaisen nuoren itsensä kannalta myös työelämävalmiudet ovat ehdoton lisä oman elämänsä sankarina olemiseen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tehdä töitä. Yhdessä voimme luoda järjestelmän, joka antaa mahdollisuuden oppia hyväksi työntekijäksi

7 kommenttia artikkeliin “Toimivassa työyhteisössä toimii johtaminen ja työn tekeminen”
  1. avatar Kaippa sanoo:

    Huomenta.

    Nyt ei ole tarkoitus naurattaa sinua kuoliaaksi, mutta jos niin kuitenkin käy, sen voinee lehdestä lukea ja pahoittelen syvästi 🙂

    Minulla on jonkin aikaa pyörinyt mielessä lähinnä omaa tulevaa nuorisoa murehtiessa sellainen järjestelmä, jolla taattaisiin siinä elämänvaiheessa, kun niitä suuria päätöksiä tehdään, eli tuossa 20v haituvilla, varma työpaikka, ikään kuin takuutyö, jolla nuori pääsisi heti koulun loputtua kiinni työelämään, eikä ”tottuisi” ollenkaan olemaan korvausten ja vanhempien tuen varassa. Tätä voisi verrata nyt vaikka kansalaispalkkaan, josta vouhotetaan aina välillä.

    Tämä voisi olla vaikka valtionrahoittama/tukema aivan huoletta, koska se jos mikä maksaisi itsensä takaisin, jos heti opittaisiin käymään säännöllisessä työssä, parhaat jopa itse valitsemissaan työpaikoissa ja pitämään huolta tärkeimmästä…itsestään ja elämästään.
    Ja nauru seis 🙂

  2. avatar sarirautio sanoo:

    Moikka Kaippa,

    ei ole olemassa typeriä ehdotuksia, ja uutta ei synny jos ei uskalleta ajatella ihan uudella tavalla. Lisäys tuohon kehittelyysi, nuoren oman aktiivisuuden pitäisi olla ratkaisevassa roolissa. Eli itse mukaan siihen työnhakuun ja valintaan- en usko että (k)annettu vesi kaivossa pysyy.
    20 -vuotiaana on vaan jo liian myöhäistä oppia ihan alusta työntekemisen taitoja. Siksi ne monenlaiset TET paikat olisivat erinomainen juttu, samoin lyhyet työsuhteet ja työharjoittelut kesäaikaan.

    Jatketaan kehittelyä!
    Sari

  3. avatar Kaippa sanoo:

    Huomenta taas.

    On olemassa myös typeriä ehdotuksia, olen niissä asiantuntija.

    Tottakai aktiivisuuden varaan systeemi on rakennettava, mutta niin kai työnhaku aina. Ei mitään sulle mulle ja sinä tonne-systeemiä, vaan selkeä hakumenettely. Kuitenkin mahdollisuus tähän on se juttu. Toiseksi moni nuori kokee epävarmuutta ja ujoutta hakea aktiivisesti töitä, tämä voisi alentaa sitä kynnystä.
    Kokeilu ei tarvitse kestää kuin esim ikävuodet 18-20 ja sen jälkeen se voi loppua, mutta tuona aikana, kun olisi toimeentulo, voisi rauhassa miettiä, mitä haluaa jatkossa.
    Jos siitä huolimatta jää kortistoon, on syytä jo itsessäkin.
    Itse olen siitä onnellinen, että juuri ja juuri jaksoin aina venyä johonkin työpaikkaan, mutta kaikki ei viitsi, jos saa muuten rahaa, Pleikkari on kivempi.
    Huonoin puoli mikä tulee heti mieleen, on , että huonolla itsetunnolla oleva taitavakin nuori saattaa nöyryydessään hakeutua työhön, josta ei ole hänelle hyötyä, tosin se itsetuntokin nousee selvästi onnistumisten myötä.

  4. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Sari!

    Johtajien ja työntekijöiden huonot työelämätaidot ovat peräisin pääosin kasvatuksesta, joka muokkaa geneettistä perimää. Kaksi ensimmäistä elinvuotta määrittelee pitkälle, millä tavalla ihminen tulee suhtautumaan ympäristöön eli millä temperamentilla hän kohtaa maailman ja toisten ihmisten läheisyyden. Vanhemmilla ja muilla varhaiskasvattajilla on suuri vastuu lasten henkisestä kehityksestä ja hyvinvoinnista.

    Työpaikkakiusaamisen taustalla lienee lähes aina heikko omanarvontunto ja kateus. Niillekin kasvualusta syntyy lapsuudessa kasvatuksen tuloksena.

    Kotona, koulussa ja työelämässä tehokkain alistamisen keino on toisen ihmisen persoonan mitätöiminen. Sanallinen alistaminen ei ole vakavinta kiusaamista. Tehokkain muoto on eristäminen muista.

    Tulen myöhemmin kirjoittamaan mainitsemastasi nurkan takana väijyvästä työvoimapulasta. Itse asiassa pahaa varaa ei ole näkyvissä.

    Yllä sanotusta huolimatta toivotan menestystä työllistämistyöryhmän työlle.

    – lexa

  5. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei Sari!

    Olen yrittänyt huonolla menestyksellä etsiä netistä tietoa siitä, paljonko Hämeenlinna on maksanut ns. työttömyyssakkoja viime vuonna. Sinä kun olet näiden asioiden kanssa ilmeisesti jollain mallilla likikkäin, niin osaatko sanoa?

    Terveisin Irma T.

  6. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iltaa tai oikeastaan keskiyötä,

    hyviä huomioita. Leon kans samaa mieltä ympäristöstä opituista taidoista- tai oppimatta jääneistä… Varhaislapsuudella on valtava merkitys ihmisen elämänkululle. Itse olen kuitenkin optimisti ja siteeraan Ben Furmania ”ei ole koskaan myöhäistä saada onnellinen lapsuus” ja täydennän ”myöhemmin se on vaan vaikeampaa” . Työvoimapula-ajatuksen perustan ihan laskelmiin, joiden mukaan ensi vuoden jälkeen työmarkkinoilta poistuu joka vuosi isompi joukko kun sinne tulee uusia… eli porukka sorvin ääressä vähenee huimaa kyytiä.

    Johtamisessa ja työelämätaidoissa on kyse siitä mistä ihmisten kesken aina. Miten kohtaamme toisen ihmisen, miten kuullaan, miten otetaan huomioon ja miten ilmaistaan itseään. Kunnioittamisesta, pelinlukutaidosta ja luottamuksesta. Jos ei sitä ole pienenä ja vähän isompana oppinut, harjoitellaan erilaisissa ympäristöissä, ja yleensä koko elämän ajan, jossain muodossa. Erilaisten ihmisten kohtaaminen, erilaisissa ympäristöissä toimiminen on siksikin lapselle niin äärettömän tärkeää, että oppii sietämään muita ja oppii oman toiminnan vaikutuksia eri tilanteissa.

    Irmalle, en tiedä vielä tarkkaa lukua, mutta selvitetään. Sirpa Yli-Kerälä voisi olla se oikea virkamies tähän vastaamaan.

    Ja kiitos, maanantaina aloitamme työn, uudessa kokoonpanossa.
    ps. Kaippa, jos ei yritä, ei ikinä keksi mitään uutta. Siksi typeriä ehdotuksia ei ole, on vaan niitä jotka sitten ottavat tuulta alleen ja niitä, jotka väistyvät parempien edestä.
    Sari

  7. avatar Kaippa sanoo:

    Meni kinaamiseksi 🙂 ei se mitään, typerien ehdotusten lisäksi olen joskus kova kinaamaankin. Jaottelusi ei nimittäin ole oikein.
    On myös sellaisia ehdotuksia, jotka ottavat typeryydestään huolimatta tuulta alleen, vaikka parempia olisi tarjolla hieman miettimällä, vrt nyt vaikka jätevesiepisodi tai hätäkeskusten sijoittaminen.

    Nyt tämä trombi vaikenee, muilla on tässäkin asiassa enemmän sanottavaa 🙂

    ps. Kokoomuslaisten mielipiteitä kaivataan Suomi24 -hämeenlinna-puhutaan alueen kansanedustajaehdokkaista-ketjussa kovasti, tervetuloa, kysymykset ovat pääosin asiallisia, ei huutelua.

Jätä kommentti

css.php