Vaalien jälkeistä elämää- ja sitähän piisaa!

Aurinko paistaa ja muutamia ajatuksia vaaleista. Sain palautetta kitkeristä kommenteista eilen illalla. On se kumma, kun pyyhkeitä tulee teet niin tai näin. Osaa ärsyttää jatkuva positiivisuus, ja näköjään kriittisyyskään ei kelpaa- mutta tapanani on tehdä kuten aidosti (ja avoimesti;) tuntuu.

Huoli ja pieni pelko perustuu ihan ennen vaaleja annettuihin lupauksiin. Olen iloinen Kokoomuksen vaalivoitosta, olemme 44 edustajalla se suurin puolue ja hyvä niin. Nyt tarvitaan näkemystä ja osaamista, ja sitä meidän edustajiltamme löytyy. Olen huolissani jos edes osa vaalien jytkyvoiton saaneen puolueen lupauksista toteutuu, koska silloin ei Suomi mene eteenpäin. Olen iloinen myös siitä, että demarit nousivat kakkoseksi, koska heillä on taitavia ja fiksuja edustajia ja tavoite hyvinvointisuomen kehittämiseksi- ja myös kuntarakenteen uudistamiseksi.

 Ja olen hemmetin iloinen hämeenlinnalaisten antamasta luottamuksesta- liki 3000 ääntä täällä vaikeiden kunnallispoliittisten kiemuroiden jälkeen. Kaikista tärkeintä on, että ne jotka läheltä työtä seuraavat, arvostavat ja tukevat.

Eli, summa summarum, ei sota yhtä miestä tai naista kaipaa, ja tehtäviä tekijöille riittää kyllä. Joku sanoi että minkä politiikassa häviää, niin perhe-elämässä voittaa. Ja näin on! Illalla jännitetään tuleeko perheeseen Suomen mestaruus.

Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille ja parhaat onnittelut kaikille voittajille!

t. Hämeen Hillary (vaalien loppusuoralla saamani lempinimi)

ps. ens kerralla lahtelaisten kannattaisi keskittyä enemmän omaan tekemiseen kuin muiden torppaamiseen;) politiikka on kuitenkin yhteistyötä.

 

2 kommenttia artikkeliin “Vaalien jälkeistä elämää- ja sitähän piisaa!”
  1. Hei Sari.

    Näin se menee sanoit niin tai näin niin näpeille tulee. Se on pelin henki vielä hetken ja sitten tunnelma tasaantuu. Itselleni jäi hyvä maku ja oli erittäin miellyttävä tutustua.

    Tuohon mainitsemaasi torppaamisasiaan törmäsin minäkin (siis kokoomukselaisten sisäiseen kärvistelyyn). Kova oli kiima kampitella omia. Liekö kilpailu niin raadollista siellä Kokoomuksen leireissä jotta kokonaisetu hämärtyy? Toisaalta niin se menee varmaan kaikissa puolueissa. Peli kovenee loppua kohden myös sisäisesti.

    En tiedä saisinko kommentoida tällaisia, kommentoimpa kuitenkin. Sellanen pirulainen ku olen.

    Tsemppiä sinne Hämeenlinnaan! Pakko sanoa, että oli kummallinen fiilis kun olin oikein iloinen Kokoomuksen ja demareiden menestyksestä. Oikeesti, näytti välillä jo liian pahalle.

    Vihreät ottivat selkäänsä. Osittain syytä ja osittain syyttä. Selkäsaunasta voi kuitenkin oppia ja nahka paksunee. Itsellä meni nämä vaalit ”harjoitellessa” ja ottaessa tuntumaa polittiseen peliin. Kivaa kuitenkin oli ja sain paljon uusia tuttavuuksia yli puoluerajojen. Yhdessä näitä yhteisiä asioita kuitenkin hoidetaan ja vain asioista ja näkökulmista väännetään.

    Mainiota kevättä ja tsemiä jatkoon!

    Marko alias Romppu
    Riihimäki

  2. avatar Sari Rautio sanoo:

    Ja analyysi jatkuu, konsensuksen hakeminen on kuitenkin asioiden aikaansaamiseks erittäin tärkeää. Sitä työtä on syytä jatkaa myös kuntapolitiikassa, vaikeina aikoina eteenkin on erityisen tärkeää saada kaikki samaan veneeseen. Rakentaminen on haastavampaa kuin hajottaminen, siihen ei kummoisia välineitä tarvita.
    Sari

Jätä kommentti

css.php