Kuntauudistus on hyvä asia!

Elämme Suomen historiassa ainutlaatuista aikaa. Suomi ikääntyy Japanin jälkeen kovinta vauhtia ja kuntasektorilta jää eläkkeelle 320 000 ihmistä vuosikymmenen aikana.  Vuonna 2030 on 21 uutta huollettavaa 100 työssäkäyvää kohti verrattuna vuoden 2010 tasoon. Nykyrakenne ei enää riitä. Tulevaisuuden haasteisiin vastataksemme tarvitsemme uudistamista rakenteissa. Näistä tärkeimpinä ovat työelämän uudistaminen ja kuntauudistus.

Adventinajan keskustelussa uuden tuleminen on ajankohtainen asia. Kuntauudistuksen ja hallitusohjelman mukaisen esityksen odottaminen herättää vilkasta ja monipuolista keskustelua, kuten pitääkin. Ministeri Virkkusen vierailu marraskuun lopussa on nostanut rakennekeskustelun myös Hämeenlinnan seudulla uuteen uskoon. Hämeen Sanomien reipasotteinen otsikointi 23.11 on herättänyt hämmennystä.  Hallitusohjelmaa toteuttava ministeri ei sanonut hattulalaisten elävän Hämeenlinnan siivellä, vaan totesi koko seudun olevan samalla ruokakupilla. Eli seutu menestyy kokonaisuutena, ja jatkossa yhä enemmän myös täällä on löydettävä yhteisen tekemisen parhaat mallit, yhdessä sopien.

Miksi sitten rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä? Ikääntymisen ohella julkisen talouden kestävyysvaje, kriisi, vaatii ripeitä ja rohkeita toimenpiteitä. Kyse on julkisen talouden kokonaisuudesta. On turha asettaa vastakkain kuntien ja valtion taloutta, vaan kansantalouden kokonaisuuden on oltava kestävällä pohjalla. Ensi vuonna 2012 Suomi velkaantuu 7 mrd euroa, samoin kuntien velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Eli uudistusta tarvitaan kaikkiin rakenteisiin, tarvitaan siis sellaiset rakenteet joilla otetaan vastaan tulevaisuuden haasteet. Ja tähän uudistukseen tarvitaan sekä valtiota, mutta ennen muuta meitä kaikkia kuntapäättäjiä. Erilaisilla alueilla on erilaiset mahdollisuudet ja riskit, ja siksi paikallisesti yhteistyössä etsittävät ratkaisut ovat menestyksellisten rakenteiden edellytys.

Vahva kunta on alueensa kehittäjä, talouskasvun generoija.  Toinen kunnan keskeinen tehtävä on hyvinvointipalveluiden järjestäminen asukkailleen. Valtio ei voi hoitaa hyvinvointipalveluita vaan vahvan kunnan on se tehtävä. Iso ongelma nykymallissa on, että liian usein kunta ja palvelurakenne ovat eriytyneet, rahat ja vastuu ovat eri käsissä.  Vahva kunta on kaikkien paras tapa järjestää palvelut, veronkerääjät ja palveluiden järjestäjät ovat samat. Vahva kunta vahvistaa myös demokratiaa, kun kuntalaisten valitsema valtuusto päättää maankäytöstä ja palveluista. Valtion ja kunnan suhdetta pitää myös tarkastella uudelleen, ja myös kunnan koko tehtäväkenttää, niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta.

Kuntauudistamisen keskeinen asia on palvelurakenteiden uudistaminen. Tarvitaan kokonaan uusia tapoja toimia. Uusien tapojen löytäminen on helpompaa, kun ollaan aidosti saman pöydän ääressä, tasavertaisina tekijöinä. Samassa pöydässä tulee olla niiden, jotka luontaisesti toimivat samalla alueella. Joku käyttää tästä nimitystä työssäkäynti- ja asiointialue. Ihmisten keskittyminen on ihmisten luontaista liikkumista, ja joka kolmas suomalainen käy töissä muualla kuin asumiskunnissa. Niin myös täällä Hämeenlinnan seudulla.

Itse keskuskunnassa toimivana valtuutettuna toivoisin myös meille tänne Hämeenlinnan seudulle avointa, raikasta, rohkeaa ja näkemyksellistä keskustelua yhdessä, samoissa pöydissä. Katse suunnattuna tulevaisuuteen, pitkälle lastemme aikuisuuteen, ja yhä edemmäs. Tarvitaan vastuuta myös naapureista ja kiinnostusta siihen, miten naapurilla menee.  Uskalletaan siis avata keskustelu myös itse, ollaan rohkeita. Yhteinen tavoitteemme on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja Suomen hyvä tulevaisuus.

Julkaistu Hämeen Sanomien vierailijapalstalla 4.12.2011

9 kommenttia artikkeliin “Kuntauudistus on hyvä asia!”
  1. avatar sarirautio sanoo:

    Jälkikirjoitus: Ei uuden suunnittelu tai muutos tunnu pelkästään herkulta myöskään hämeenlinnalaisvaltuutetun näkökulmasta. Kun juuri on saatu arki rullaamaan, tiedetään pääsääntöisesti kuka tekee ja mitä tekee, ja mitä se maksaa, ollaan opittu tuntemaan toisemme ja kaikkiaan, homma pelittää, on aika tiukassa innostua taas uudelleen. Jos siis asiaa katsoo vain kaupungin näkökulmasta. Jos taas katsoo koko seutua, sen asukkaita ja koko valtakunnan ennusteita ja tilannetta, on innostuminen huomattavasti helpompaa.

    Eli, kaukokatseisuutta, ja näkemyksellisyyttä peliin. Minkäläinen on Hämeenlinna – tai olkoon sen nimi vaikka Hanakkala- neljäsataa vuotiaana?
    Hyvää itsenäisyyspäivää meille kaikille,
    Sari

  2. avatar Sami Varsell sanoo:

    Koskapa historiassa ei elettäisi ainutlaatuista aikaa? Vaikka väki Suomessa ikääntyy, niin huoltosuhteen merkitys kuitenkin vähenee koko ajan, koska tekniikka ja tuotanto kehittyvät. Saman hyvinvoinnin tuottamiseen tarvitaan huomattavasti vähemmän ihmisiä vuonna 2030 kuin tänä päivänä. Huoltosuhteen takia ei ole tarvetta tehdä yhtään kuntaliitosta.

    Mikäköhän mahtaa olla se Virkkusen ”ruokakuppi”, jolla hämeenlinnalaiset, janakkalalaiset ja hattulalaiset ovat? Paremminkin voitaisiin sanoa, että tietyt tahot tahtovat tehdä Hämeenlinnan seudusta yhtenäisen ruokakupin, josta yksityisen suurpääoman on helpompi syödä kuntalaisten verovaroja.

    Velkaantuminen ei ole välttämätöntä, mutta ei pakosti haitallistakaan. Menot voitaisiin kattaa kokonaisuudessaan verotuksella, mutta se ei välttämättä ole järkevää, jos on mahdollista saada lainaa pienemmällä korolla, kun mitä on käytettyjen varojen tuotto. Säästäminen tulee usein kalliiksi. Toiminnan tehostaminen syö herkästi hyötynsä toista kautta kuten esim. kasvavana työttömyytenä ja toiminnan haavoittuvuuden kasvuna.

    Vahva kunta tuottaa itse omat palvelunsa ja pitää huolen siitä, että päätöksenteko on kaikissa vaiheissa demokraattista ja läpinäkyvää. Suurikin kunta on heikko, jos se heittäytyy yksityisen pääoman armoille. Kaikkia palveluita kunnan ei ole järkevää tuottaa itse ja tässä on kuntien välinen yhteistyö rautaa. Kuntayhteistyö on aivan oiva vaihtoehto yhtenäiselle kunnalle. Myös valtio voisi olla ihan hyvin mukana tuottamassa ja rahoittamassa hyvinvointipalveluita. Se ei kaventaisi kunnallista itsemääräämisoikeutta tai demokratiaa, vaan lisäisi kansalaisten välistä tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta.

    Tämä kokoomuksen ”uusi tapa” on yhtä kuin yksityistäminen ja mikäpä olisi yksityiselle voitontavoittelijalle mieluisampi lahja kuin se, että uhrit kootaan valmiiksi samalle lautaselle. Kyllä saman pöydän ääreen voidaan kokoontua kuntarajojen ylikin ja tehdä viisaita ratkaisuja, jopa viellä kaikkien demokraattisten pelisääntöjen mukaan.

    Keskustelu ei ole koskaan pahasta ja rohkeita ideoita tarvitaan aina. On myös hyvä katsoa tulevaistuuteen, eikä tuijottaa pelkästään vuosibudjetteja. Tämän päivän säästö on herkästi huomisen tappio. Naapurin kuulumisia voi kysellä aidan takaa, eikä välttämättä tarvitse tontille tunkea. Päämäärä on sama, mutta sisältö voi olla hyvinkin erinlainen. Hyvinvointiyhteiskunta ja Suomen hyvä tulevaisuus voidaan määritellä niin monella eri tapaa.

    Sami Varsell, itsenäinen Hattula

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    ”Tarvitaan kokonaan uusia tapoja toimia”. Hyvä, aloitettaisiinko sitten niiden kokonaan uusien toimintatapojen, ja niiden tuottamien hyötyjen hahmottamisesta. Kun niistä on jokin kaikkien arvioitavissa oleva malli olemassa, voidaan tarkastella millaisen organisaation ja hallintomallin uusi toimintatapa vaatii, ja mikä merkitys kuntarakenteella asialle on.

    Keskustelua leimaa nyt pohjavire ”eeei tässä mitään PAKKOA ole, mutta LOPPUTULOS on kyllä jo selvä…”. Hämeenlinnan päättäjät voisivat kyllä mennä peilin eteen ja miettiä, miksi naapurit eivät halua samaan neuvottelupöytään.

    Työssäkäyntialueesta on muodostunut puuduttava mantra, jonka jauhaminen ei lisää luottamusta rakentavien keskustelujen aloittamiseksi. Mantra perustuu ajatukseen, että työpaikan kunta haluaisi siellä työssäkäyvän verotulot itselleen, muuten duunipaikka menee kunnan kannalta ”hukkaan”. Kulupuolellahan asia kohdistuu kuten pitääkin: palvelut saadaan ja verot maksetaan kirjoillaolopaikkakunnan mukaan.

    Ikkunastani näen joka päivä miten huomattava joukko Hämeenlinnalaisia lähtee junalla etelään ja pohjoiseen duuniin. Vastaavasti asemalta hajaantuu aamuisin työintoisen näköistä porukkaa pitkin kaupunkia – eikä ne tule Hämeenlinnan alueelta, tai edes Janakkalasta tai Hattulasta. Junaa käyttävät muodostanevat murto-osan työmatkaliikenteestä. Hetkenkin kun oikeasti istuu alas ja tuumii, niin huomaa miten työssäkäyntialue kuntarajojen määrittelyn välineenä on varsinaista köydellä työntämistä.

    ”Iso ongelma nykymallissa on, että liian usein kunta ja palvelurakenne ovat eriytyneet, rahat ja vastuu ovat eri käsissä”.

    Juuri näin, Sari.

    Asia on konkretisoitunut Keinukamarin ympärillä käytävässä jänkkäämisessä. On suorastaan surrealistista, että kaupunki käyttää palveluntarjoajan kanssa solmimaansa sopimusta avin kanssa jänkkkäämiseen. Tapauksessa kristallisoituvat ne ongelmat joita syntyy, kun tuotteen/palvelun käyttäjä on eri kuin palveluntarjoajan asiakas. Palveluntarjoajan ja -käyttäjän väliset vastuu- ja oikeussuhteet hämärtyvät, ja näyttävät muodostuvan erittäin vaikeiksi panna täytäntöön ja valvoa.

    Pelkällä nyt kuullulla retoriikalla asia ei kyllä lähde liikkeelle.

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Heippa Sari!
    Suuri koko ei takaa taloudellista järkeä!
    Hattulassa satsataan perusopetukseen, ja niin pitäisi tehdä Hämeenlinnassakin. On mielenkiintoista seurata seutukuntien lukioiden tuloksia tulevaisuudessa.
    Vanhusten hoidon ulkoistaminen kaupungissa oli virhe, ja se tulee kintuille taloudellisesti ja laadullisesti.
    Business-puolella kaupunki on aktiivinen, mikä on virhe, koska päättäjät osittain vaihtuvat joka neljäs vuosi eikä kuntapäättäjä koskaan kanna taloudellista vastuuta -eikä se hänelle kuulukaan.
    Kun on kaiken kokoisia kuntia, löydetään palvelutuotannosta vahvuuksia, joita voidaan monistaa.
    Kuntien liimaaminen yhteen ei tuo säästöjä eikä poista huoltosuhteen heikkenemistä.
    Kokoomus voisi miettiä, tarvitaanko maassa kansanterveystyö ja työterveyshuolto? Ne ovat päällekkäisiä toimintoja ja voitaisiin hoitaa yhdestä luukusta eli terveyskeskuksista.
    Voi hyvin t. Hessu K.

  5. avatar Pirjo Leppäniemi sanoo:

    Kuinka suuri tulee EU-aluiden yhdenmukaistushanke olemaan kuntasektorilla; päätösvalta eri elimissä. Tieto tästä, miten vaikuttaa työilmapiiriin ja asenteisiin kuntasektorilla. Kasvaako velvoitetyöt sielläkin; perehtyneisyys.

    Sosiaali- ja terveysalan kultturelliset muutokset; vanhustenhoito, kuntoutus, yleinen terveyshuolto.

    Turvallisuuden takaaminen kuntalaisille vrt. laaja iltapäivälehti uutisointi eri valetoiminnoista ympäri Suomea.

  6. avatar Sari Rautio sanoo:

    Kuntien yhteenliimaaminen ei todellakaan ratkaise mitään. Kuten jo parashankkeessa, lähtökohtana tulee olla palvelut, palvelut ja palvelut. Meillä torsoksi jääneen uuden kunnan syntymisen yhteydessä palvelurakenteen uudistaminen oli se iso ja tärkeä asia. Ja vaikka se oli haastava ja edelleen työtä teettävä kokonaisuus, oli se ehdottoman tarpeellinen ja järkevä tehdä samanaikaisesti niiden kuntarajojen siirtelyn yhteydessä.

    Vanhusten huoltoa ei ole ulkoistettu, meillä on monituottajamalli, jossa osa tuotetaan kaupungin omana toimintana, ja osa yksityisten toimesta. Näin olemme saaneet kaupunkiin huomattavan hyvin yksityistä rahoitusta investointeihin ja niitä uusia ja tervellisiä, toimivia tiloja. Keinukamarista kannattaa lukea myös vaikkapa http://www.hameenlinna.fi/Ikaihmisten_palvelut/Asuminen/Palvelutalot/Keinukamari/ lisää aiheesta. Varmasti on kehittämistä mutta aika paljon on myös tyytyväisiä asiakkaita.

    Hattulaan: kyllä, ja näinhän virkamiestasolla tapahtuu erinomaisesti monessa, monessa kohdassa. Iso ongelma on maankäyttö ja kaavoitus, kestävän kehityksen näkökulmasta. Perusopetukseen halutaan mekin satsata, ryhmäkokoja on pienennetty ja satsattu pysyviin opettajiin. Yhteinen näky meillä pitäisi pikaisesti löytää esimerkiksi terveydenhuollon kokonaisuuteen, mitä teemme sairaalan kanssa ja miten se liittyy perusterveydenhuoltoon. Ihan varmasti ollaan halukkaita oppimaan naapureilta, ja ottamaan niitä parhaita käytäntöjä yhteiseen hyvään.

    Kunnan toinen tehtävä on elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Vahvat itsenäiset kunnat ovat oman toiminta-alueensa parhaita kehittäjiä. Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimintaedellytysten luominen ovat vahvan peruskunnan keskeinen tehtävä. Tässä, väittäisin, Hämpton on onnistunut hyvin. Tulokset kaikesta ei vaan näy heti, vaan pitkäjänteisyys ajattelussa on ehdottoman tärkeää.

    Vielä uusista tekemisen tavosta. Uusi Hämeenlinna synnytti kokonaan uuden hallintorakenteen ja myös toimintatavat elämänkaaren mukaan. Muutosprosessi on jatkuvaa.

    Sari

  7. avatar Sami Varsell sanoo:

    ”Iso ongelma on maankäyttö ja kaavoitus, kestävän kehityksen näkökulmasta.”

    Maakuntakaava on se instrumentti, jolla ohjataan alueellisesti kestävään kehitykseen maankäytössä ja kaavoituksessa. Kansanvaltaisuuden näkökulmasta maakuntakaavan laadinta on vähintään yhtä demokraattinen, jos ei vielä demokraattisempikin prosessi, kuin suurkunnan yleis- tai asemakaavan laadinta.

    Hattulassa on positiivisia merkkejä siitä, että kunta on kehittymässä niin asuntopoliittisesti kuin elinkeinopoliittisestikin. Liekö pelko itsenäisyyden menettämisestä syynä tähän toiminnan järkevöitymiseen? Aiemmin kun kunnassa ei ole ilmeisesti ollut tahtoa käyttää kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksia kunnan kehittymiseen.

    Hämeenlinnalaisesta näkökulmasta tämä kuntaliitoksen tuoma kestävä kehitys tarkottaisi ilmeisesti Hattulan näivettämistä kylineen ja kanta-Hämeenlinnan kehittämistä hattulalaisten verovaroin. Ainakin Alvettulan alasajon hämeenlinnalaiset ovat taineet jo aloitaa -reunoista se alkaa. Saattapi käydä vielä niin, että Hattula adoptoi Alvettulan turvaan, kun Hämeenlinna sitä niin kaltoin kohtelee.

    Kyllä saa monta ämpärillistä vielä virrata vettä Lepaanvirrasta läpi ennen, kun Hämeenlinnassa hallintotapa on sellainen, että Hattulan kannattaisi edes harkita liittymistä kaupunkiin. Enkä oikein usko, että sitä tapahtuu, jos ei naamat päättävissä elimissä vaihdu tyystin.

    Sami Varsell, Hattula

  8. avatar Ismo Soukola sanoo:

    Eiköhän nyt kannattaisi ensin odottaa, mitä se Vrikkusen kuntauudistus todella pitää sisällään, ennen kuin lähdetään hirveästi uudistusta hehkuttamaan (ellei sitten SR:lla ole jo ”sisäpiiri”tietoa asiasta).

    Uudistus uudistuksen takia ei yleensä johda mihinkään hyvään. Ja saattaapa lopputuloksena olla sekin, että tarjottu uudistusmalli juottaakin karvaan kalkin paikallisille kokoomuspäättäjille.

    Virkkusen työryhmä sai kuukauden lisäaikaa, eli odotellaan nyt. Tässä ehtii vielä mukavasti hoitelemaan joulut ja uudetvuodet alta pois.

  9. avatar Sari Rautio sanoo:

    Jep, maan hallituksen eteenpäin viemä kuntauudistus on kiinnostava tietysti paikallisesti, mutta erityisesti koko valtakunnan julkisen talouden kestävyyden vuoksi. Samoin, siitä seuraavana tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Eli, vähintäänkin on syytä varautua keskustellen muutoksiin.
    Sari

Jätä kommentti

css.php