Pakkoa vai yhteistä parempaa?

31.10 Häsassa Janakkalan kunnallispoliitikot keskustelivat, tai jättivät keskustelematta kuntarakenteesta. Yksi korjaus artikkeliin ja pari lisänäkökulmaa. Maan hallitus on yksituumaisesti linjannut, että pakko ei ole se keino jolla parasta syntyy, vaan ohjaus, neuvonta ja yhteistyö on tapa edetä. Kokoomuslainen kuntaministeri Virkkunen on todennut että kuntarakenne uudistetaan koko maassa suunnitelmallisesti vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Kullekin alueelle laaditaan esitys tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Uudistuksen tärkein tavoite on varmistaa kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa. Tämän päivän rakenne ei vastaa enää ihmisten elämää ja tarpeita.
 

Kokoomuskin on kuitenkin omassa vaaliohjelmassaan ja kannanotoissaan todennut että pakolla ei synny kuin tuskaa ja ahdistusta, ja siksi muut keinot ovat tarpeellisia. Eli, toisin kuin kunnanhallituksen pj Taponen (kesk) toteaa, myöskään Kokoomus ei aja pakkoliitoksia. Kokoomus ajaa järkevää, seutujen ja ennen muuta suomalaisten hyvinvoinnin edistämistä, jossa organisaatiot eivät ole tärkeämpiä kuin ihmiset.
Ihmisten ja alueiden välisten erojen tasaus on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Siitä onkin pidettävä kiinni koko Suomen asuttuna pitämiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Valtionosuusjärjestelmä on Suomen nykyisen kuntarakenteen koossapitäjä ja siksi olennainen muutosprosessin väline.  
Laskelmat veroprosenteista ilman valtionosuuksia, tuovat esiin missä mennään. Esimerkiksi Janakkala saa verotulon tasausta yli 70 euroa asukasta kohden, kun taas jokainen hämeenlinnalainen maksaa muihin kuntiin 80 euroa. Olosuhteet eivät merkittävästi muutu rajan yli mentäessä.  

Parashankkeen jatkona etenevä kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee monella tasolla. Kuntia kuullaan ja erilaisilla alueille kunnat löytävät erilaisia, juuri sille alueelle parhaiten soveltuvat ratkaisut. Kunnanjohtaja Ahosen kirjoituksessa muutama viikko takaperin kuvattiin missä kaikessa yhteistyöelimissä Janakkala on mukana. Hyvä niin, mutta voisiko noita himmeleitä purkaa tekemällä ihan oikeasti yhdessä? Niin että rahat ja vastuu olisivat samassa korissa?Lopuksi. Kuntakoon kasvattaminen on koettu välttämättömäksi jo 60-luvulla. Nykyisen hallituksen pyrkimys tehdä nopeasti tarpeeksi suuri reformi on ainoa oikea tie. Kuntarakenne muuttunee perusteellisesti, mutta ei laatikkoleikin vaan parempien palveluiden takia. Vahvat peruskunnat madaltavat hallintoa ja tuottavat parempia hyvinvoinnin edellytyksiä.

15 kommenttia artikkeliin “Pakkoa vai yhteistä parempaa?”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Hyvä Sari,

    Johtavana Hämeenlinnan poliitikkona älä viitsi julkisesti nokitella Janakkalan poliitikkoja ja kunnanjohtajaa. Tällainen kirjoittelu herättää uusia ristiriitoja. Kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja ovat jo möhlineet riittävästi tällä saralla.

    Janakkalan pikkuseilut pahoittavat mielensä tällaisesta kirjoittelusta, vaikka puhut pelkkää asiaa (tällä kertaa). Kerro nämä asiat nokakkain.

    Hämeenlinnan nykyjohto ei osaa hoitaa kuntayhteistyötä maakunnassa, eikä suhteita kahteen naapuriin. Tältä vaikuttaa vahvasti.

    Ystävällisesti
    – lexa

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    kun lukee Sarin selostusta kuntauudistuksesta, tai vaikka sitten Virkkusen selvityksiä aiheesta, ei parhaalla tahdollakaan saa selvää mihin uudistuksen lupaamat hyvät perustuvat?

    Tässä hankkeessa on sama vika kuin niin monessa valtion ja kuntien kehityshankkeessa: muutostarvetta perustellaan nykytilan surkeudella, ja maalataan kuva tavoitetilanteesta, jossa ongelmat ovat ratkenneet. Kuntauudistuksessa ongelmat ratkeaa kun kunnat suurenee. Polku A:sta B:hen on kuitenkin täysin hämärän peitossa: prosessia, jolla positiiviset lopputulokset konkreettisesti saavutetaan, ei osata kuvata. Miten-kyselijät leimataan 1700-luvulle haikailijoiksi ja vanhaan ankkuroitujiksi.

    Virkkunen luettelee: kuntaliitoksista on muutakin taloudellista hyötyä kuin hallinnon päällekkäisyyksien purku, esimerkkeinä suuremman kunnan aseman työnantajana vahvistuminen, toiminnan elinkeinoelämän suuntaan aktivoituminen ja yhdyskuntarakenteen eheytyminen.

    Edelliset ovat kaikki erittäin geneerisiä hyviä (?), joiden sisältö ja vaikuttavuus kuntalaisten palveluiden kustannuksiin, saatavuuteen ja turvaamiseen voivat olla mitä hyvänsä. Näkemättä ovat vielä ne objektiiviset analyysit, joilla kaavaillun uudistuksen vaikuttavuutta ja tuloksia voitaisiin etukäteen määrällisesti tai laadullisesti mitenkään arvioida. Kuntien ja toteutuneiden liitosten statistiikka ei anna uudistukselle mitään tukea. Pääosa keskustelusta keskittyy toistaiseksi pelkkiin mielikuviin ”himmeleistä” ja hevoskärryajan organisaatioista.

    Hallituksessa kuntauudistuksen epäonnistumista ei tarvitse pelätä, eikä vaivata päätään yksityiskohdilla. Kyllä kunnat saa yhdistymään ilman pakkoa kuten Stalin sai kissan syömään sinappia: ei ole pakko nuolla, kulje sitten pylly sinapissa… Jäljet uudet suurkunnat korjaavat siten kuin ovat tähänkin asti osanneet: ”palvelurakenteen” muutoksilla, ja veroäyrillä. Siitä jo onkin kokemusta.

    Sarin mainitsema esimerkki kuvaa hyvin uudistuksen perusteluissa käytettävää puhetapaa: ”Laskelmat veroprosenteista ilman valtionosuuksia, tuovat esiin missä mennään. Esimerkiksi Janakkala saa verotulon tasausta yli 70 euroa asukasta kohden, kun taas jokainen hämeenlinnalainen maksaa muihin kuntiin 80 euroa. Olosuhteet eivät merkittävästi muutu rajan yli mentäessä.”

    Kaikki nyökkäävät ja ovat ymmärtävinään – kuulostaa älykkäältä?

    Kuka esittää jatkokysymyksen: eli, mitä sitten? Jos kuntarajat piirretään uudelleen Hämeenlinnan ja Janakkalan ympäri, mikä muuttuu em. laskelmassa konkreettisten rahavirojen suhteen?

    Ennen kuin muita uskottavia mekanismeja esitellään arvioitavaksi, ennuste on että uusi Hämeenlinna päättäisi palvelurakenteen muutoksista siten, ettei tuota 80 € / entisen HML:n asukas enää siirretä entisen Janakkalan alueelle.

    Niin kauan kuin kuntauudistuksen vaikutusmekanismia ei lähdetä johtamaan uuden suurkunnan kaikista palveluiden tarvitsijoista taaksepäin tarvittavan palvelurakenteen selvittämiseksi, kyse on suuren hubriksen voimalla ajettavasta laatikkoleikistä, jonka maksajiksi päätyvät heikoimmat.

  3. avatar Nuoremman sukupolven edustaja sanoo:

    Kokoomuslaisessa retoriikassa on kysymys vain mielikuvilla pelaamisesta. Mikäli asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä tällaiset kusetukset eivät koskaan menisi läpi oikeassa demokratiassa. Kokoomuksella on takanaan koko suomalainen media, joka ei tällaisista asioista pihahda sanaakaan.

    Esimerkiksi tässä kokoomuslaisen retoriikan termissä, ”työssäkäyntialueisiin perustuvassa kuntarakenneuudistuksessa”, on kysymys samasta asiasta kuin ”yleiseurooppalaisessa vastuunkannossa” eli Euroopan unionin liittovaltiokehityksessä, tosin vain pienemmässä mittakaavassa. Suomessa kokoomus pyrkii kaventamaan kuntien itsemääräämisoikeutta ja heikentämään lähidemokratiaa siirtämällä poliittisen päätöksenteon kunnista kuntalaisten ulottumattomiin suurempiin yksiköikköihin eli ”työssäkäynti alueisiin perustuviin maakuntakeskuksiin”. Aivan samalla tavalla kokoomus haluaa luovuttaa Suomen valtion itsenäisen poliittisen päätöksentekovallan Brysseliin, Euroopan unionin ytimeen, suomalaisten ulottumattomiin, jolloin Suomesta tehdään riistetettävä provinssi suuressa ja mahtavassa Eurostoliitossa.

    Jokaisen suomalaisen pitäisi herätä siihen, minkälaisia arvoja nykyinen Kansallinen Kokoomus [sic!] edustaa. Verojen keräämisellä pitäisi olla jokin yhteiskunnallinen oikeutus eli niiden käyttäminen yhteiseen hyvään kuten demokratian, turvallisuuden, yleisen viihtyisyyden, infrastruktuurin, ympäristönsuojelun yms. yleishyödyllisten asioiden edistämiseen. Kokoomus ajaa korkeita veroja, jotta Jyrki Katainen, Alexander Stubb yms. kokoomuslaiset pellet saisivat lahjoittaa suomalaisten kansallisvarallisuuden Euroopan unionin ytimeen muiden maiden nyökkäillessä Euroopan unionin päättävissä pöydissä.

  4. avatar Sari Rautio sanoo:

    Näköjään minäkin osaan olla kärkevä;) kun kommenttini koetaan nokitteluksi. Sinänsä omaa viestintäni kehittämistä kun yleensä syytetään liiallisesta pyörittelystä… Jos ja kun lehdessä on selkeitä virheitä, on syytä korjata ne. Puoluevaltuuston puheenjohtajana on jopa velvollisuuteni korjata Kokoomukseen puolueena osoitetut virheelliset argumentit. Kunnanjohtaja Anna-Mari Ahosen kanssa taas meillä on hyvät ja laajat keskustelusuhteet, ja jatkoin keskustelua tavasta organisoida toimintaa, enkä millään muotoa osaa ajatella että hän kuvittelisi sen olevan jotenkin nokittelua, vaan asioista keskustelemista. Ja ehdottomasti, ehdottomasti, molemmin puolin on kuunneltava ja keskusteltava avoimesti ja toisia arvostaen asioista. Tässä on edetty mainiosti kuluneella kaudella. Ja tässäkään kohdassa ei kannata ihan kaikkea uskoa mitä armas maakuntalehtemme kirjoittaa…

    Kuntauudistuksessa olennaista on että päätökset tekevät demokraattisesti valitut elimet, kuntien valtuustot eikä epämääräiset himmelit. Lähivaikuttamisen lisääminen on olennainen osa kuntakoon kasvaessa. Ja aika huikea väite että koko media olisi Kokoomuksen hallussa, kun lehtiä lukee, ei ihan näin taida olla…ja hyvä niin.

    Valtionosuuksien tasauksista: miksi ihmeessä hämeenlinnalaisten pitäisi maksaa naapureiden menoja ja tuottaa lisäarvopalveluita myös naapureiden käyttöön, ilman korvausta? Keskeisin hyöty isommista, vahvoista peruskunnista liittyy kuitenkin pitkän tähtäimen tekemiseen ja kestävään kehitykseen. Maankäytön, liikenteen ja palveluverkon suunnittelu selkiytyy.

    Sari

    Samat tahot jotka halajaa avointa keskustelua, eivät valitettavasti usein kestä sitä asiapohjaisesti, vaan kun argumentit vähenee, aletaan valitettavan usein rääpiä henkilöitä.

  5. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Hei!

    Joskus ihmetyttää tämä nykypäivinä vallitseva ”suuruuden utopia”. Puhutaan maailmanhallituksesta (paavi), Euroopan liittovaltiosta, suurkunnista, suurkouluista, suurkeittiöistä, suuryhtiöistä jne. Ja aina vedotaan siihen maagiseen kustannustehokkuuteen. Onko kukaan joskus todella laskenut, kuinka paljon suuruuden tavoittelulla todella kerrannaisvaikutuksineen säästetään?. Nimittäin suuruuden ja keskittämisen lieveilmiöinä usein tulee mukaan hallinnon kasvottomuus, saneeraamiset, irtisanomiset, työttömyyden lisääntyminen ja varsinkin suurkunnissa reuna-alueiden palvelujen heikentyminen ja lopulta väestön voimakas väheneminen syrjäseuduilta. Nämäkin asiat maksavat yhteiskunnalle sekä rahallisesti että henkisellä tasolla. Omassa työssäni konsulttina, ja useissa yhdentymisprojekteissa mukana olleena, olen usein havainnut, että ei se suuruuden maksimoiminen ole aina se paras, ja eikä edes tehokkain, keino kuntien toiminnan tehostamiseksi. Muitakin vaihtoehtoja olisi olemassa, mutta niitä ei vain tässä ”suuruuden huumassa” haluta selvittää. Tietysti jos nyt haluttaisiin olla oikein maksimaalisen kustannustehokkaita, niin eikö koko Suomen väestön voisi siirtää asumaan pääkaupunkiseudulle kehä kolmosen sisäpuolelle? Tällöin tämä suuruuden ja keskittämisen ideologia saavuttaisi huippunsa. Mutta olisimmeko silloin nykyistä tyytyväisempiä ja onnellisempia? Epäilenpä vaan…
    Esa Lehtinen

  6. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens,

    joo, eiköhän tässä suuruuden ekonomiassa ja kuntarakenneuudistuksessakin, koko julkisen hallinnon uudistamisessakin, ole kultainen keskitie olemassa ja löydettävissä. Ei laidasta laitaan vaan parasta mahdollista kokonaisuutta. Nykyiseenkään ei olla tyytyväisiä, ja nykyinen ei ole riittävän hyvä. Ei nyt eikä eteenkään tulevaisuudessa.
    Sari

  7. avatar Nuoremman sukupolven edustaja sanoo:

    Millä tavalla lähivaikuttaminen eli lähidemokratia ja ihmisten oikeus päättää omaa elinympäristöään koskevista päätöksistä paranee kuntaliitoksilla?

    Minun käsittääkseni työssäkäyntialueisiin perustuvilla kuntaliitoksilla valta keskittyy alati pienevän eliitin käsiin, vaikka kyseiset päättäjät valittaisiinkin niin sanotuilla demokraattisilla vaaleilla. Puoluekuri on se asia, millä muun muassa kokoomus ajaa läpi näitä valtakunnallisia ja kuntatasolla tapahtuvia kansanvallan keskittämishankkeitaan.

    Toisin sanoen jatkossa esimerkiksi kaupunginosatasolla ei pystytä enää edes nykyisessä määrin vaikuttamaan paikallisiin poliittisiin päätöksiin. Tätä perustellaan jollain epämääräisellä ”tehokkuudella”, mistä ei ole mitään takeita.

    Lähidemokratian pitäminen omissa käsissä on yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä maksaa veroja. Minä en halua, että asuinalueeni asioista päättävät janakkalalaiset, hauholaiset, tuuloslaiset, lammilaiset ja renkolaiset. En myöskään usko, että he haluavat, että hämeenlinnalaiset alkavat sanella kuntaliitoksen myötä minkälaisia poliittisia päätöksiä kyseisissä pitäjissä tehdään.

  8. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Sari,

    voisitko täsmentää kantasi valtionosuuksien tasaukseen, ja miksi ylipäätänsä otit asian mukaan tähän keskusteluun?

    Aloituksessa kirjoitat: ”Ihmisten ja alueiden välisten erojen tasaus on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Siitä onkin pidettävä kiinni koko Suomen asuttuna pitämiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Valtionosuusjärjestelmä on Suomen nykyisen kuntarakenteen koossapitäjä ja siksi olennainen muutosprosessin väline.”

    Kommentissa hieman myöhemmin lataat: ”Valtionosuuksien tasauksista: miksi ihmeessä hämeenlinnalaisten pitäisi maksaa naapureiden menoja ja tuottaa lisäarvopalveluita myös naapureiden käyttöön, ilman korvausta?”

    Eli siis niin mitä? Vaikuttaa hiukan leikkaa-liimaa-touhulta…

    4.11. päivitetyn laskelman mukaan Hml ”menettää” ensi vuonna 63 € / asukas, Janakkala ”voittaa” saman verran. Kun Helsingin seudun kunnat maksavat 75% kunnilta kerättävästä 760 M€ tasauspotista, Kanta-Hämeen kunnat yhteensäkin saavat tasausta alle 10 M€ eli alle 2% verotuloistaan.

    Valtionosuuksien tasauksessa on paljon enemmän kyse alueiden kuin kuntien välisestä tasapainosta, eikä iso kuva siitä muutu, yhdistellään Hämeenlinnaa naapurikuntiinsa sitten miten tahansa. Yhdistämällä ”työssäkäyntialueen” Hattulan, Janakkalan, Hausjärven ja Riihimäen Hämeenlinnaan oltaisiin edelleen melkein se sama 4 milliä pakkasella kuin Hämeenlinna yksin, prosentuaalisesti tasausmenetys toki putoaisi kahdesta yhteen prosenttia verotuloista.

    Mitäs sitten tehtäisiin? Miten esimerkkeinä mainitsemasi maankäytön, liikenteen ja palveluverkon suunnittelu selkiytyisi, ja mistä edellämainituissa osa-alueissa ne säästöt tehtäisiin joilla uuden kunnan ulkorajoilla asuvien palvelut turvattaisiin? Vaan kävisikö niin, että kuntaan syntyisi sisäinen muuttoliike uusilta periferioiksi muuttuneilta alueilta vanhoihin kaupunkikeskuksiin. Kunnan sisäinen muuttoliike on kallista lystiä sekin.

    Kyllä edelleen odotan hankkeen ajajilta objektiivisia, konkreettisia analyysejä siitä, miten mainostetut hyvät saavutetaan kuntakokoa kasvattamalla. Pelkistä mielikuvista ei riitä aineksia rakentavaan keskusteluun.

  9. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tarkennus edelliseen: Helsingin seudun kunnat maksavat NETTONA 75 % tasauspotista, Kanta-Hämeen kunnat saavat NETTONA 10 milliä, eli noin 2 % verotuloistaan tasausta: 16,5 milliä plussaa, 6,7 milliä miinusta, josta HML osuus vajaa 4,2 milliä.

  10. avatar Tapio Vekka sanoo:

    Tervehdys,

    Jos nyt valtion verotulontasaukseen mennään ja tarkkoihin summiin, niin 2010 osalta:

    Hämeenlinna maksaa -5 243 868€, eli n -80€/asukas
    Hattula saa +644 746t€, eli n 68€/as
    Janakkala saa +1 151 851€, eli n 70€/as

    Nettona seutu maksaa ulos -3 445t€. Näin mustavalkoinenhan asia ei toki ole ja varmaankin tasausjärjestelmää tullaan muuttamaan kuntarakennetyön aikana jollain tavalla – ei siten että nämä luvut nollataan, mutta toivottavasti kannustavammaksi:))

    Tapio

  11. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tjaa,

    Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ennakkotieto vuodelle 2012 on laskettu vuoden 2010 lopullisilla verotiedoilla, julkaistu 4.11.2011.

    Sen mukaan:

    Hämeenlinna maksaa 63 €/asukas eli 4.166.969 €
    Hattula maksaa 18 €/asukas eli 173.126 €
    Janakkala saa 63 €/asukas eli 1.053.836 €

    Nettona em. kolme kuntaa maksaa vajaa 3,3 M€ vuonna 2012.

    Valtion ja kuntien talous on makrotasolla täysin kestämättömällä uralla. Valtion näkökulmasta se tarkoittaa sitä (ks. VATT Tutkimukset 167 syyskuu 2011), että valtio siirtää julkisten palveluiden rahoituksen painopistettä tasausjärjestelmästä kuntien omaan verotukseen. Kiinteistöverotus on yhtenä painopisteenä, koska jo toteutunut data osoittaa kunnallisveron tuoton niiavan vaikka prosentti nousee. Taantumassa näin tulee käymään vielä selvemmin, jolloin taloudellisesta toimeliaisuudesta riippumattomat verot ovat kunnan kasöörin parhaita kavereita.

    Joten mainitsemasi kannustavuus tulee toteutumaan siten, että kuntakokoa kasvattamalla kunnat menettävät tasausrahaa vain paljon, nykyiselleen jäämällä helvetin paljon. Siinä on se vapaaehtoisuuteen perustuva valtiovallan ohjaus.

    Ei siinä mitään, tulossa ovat ajat jolloin kun rahaa ei ole, niin sitä ei ole. Pointti vain on se, että nykyinen kuntauudistuskeskustelu ei tuo mitään uutta tai konkreettista siihen, miten rankasti hupenevat resurssit tullaan kohdistamaan suurkuntien alueella toteutettaviin palveluihin.

    Asian perustelu kuntien ja niiden palveluiden pelastamisella on sairasta huumoria.

  12. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tarkennus edelliseen: valtio tulee siirtämään palveluiden rahoituksen painopistettä valtionosuusjärjestelmästä (jonka osa tasaus on) kuntien omaan verotukseen. Näin siksi, että ikäntyvän kansan hoitamiseksi tarvittavien veronkorotusten määrä muodostuu erittäin suureksi, ja valtion toteuttamina ne haittaavat kansantuotteen kehitystä enemmän kuin jos korotukset toteuttaa kunnat.

    Kun edellä kirjoitin tasausrahan menetyksestä, tarkoitus oli kirjoittaa valtionosuuksien menetyksestä – tasauksia tarvitaan valtionosuuksien tasosta huolimatta, mutta voivat nekin toimia ”kannustusinstrumentteina”.

  13. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei,

    Olen kaimani kanssa samaa mieltä, että kuntauudistuksesta käydään keskustelua termeillä, jota kansalaiset ja eivätkä poliitikotkaan ymmärrä.

    Minusta on väärin moittia naapureita hallintohimmelleistä. Ei esimerkiksi Hattulassa tarvitse ihmetellä, mistä jonopäivät keskussairaalassa syntyvät, kun prosessi on hallinnassa ja jonopäiviä ei ole!

    Olen Kari I:n tavoin esittänyt, että nyt pitäisi keskustella ensisijaisesti palveluprosessien kehittämisestä. Mitä muutetaan ja miten? Milloin keskustelussa päästään asiaan?

    Vapaaehtoinen kuntaliitos on kuin osto- ja myyntitapahtuma. Kuntalaiset esittävät päättäjille muutaman kysymyksen: Mikä muuttuu ja miten minä siitä hyödyn? Mitä menetän, jos kuntaliitosta ei tehdä?

    En muuten ole käydyssä keskusteluissa vielä saanut konkreettisia vastauksia näihin kysymyksiin.

    Kari V.

  14. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens Karit!

    Olen ihan samaa mieltä, että olennaista on palvelut edellä kehittäminen. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kuntarajoilla ei ole mitään merkitystä, jos muuten päästään kokonaisuuden kannalta järkeviin ratkaisuihin maankäytöstä, palveluista kaikkineen, ulkosuhteista, elinkeinopolitiikasta, liikenneratkaisuista- noin esimerkkeinä- ja kaiken tämän rahoittamisesta.

    Kovin kummosesti tämä ei ole seudullamme edennyt;) ottamatta kantaa kenen on vika, niin niin kauan kuin rahat ja vastuu ei ole samassa kassissa, ei näytä hommat toimivan. Tietty jos tehdään kuten Forssassa, eli pannaan yhteisen hyvinvointikuntayhtymään liki tai jopa yli 60% kunnan menoista, homma voisi toimia.

    Ja jos tätä eivät poliitikot ymmärrä, niin huonosti on asiat;) Ilkkala on oikeassa siinä että kyse on koko julkisen talouden kriisistä, ei vain yksittäisten kuntien tai kuntayhtymien tai valtion kriisistä. Ja siksi kaikkia rakenteita on tarkasteltava ja arvioitava kriittisesti.

    Sari

  15. avatar Sari Rautio sanoo:

    Ja vielä tuosta valtionosuusjärjestelmästä: aiemmassa kommentissani halusin avata hieman mistä koko hommassa on kyse. VOS on täysin perusteltu lähtökohdiltaan, mutta tällä hetkellä se ei tuota parasta mahdollista kokonaisuutta, saatika että ohjaisi järkeviin ratkaisuihin.

    Eli tästä näkökulmasta kuvaamani, tai jopa Ilkkalan korjaamat seudun tasausluvut, eivät ole järkeviä, mitenkään kokonaisuuden kannalta.
    Sari

Jätä kommentti

css.php