Syntyykö OKLn ja HAMKin välille suhde?

Kun alkaa olla viimeiset hetket ennen Tampereen yliopiston päätöksentekoa, otetaas tää näkökulma vielä kerran esiin. 17.5 Aamulehdessä rehtori Kaija Holli totesi yhtenä OKLn siirtämistä puoltavana seikkana Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyöhaluttomuuden. Tämä ei ole totta. HAMKilta ei ole virallista kantaa kysytty eikä pyydetty, eikä toisaalta ammattikorkeakoulusta ole haluttu puuttua toisen itsenäisen korkeakoulun sisäisiin asioihin. Halua yhteiseen neuvottelupöytään kyllä on, vaikka saman tien.
On kuitenkin tärkeää, että päätöksiä ei tehdä virheellisillä oletuksilla, ja siksi tässä hieman jo viime talvena tehtyä pohdintaa, myös tamperelaisten tietoisuuteen.Rakenteellinen uudistuminen on välttämätöntä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Hyväkin lakkaa olemasta hyvä, jos kehitys loppuu. Pisatutkimuksen kärjessä pysyminen ei sekään onnistu ilman jatkuvaa uudistamista. Entäpäs jos sen sijaan että jarrutetaan muutosta, rakennetaan kokonaan uusi kuvio. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kasvatuksen ja opetuksen koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhdistyvät alueellamme jo nyt oleva osaaminen aidosti uudella tavalla.  Opettajakoulutuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvointialan välisen yhteistyön kehittäminen voi mahdollistaa aivan uudenlaisen moniammatillisen koulutuksen, joka liittyy oppilashuoltoon ja erityisopetukseen.  Maailma muuttuu ja koulun pitää muuttua siinä mukana – niin myös opettajankoulutuksen. Tällainen laaja ja uusi opetukseen liittyvä näkemys voisi välittömästi vahvistaa Suomen asemaa koulutuksen edelläkävijänä. Hämeenlinnassa myös toimiva Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus on jo nyt kansainvälinen toimija. Aito kumppanuus ja poikkitieteellinen käytännön ja tutkimuksen yhdistäminen mahdollistaa innovaatiot, uuden ajattelun, toiselta oppimisen ja ihmiskeskeisen ajattelun. 

Elämä on käytäntöä ja siitä tehdään teoriaa- ja toisinpäin – siksipä soveltaminen kuuluu tiukasti kasvatuksen kehittämiseen. Siksi yhteistyö tiedeyliopiston ja soveltavan korkeakoulun välillä voisi tuoda jotain ihan uutta- ehkä sitä mitä nykypäivän koulu kaipaa?

30 kommenttia artikkeliin “Syntyykö OKLn ja HAMKin välille suhde?”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Sari!

    Viittaat kirjoituksessasi Aamulehdessä 17.5 julkaistuun tekstiin. Hyvinkin voi olla niin, että lehdessä rehtori Kaija Hollin suuhun asetettu lausunto ei olekaan haastattelua vastaava. Näin käy aika usein, kun toimittaja laatii jutun asiantuntijan kanssa käydystä keskustelusta.

    Sinun ei kannata vedota lehtikirjoitukseen. Kysy suoraan Hollilta, onko yliopistossa koettu, että Hamk ei ole ollut kovin yhteistyöhaluinen.

    On muistettava, että yliopistoja ja erityisesti ammattikorkeakouluja on pienessä Suomessa liikaa. Yliopistot kilpailevat keskenään rajusti ja niiden talous on erittäin piukalla. Yliopistojemme on kansainvälistyttävä entistä ahnaammin ja menestyttävä kansainvälisissä vertailuissa.

    Ammattikorkekouluilla on samat paineet, mutta ne painivat alemmassa sarjassa.

    Olen nuoruudessa toiminut yliopiston kunnallistieteen laitoksella vuoden päätoimisesti ja kuusi vuotta sivutoimisesti. Sen jälkeenkin minulla on ollut monenlaisia yhteyksiä yliopistoon. Tältä taustalta en ihmettele ao. ainelaitoksen OKL-filiaalin siirtopyrkymyksiä.

    Ammattikorkeakoulut pysyköön lestissään. Niillä on paljon kehitettävää jo nykyisessä toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen ei tule pyrkiä eikä niitä tulee kehittää yliopistoksi.

    Maakuntajohtaja Juhani Hongan malli on paperilla hieno. Mutta tuskin se sytyttää Tampereen yliopistoa.

    Yllä sanotusta huolimatta. Lohta kannattaa kalastaa, vaikka se harvoin tarttuu pyydykseen. Olet siis hyvällä asialla Hämeenlinnan puolesta.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Leo,

    veit sanat suustani – tiedän että TaY:ssa pahoiteltiin Hollin suuhun laitettua kantaa. Siitä ei riitä tuulta Sarin purjeisiin. Tiivistit hyvin myös yliopistojen ja ammattikorkeiden suhteen ja suunnat.

    Sari,

    Vastaan tässä tähän ja omassa blogissani esittämääsi viimeiseen kommenttiin.

    TaY:ssa tehty rakenne- ja tutkintouudistus on kehitysprosessin ensimmäinen vaihe, jossa vasta ajetaan asemiin. TaY tarvitsee OKL:n kasvatustieteiden yksikkönsä yhteyteen kantamaan omaa nurkkaansa yliopiston strategiasta ja OPM:n rahoituksen haasteisiin vastaamisesta. OPM:n perusrahoituksen jakoperusteissa on 21 suuretta, joista opettajankoulutus liikuttaa seitsemää. TaY:n ja kasvatustieteiden on huolehdittava kaikista perusteista. Ei ole nähtävissä, eikä TaY:llä tai kasvatustieteiden yksiköllä ole erityisiä syitä edes pohtia, miten kuvailemasi HAMK-yhteistyö auttaisi yliopistoa tavoitteidensa saavuttamisessa.

    Tiedän TaY:lla olevan paine ja suunta omaan näkemykseensä opettajankoulutuksen sisällöllisestä kehittämisestä. Sarin kuvailema kehityssuunta perustuu ajatukseen, että opettajuuden perusasiat ovat kunnossa, mutta vastauksena koulussa lisääntyviin ongelmiin (vrt. Suomen huonot opiskelurauhan PISA-tulokset) tarvitaan lisäkerros moniammatillista osaamista – lisätään kaikkien kapasiteettia hoitaa ongelmia. Selvää on, että esim. erityisopettajia ja heidän koulutustaan tarvitaan rutkasti lisää. Täysin eri asia on, olisiko ammattikorkea oikea paikka heidän kouluttamiselleen.

    En usko näiden rakennevääntöjen jalkoihin jääneen keskustelun uudesta opettajaideaalista kehittyvän kuitenkaan Sarin kuvailemaan, sittenkin reaktiiviseen suuntaan. Jos kuvitellaan ”hyvin mennyttä” perusopetusvaihetta, päätoimijat ovat olleet oppilas itse, opettaja ja vanhemmat / huoltajat. Nykyresursseilla, siinä vaiheessa kun kysymysmerkkinä olevia vanhempia vastapäätä istuu moniammatillinen asiantuntijajoukko, peli alkaa olla menetetty. Opettaja on paljon vartijana.

    Uuden opettajaideaalin ja sen edellyttämän opettajankoulutuksen muutoksen tarve lähtee itse opettajuuden uusiutumisen tarpeesta.

    Sarin otsikkoa mukaellen, yli-innokas sulho ei taida nyt tietää mitä neidon päässä liikkuu, eikä siksi ymmärrä miksei kosiskelut kiinnosta.

  3. avatar iisakki sanoo:

    Iltaa,

    Jos toimittajat asettelevat rehtori Hollin suuhun sanoja, niin Hollin kannattaa kysyä konsultaatiota Tiedotusopin laitokselta, mitkä ovat haastateltavan oikeudet tarkastaa ja vaikuttaa kommenttiensa sisältöön.

    Vaikka menettely hidastaa tiedotusvälineiden työtä, niin suosittelen kaikille haastateltaville kommenttiensa tarkastamista. Nykyään, kun ilmapiiri varsinkin politiikassa on se, mikä se on, niin useimmat toimittajat tosin nauhoittavat haastattelunsa. Toki lausuntoihinsa voi silti vaikuttaa, mutta on se ainakin asteen verran nolompaa, kun ei voi enää syyttää toimittajaa…

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Hei Sari ja muut!
    Jos kylän raitilla on kurakko, siihen hommataan siltarumpu ja yritetään saada useita tahoja jakamaan kustannusta. Se on keskustalaisuutta (heh heh).
    Samalla mentaliteetilla puolustetaan kyläkouluja, kuntia, sairaaloita ja erilaisia satelliitteja.
    HOL:en säilyttämisessä on kyse maakuntahengestä, ja minusta se ihan tervettä toimintaa.
    Jos ajatellaan kokonaisuutta pelkästään talouden näkökulmasta, kaikki päätöksenteko keskittyisi Helsinkiin.
    Aalto-yliopisto kurjistaa tulevaisuudessa entisestään maakuntayliopistoja ml. Tampereen. Mitäs merkittävää tutkimusta siellä muuten on syntynyt. Itse en muista kuin 0-tutkimuksen.
    Keskittyminen jatkuu, vaikka kaikki sitä vastustavat! T. Hessu K.

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Heh heh…

    Tästä tulee lähinnä mieleen kaksi porttoa Solomonin edessä riitelemässä vauvasta.

    Reilua tai ei, Hämeenlinna ei voi saada tästä riidasta elossa olevaa vauvaa.

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Iisakille

    Vaikka lehden toimittajalla olisi nauha Kaija Hollin haastattelusta, siitä huolimatta rehtorilta kannattaa kysyä suoraan, mitkä tiedot hänellä on Hamkin yhteistyöhaluista yliopiston kanssa.

    Holli varmaan tietää haastateltavan oikeudet, joten hänellä tuskin on tarvetta puhelinsoittoon tiedotusopin laitokselle. Käytännössä harva pyytää toimittajan tekstejä tarkastettavaksi rutiinihaastattelusta, eikä jutuissa olevia pikkuvirheitä kannata ryhtyä oikomaan.

  7. avatar iisakki sanoo:

    Moi Leo,

    olet siinä väärässä, etteikö nykyään pyydettäisi juttua tarkistettavaksi ”rutiinihaastatteluissa”. Järkevät, nykyaikaiset virkamiehet ja poliitikot pyytävät, ainoastaan korkeimmilla palleilla istuvilla ei siihen liene aikaa, mutta sitäkin hommaa varten on avustajia.

    Itse pyrin tarkistamaan aina omat kommenttini, jos suinkin aikataulun puolesta onnistuu. Pois luettuna muutama toimittaja, joiden ammattitaidon ja asiantuntemuksen tiedän ennestään hyvin korkeaksi.

    Siinä olet oikeassa, ettei pilkkuvirheisiin kannata puuttua, mutta siihen kannattaa, jos toimittaja on ymmärtänyt asian väärin tai yrittää laittaa suuhun asioita, joita ei ole sanottu.

  8. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    ne harvat kerrat kun esim. HäSa on minulta jotakin kysynyt, ei lehdellä ole ollut aikaa tarkistuskierroksiin.

    Olettekos lukeneet aiheena olevaa Aamulehden kirjoitusta? Lainaan tähän artikkelin lopun:

    ”Hämeenlinnassa taistellaan yhä sen puolesta, että luokanopettajakoulutus jatkuisi kaupungissa myös tulevaisuudessa. Kanta-Hämeen etua valvova Hämeen liitto on tarjonnut vaihtoehdoksi yhteistyön tiivistämistä Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen kanssa.
    Tällainen muutos edellyttäisi valtakunnallista ratkaisua.
    – Korkeakoulupolitiikkaa ei voida tehdä aluepolitiikan ehdoin. Ammattikorkeakoulun puolelta on tullut viestiä, että he eivät ole halukkaita tällaiseen yhteistyöhön, Holli kertoo.”

    Kehen ”AMK:n puolella” viitataan, ja mihin viittaa ”tällainen yhteistyö” jäävät harvinaisen epäselviksi. Se ei ole ihme, eikä tässä tapauksessa ”tarkistaminenkaan” ole ollut mahdollista, sillä Hollia ei ole ko. artikkelia varten koskaan haastateltu. Artikkeli koostuu muodostaan huolimatta eri lähteistä tuntemattomalla tavalla hankitusta/päätellystä aineistosta.

    Siksi Leon alkuperäinen neuvo Sarille kysyä suoraan Hollilta on ihan pätevä.

  9. avatar iisakki sanoo:

    Jaa,

    että lehdessä on suora sitaatti Hollilta, jota tämä ei muka ole koskaan sanonut?

    Se on sitten erittäin kyseenalaista journalistista työtä. Ei kuulosta Aamulehdeltä tai miltään muultakaan vakavasti otettavalta sanomalehdeltä. Saksassa vietiin juuri journalistipalkinto pois toimittajalta, joka kuvaili puoluejohtajan asuntoa ja tapoja, vaikkei ollut koskaan käynyt paikan päällä. Vaikka tiedoissa ei ollut väärää, niin reportaasista olisi tullut käydä ilmi, että se oli tehty toisen käden tietojen perusteella.

    Jos Sinun ei ole annettu tarkistaa kommenttejasi aikapulaan vedoten, niin aika kummallista. Ainakin, jos viittaat siihen Juutilaisen tekemään spektaakkeliin, niin aikaa kyllä oli käytössä. Olin itse silloin ko. puheenaihesivun tuottajana. Ei Arnollekaan tekisi yhtään pahaa tarkistuttaa juttujaan silloin tällöin 🙂

  10. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve,

    kävin kirjeenvaihtoni läpi, ja korjaan lausuntoani kahdelta kohtaa. Taloyhtiön julkisivuasiassa sain tarkistaa jutun, mutta kaupunkia vastaan nostetussa jutussa en. Edellinen juttu oli hyvä, jälkimmäinen ala-arvoinen käyttäen väärin käsitteitä, joista erityisesti yritin teroittaa toimittajalle niiden oikeaa käyttöä. Arnon jutussa sain tarkistaa oman osuuteni. Kyseessä oli Haajasen ja minun haastattelu, jossa Haajanen sai ”vastata” minun haastatteluuni, mutta minä en saanut reagoida hänen kommentteihinsa. Tulkitsin syyksi aikapulan, sillä Arno oli juuri lähdössä lomille. Jutussa sitten puhuimme toistemme ohi, josta asiasta yritin Arnolle jupista…

    Aamulehden jutun osalta OKL:n väelle on kyllä kerrottu miten asia on, mutta sieltä tuskin tulee oikaisua.

  11. avatar Sari Rautio sanoo:

    Kaiken kaikkiaan on olennaista että ne jotka asioista päättävät, puhuvat suoraan keskenään ettei tule tulkintoja. Näin on sittemmin tapahtunut- ja jatkossa omalta osaltani aion huolehtia siitä, että tapahtuu jatkossakin. Lehtien tai blogien palstoilla tai niillä tiedoilla ei päätöksiä tehdä.
    Sari

  12. avatar Sara Kaloinen sanoo:

    Hei Sari ja muut tähän vilkkaaseen keskusteluun osallistuneet,


    Entäpäs jos sen sijaan että jarrutetaan muutosta, rakennetaan kokonaan uusi kuvio. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kasvatuksen ja opetuksen koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhdistyvät alueellamme jo nyt oleva osaaminen aidosti uudella tavalla. ”

    Tämän meillä olisi nyt vielä (varmuudella 13.6. asti) mahtavat ainekset olemassa, mutta löytyykö riittävästi poliittista tahtoa ja uskoa omiin kykyihimme ja löytyykö luotamusta jo nykyisellään maailmanluokkaiseen yhteiseen osaamiseemme? Tarvitaan vain yhteistä tahtoa ja yhteisiä visioita ja selkeitä tavoitteita.

    OKL on monelle jo tuttu toimija, joten esittelen Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivan HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun (HAMK AOKK), missä koulutetaan vuosittain noin 1000:tta opettajaa suomalaisiin korkeakouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja toiselle asteelle sekä toteutetaan vuosittain noin 2000 opettajaa koskettavaa täydennyskoulutusta.

    HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa koulutetaan myös opinto-ohjaajia ja erityisopettajia.

    Maamme suurimmassa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa työskentelee noin 90 ammattikasvatuksen, pedagogisen osaamisen ja ohjauksen asiantuntijaa. Huippuosaamisen ohjaus, yrittäjyyskasvatus, työelämälähtöisyys ja -vastaavuus, monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset, henkilökohtiaset oppimispolut ja dialogi ovat eräitä keskeisiä kehitämisen osa-alueita ja kansainvälisen toiminnan ja vaikuttavuuden teemoja tällä hetkellä.

    Hanke- ja tutkimustoiminnan lisäksi HAMK AOKK kehittää aktiivisesti peruskoulutustaan vastaamaan työelämän ja esim. erityisopettajien- ja opinto-ohjaajien uusia haasteita. Opettajankoulutuksen opetushenkilöstöstä valtaosalla on tutkijan koulutus. (www.hamk.fi/aokk)

    HAMK AOKK tekee jo nyt myös hyvää yhteistyötä mm. huippuosaamiseen liittyvissä kysymyksissä TaY:n AkTKk:n kanssa. Lisäksi opettajankoulutuksen suorittaneet jatkavat monesti opintojaan TaY:n AkTKk:ssa, missä myös HAMK AOKK:n oma henkilökunta ahkerasti jatkaa omaa kehittymistään tutkijoiksi ja tieteentekijöiksi. Tämä yhteistyö on kantanut hedelmää ammattikasvatuksen ja -koulutuksen syvävaikuttavana kehittäjänä maassamme ja valtakunnassamme jo vuosikymmeniä. Kuka tunnustaa että ei ole huomannut, että meillä on täällä Hämeenlinnassa tälläinen uniikki ja valtakunnallisesti ainutlaatuinen osaamiskeskisttymä on jo olemassa – tosin eihän kukaan ole seppäkään omalla maallaan…

    Vastaavia ammattikorkeakoulun ja ammatillisen opettajakorkekoulun liitoksia löytyy Suomesta vain Oulusta, Jyväskylästä, Helsingistä ja Tampereelta. Hämeenlinna on näistä suurin.

    Kansainvälisessä vientiosaamisessa ja kansainvälisessä tutkimustoiminnassa, jopa siinä ”maailmanluokkaisessa”,on paljon tehtävää, ja nykyisellään Hämeenlinnassa voitaisiin olla tässä asiassa maamme ykkösiä. Ei olla, vaikka pyrkimystä löytyy kyllä, joten eri organisaatioiden keskinäisiä yhteistyömuotoja ja yhteisten tavoitteiden asettamista ”Häme maailman paras ja tunnetuin opiskelu- ja koulutusosaamisen maakunta maailmassa 2020” – tyylisesti saisi olla varmasti enemmän.

    Nappaisiko Hämeen Liiton HOC tästä haasteen, nythän Häme ”Open” Campus (HOC) on jotain muuta avoimuta kuin opettajien avoin kampus, miksi se kaiketi alunperin oli ajateltu??? Mutta tarvittaessa kaikkia kelkkoja saadaan ja voidaan kääntää. Olisiko nyt Hämeenlinnan ja Hämeen viimeistään aika huomata upeat kasvatustieteelliset huippuosaamisen vahvuutensa ja antaa niille virallistakin sijaa tulevissa kaupunki- ja maakuntavisio- ja tavoitetyöryhmissään.

    Todella toivon tätä, sillä liian paljon jo olemme menettäneet ja liian paljon olemme vaarassa menettää. Korkeakoulutettujen lähityöpaikkoja ei saa päästää enää yhden ensimmäistäkään karkaamaan kaupungistamme, eikä maakunnastamme.

    Olen myös huomaavinani aiemmista menetyksistämme (esim. puolustushallinnon uudistukset ja Pendolino-pysähdykset!!!) että meidän hämäläisten puolia pitävät vain me hämäläiset itse. Valtakunnallisten keskittämistavoitteiden ja ”Uusimaa päättää”-asenteen sokaisussa ei pidä lamaantua vaan vilakstua. Monessa kisassa voittaa yleensä se ovelin, vikkelin, ahkerin ja yhteen hiileen puhaltavin.

    Sara Kaloinen
    ”kyläaktivaattori”

  13. avatar Sari Rautio sanoo:

    Moikka Sara ja muut,

    just niin. Ihmistasolla yhteistyö onnistuu jo nyt- nyt on aika, ehkä viidestoista hetki, myös organisaatioiden toimia.
    Avoimesti yhteistyössä.
    Sari

  14. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Sari ja muut,

    Honka & Co kirjoittivat TaY:n opettajankoulutuksen nuotit uusiksi. Innoissaan heiltä taisi unohtua pari osapuolta: OKL ja HAMK:in ammattijohto.

    Oliko tämä avointa yhteistyötä?!

  15. avatar Sari Rautio sanoo:

    Aito yhteistyö on kumppanuutta, yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta.
    Sillä vain mennään eteenpäin. Siinä on oppimisen paikka.
    Sari

  16. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kuten aavistelin ja vihjasin, tuskin Hamkissa kaikki tahot ovat Juhani Hongan pumagan takana. Ammatillinen opettajakoulutus, joka on Hamkin tärkeä syömähammas, siirtyisi yliopistolle.

    Miksi rehtori Veijo Hintsanen ei ollut keskeisesti mukana Hämeen liiton valmistelutyöryhmässä näin tärkeässä korkeakoulutushankkeessa?

    Hämeen Sanomien sivu 5 oli tänään (9.6.) surkeaa, jopa surkuhupaisaa luettavaa. Mitähän sisimmässään fundeeraa Hamkin hallituksen forssalainen puheenjohtaja Minna Lintonen (sd.) a) Hongan pumagasta ja b) lehtijutusta? Saattaa olla, että a)-kohdan virallisessa ja todellisessa kannassa on eroja. Lintonen ei ole kommentoinut julkisuudessa suunnitelmia.

    Jos asuisin nyt Forssan seudulla, kannattaisin Hongan pumagan hylkäämistä Hämeen liiton hallituksessa. Uusi koulutusmalli merkitsisi – paitsi Hamkille pahaa takaiskua – ainakin Forssan sivutoimisteen alasajon lähtölaskentaa. Hamkissa olisi pakko keskittää toimintoja Hämeenlinnaan. Toiseksi nyt olisi sopiva sauma muistuttaa maakuntakeskuksen johtavia poliitikkoja menneistä ja nykyistä kaupunginjohtajaa muutamista julkisista lausunnoista.

  17. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Kaikki mikä tästä surkeudesta enää puuttuu on Lintosen kannanotto 😀

  18. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Hämeen liiton hallituksen puheenjohtaja on varatuomari, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.). Hän on törmännyt usein sellaiseen hallinnon ja juridiikan käsitteeseen kuin kuulemisperiaate. Jostakin syystä Hongan pumagan käsittelyssä tämä demokratian keskeinen periaate unohtui.

    Rehtori Veijo Hintsanen on ilmoittanut, että pumaga ei ole ollut esillä Hamkin piirissä, eikä Hämeen liitolta ole edes tullut pyyntöä käsitellä sitä.

    Millä mandaatilla Hamkin valtuuston puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on esiintynyt asiassa Hamkin puolesta?

  19. avatar Sari Rautio sanoo:

    Moikka!

    No just sillä valtuuston pj mandaatilla, ja kaikkien eri toimijoiden kanssa juteltuani;) HAMKin virallisen strategian yksi pohja ja keskeinen valinta on kumppanuus, ja myös yliopiston kanssa halutaan tehdä yhteistyötä ja etsiä yhteisiä kehittämisen kohtia.

    Yhteistyön hankalin juttu on just siinä, että pitää oikeasti ottaa huomioon myös kumppaneiden näkökulmat. Siinä helposti tekee mieli oikoa, mutta väitän että työn määrä on vakio- joko ennakkoon tai jälkikäteen hommat ja keskustelut on käytävä…

    Parhain terveisin,
    Sari

  20. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Madam Sari!

    Puhut asian vierestä.

    Hamkin strategiana ei ole täkeän syömähampaan eli ammatillisen opettajakoulutuksen siirtäminen yliopistolle ja ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten oleellinen huonontaminen maakunnassa. Hongan pumagassa on kysymys aivan muusta yhteistyöstä kuin Hamkin poliittisen ym. johdon seminaaripapereissa.

    Koska Hongan pumagassa on hahmoteltu aivan uutta Suomessa ja jopa kansainvälisesti, hanke olisi tullut hyväksyä Hamkin valtuustossa. Vasta yhtymähallituksen myönteisen käsittelyn jälkeen valtuuston puheenjohtajalla on ”laillinen” mandaatti lähestyä yliopistoa siten kuin olet tehnyt.

    Edustat näköjään perisuomalaista vanhaa päätöksentekotapaa. Ensin päätös ja sen jälkeen runnotaan toimeenpano. Minä kannatan japanilaista ja ruotsalaista mallia, joka viime vuosina on saanut yhä suuremman jalansijan myös Suomessa. Sillä edistetään henkilöstön sitoutumista ja siitä on useita muitakin etuja.

    – lexa

  21. avatar Sari Rautio sanoo:

    Leo, Leo,

    nyt olet huonosti lukenut mun kommentit. Olen koko ajan sanonut että HAMK haluaa tehdä yhteistyötä, ja samoin totesin että pumagaan ei ole Veijo sitoutunut kun sitä ei ole käsitelty. Olkoon se sit japanilaista tai ruotsalaista – itse toivoisin uushämäläistä – hallintotapaa, jossa ensin keskustellaan, yhdessä sovitaan ja yhdessä viedään asiaa eteenpäin, siihen olen sitoutunut ja sitä haluan edistää.

    Eli olen viestinyt HAMKin halusta yhteistyöhön. Ja tämä siis kaikkien osapuolten tietäen, eikä sooloillen. Ei kuulu tyyliin;)
    Sari

  22. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Onko jollakin tietoa, a) miksi Juhani Hongan pumagaa ei ole käsitelty vielä Hamkin yhtymähallituksessa ja b) milloin mahdollisesti asia tulee esille siellä.

  23. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Leo,

    olet ehkä perehtynyt ”pumagan” syntyhistoriaan, mutta tässä pieni kertaus:

    Maakuntahallituksen pj Johannes Koskinen oli valmistellut asiaa Hämeen Liitossa ilman hallituksen toimeksiantoa, ja toi asian ylimääräisenä 13.12.-10 kokoukseen. Kokous asetti työryhmän pumagan laadintaan, ja KUTSUI jäseniksi:

    – Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitokselta Hämeenlinnasta (nimeää edustajan)
    – Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskukselta (johtaja Hilkka Roisko)
    – Hämeen ammattikorkeakoulusta (johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen)
    – Hämeen kesäyliopistosta (rehtori Jari Tiainen ja tiedetohtori Jarmo Viteli)
    – Hämeenlinnan kaupungilta (nimeää edustajan)

    Himpskatin hyviä kysymyksiä olisi millä mandaatilla Roisko ja Mahlamäki-Kultanen osallistuivat työryhmään? HOKL sanoutui hankkeesta irti, eikä sillä ollut työryhmässä edustusta, HOKL:ää kun ei ole enää 1.1.-11 lukien ollut olemassakaan.

    Pumaga esiteltiin maakuntahallituksen 18.4.-11 kokouksessa (ja vasta siellä). HAMK ei siis sitä ollut voinut käsitellä. Karskia sakkia maakuntahallituksessa: lukivat, omaksuivat ja hyväksyivät 33 sivua kokouksessa, jossa oli 29 muutakin pykälää… Kokous päätti luovuttaa raportin TaY:n hallitukselle, mitä ennen Koskinen ja Honka tapaisivat Neilimon, Hollin ja Lintusen. HAMK’ia ei katsottu aiheelliseksi sotkea prosessiin…

    Seuraava mahdollinen HAMK’in yhtymähallituksen kokous oli 27.4.-11. Pumaga ei ilmeisesti ollut siellä käsittelyssä, muuten olisimme kait kuulleet asiasta, ja Hintsasella olisi ollut selkänoja. Yhtymähallituksen työkokous oli toissapäivänä 8.6. Sari kai voisi kommentoida oliko asia siellä esillä.

    Kysyt miksi Hongan pumaga ei ole ollut HAMK’issa esillä? Vihje löytyy vanhasta viisaudesta: jos et halua kuulla vastausta, älä kysy. Kyse on myös hieman samasta tilanteesta kuin jos minä menisin vaikka nyt Rautaruukin hallituksen kokoukseen esittelemään heidän uutta, juuri iltapuhteina laatimaani liiketoimintasuunnitelmaa… vaatisi aika paljon pokkaa ainakin.

    B-kysymykseesi vastaus voi olla, että maanantain jälkeen asiaa ei enää tarvitse käsitellä.

  24. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari ja Sari!

    Olen lukenut Hämeen liiton hallituksen pöytäkirjat netistä. Karin kuvaus on täsmälleen oikea.

    Olen tarkistanut liiton forssalaisen hallituksen jäsenen Eino Järvisen (sd.) suhtautumisen asiaan. Hän ei ole perehtynyt Hongan pumagaan. Järvisellä ei ole mitään sitä vastaan, että OKL säilyy Hämeenlinnassa. Kun kerroin hänelle puhelimitse, mitä pumagan toteutus todennäköisesti merkitsee Hamkille ja sen Forssan sivutoimipisteelle, ääni muuttui kellossa.

    Olen hankkinut mutkan kautta tietoa Hamkin työkokouksesta 8.6. 2011. Siellä ilmeisesti oli kovaa keskinäistä jähinää Hongan pumagasta.

    Sari, vastaa nyt, kun sinulta kysytään ja olet ilmoittautunut toistuvasti avoimuuden apostoliksi. Olit varmaan Hamkin työkokouksessa paikalla. Siis minulta ovat kysymykset a) ja b) sekä Ilkalta yhtymähallituksen työkokoukseen liittyvä kysymys.

    Muistutan, että hämeenlinnalaisten kannattaa olla Hongan pumagan takana. Nin olen minäkin.

  25. avatar Sari Rautio sanoo:

    Huomenta!

    Treen yliopisto teki päätöksensä, ja vilpittömästi uskon sen tehneen omasta näkökulmastaan, strategiansa mukaisen parhaan valinnan. Hämeenlinnalle menetys on suuri, mutta muutos on aina myös mahdollisuus. Pyykit on pestävä, ja prosessista on opittava, mutta sitten on siirryttävä eteenpäin. Otettava opiksi aidon yhteistyön tekemisestä, vuorovaikutuksesta ja reilusta meiningistä. Niitä ei loppumetreillä paljoa näkynyt…

    Leolle: en ollut yhtymähallituksen kokouksessa samanaikaisesti järjestetyn Kuntaliiton hallituksen vuoksi. Harmillista. Kokouksesta saamani tiedot ovat siis toisen käden kautta, joten ei ole tyylikästä tai asiallista niitä kommentoida tässä. Veikkaanpa että seuraavassa kesäkokouksessamme käydään pitkä ja harras keskustelu aiheen tiimoilta. Yhtymävaltuustossa 17.5 kävimme kohdassa muut asiat läpi aihetta ja totesimme että viestimme Tampereelle yhteistyöhaluamme, minun ja Hintsasen toimesta. Näin myös tapahtui. Se ei valitettavasti riittänyt kaatamaan yliopiston strategiaan perustuvaa päätöstä (kuten rehtori Holli tänään Häsassa toteaa) – Tay ei muuten niin puhukaan kumppanuudesta….

    Eniten harmittaa osaavan ja arvostamani rehtori Hintsasen lokaaminen tässä. Asiat ovat monimutkaisia ja on älyllisesti epärehellistä väittää yhden ihmisen olevan minkään päätöksen takana. Ne ajat ovat ohi, ja hyvä niin.

    Hihat ylös ja koulua suunnittelemaan- minkälainen koulu meille keskustaan saadaankaan? Olisiko aika saada kansainvälinen koulu Hämeenlinnaan?
    Sari

  26. avatar Sara Kaloinen sanoo:

    Huomenta Sari,

    no ainakin kansainväliseen suuntaan on nyt mentävä ja juoksujalkaa, silti harkituin välietapein.

    Koulutusviennistä ja hämäläisten suunnitteluenergian käytöstä pohdiskelin eilen ehtoolla tällaisia:

    Oman koulutuksellisen lähitarjontamme ja niiden toistuvien organisatooristen järjestelyn kiireellistäminä, me olemme maakunnassamme vaarassa jäädä paitsi koulutusvientitoiminnan kehittämisestä. Emme ole maakuntamme kehittämistoiminnassa mielestäni osanneet vielä riittävästi huomioida, että esimerkiksi eLearning – palvelujen maailmanlaajuiset markkinat olivat vuonna 2009 27.1 biljoonaa dollaria eli noin 19 000 000 000 000 euroa, ainakin mikäli uskomme Ambient Insight raportin:”The Worldwide Market for Self-paced eLearning Products and Services: 2009-2014 Forecast and Analysis” kerrontaan. Ja kysyntä on kasvamassa. Saman raportin perusteella markkinoiden ennustetaan vuonna 2014 olevan jo 49.6 biljoonaan dollaria eli 34,5, biljoonaa euroa, jamiksi emme uskoisi. Mitä tämä markkina ja sen kasvukehitys voisivat merkitä Hämeelle?

    Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (29.4.2010) on linjattu nippu toimenpiteitä ja tavoitteita, joita maassamme olisi tehtävä, jotta pääsisimme liikkeelle koulutusviennissämme ja osallisiksi näistä markkinoista. PISA-tulosten perusteella me emme ole aivan huonoimpia koulutusosaajia, päinvastoin, mutta ongelmamme on henkinen. Me emme osaa ajatella koulutuspalveluja samalla tavalla tuotteiksi, kuin mitä me jo osaamme ajatella esimerkiksi energiatehokkaan asumisen konsultointipalveluista.

    Näkökulmamme on kuitenkin laajennuttava ja alueellisesta omasta osaamisesta huolehtimisen lisäksi, meidän on opittava ajattelemaan koulutusta myös omana vientialanaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä koulutusosaamisemme tulevaisuutta linjataan näin: ”Koulutuskauppa on kuitenkin kansainvälisesti kasvava markkina, minkä vuoksi koulutusvienti tarjoaa Suomelle paljon mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.”

    Juuri nyt on oikea aika oppia ajattelemaan koulutusta kaupan välineenä ja keskittyä rakentamaan tähän liittyvää osaamisklusteria maakunnassamme. Tarvitsemme koulutusviennin osaajien koulutusta ja heille suunnattuja koulutusohjelmia, tarvitsemme koulutusvientiin erikoistuvia ja jo koulutusvientimarkkinoilla toimivia yrityksiä, tarvitsemme myös koulutusvientiteollisuutemme pääomasijoittajia ja aivan aluksi tarvitsemme tietoa siitä mitä koulutusmarkkinat maailmanlaajuisesti pitävät sisällään. Hyvä tapa startata olisi löytää klusterikumppaniksi markkinoilla jo toimivia koulutusvientiyrityksiä, joita esimerkiksi Yhdysvalloissa on pilvin pimein. Kumppaneita voisi löytyä myös Ruotsista, missä koulutusviennissä ollaan jo meitä huomattavasti pidemmällä.

    Ai niin, mutta ennen kuin päätetään taas aloittaa uutta yhteistyötä rakentamalla sille ensi töiksi uudet toimitilat ja tyhjille huoneille uusia seiniä, olisi varmasti tällä kerralla fiksumpaa lähteä ensin kehittämään sisältöjä, yhteistyöprosesseja ja yhteistyöhön liittyvää henkistä ja sosiaalista osaamista eri organisaatioiden jo olemassa olevien hallintojärjestelmien ja niiden toimipisteiden nykyisten seinien sisällä.

    Sara

  27. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Sara,

    aiheesi on sellainen kultasuoni, että olisi hyvä jos kiireenvilkkaa, ihan vain vaikka liimaa/leikkaa -menetelmällä avaisit aiheesta oman blogikirjoituksen, tämän paikka ei ole täällä OKL-keskustelun häntänä!

    Sen verran voisit editoida, että muunnat amerikkalaisesta raportista ottamasi lyhyen asteikon biljoonan meillä käytettävän pitkän asteikon miljardiksi. Eli kun jenkki puhuu biljoonasta, hän tarkoittaa meidän miljardia (tuhatta miljoonaa).

    Siten 27.1 biljoonaa dollaria on noin 19 miljardia (19 000 000 000) euroa.

    Säästän muut kommenttini siksi kunnes toivottavasti avaat tälle aiheen ansaitseman oman otsikon!

  28. avatar Sara Kaloinen sanoo:

    Thänks Kari!

    tätä itsekin ihmettelin 😮 että ei voi olla totta!
    Mutta se on niin totta, että verkostossa liikkumalla oppii.

    t. s

  29. avatar Sara Kaloinen sanoo:

    OBS!

    Jatkathan koulutusvientikeskustelua Paljussa pohdittua -blogissani -> -> http://zara1111zara.blogijanne.fi/

    t. Sara

  30. avatar sarirautio sanoo:

    Keskiyötä,

    ja jatketaan kohti uutta nousua. Ammattikasvatuksen ja koko koulutussektorin vienti on totta vie jättimäinen mahdollisuus seudullemme ja koko Suomelle. Sara on biljoonasti oikeassa myös siinä että ensin on saatava yhteistyön tavat kuntoon, että seutu menestyy. Tämä koskee kaikkia organisaatioita, ja on pystyttävä näkemään yhteistyön mahdollisuudet uhkien sijaan.
    Jatketaan juttua, vaikka siellä Saran blogissa.
    Sari

Jätä kommentti

css.php