Tiukkaa taloudenpitoa- jooko?

Valtuusto hyväksyi 14.11.2011 vuoden 2012 budjetin. Päätin Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron seuraavasti.
”Kuluneen vuoden aikana valtuusto hyväksyi kesäkuussa liki viiden miljoonan lisäbudjetit eri toimialoille. Syksyn aikana ylityksiä on kertynyt edelleen lisää. Tulevan vuoden tilausbudjettia on rakennettu pitkään ja hartaasti eri toimialojen kanssa neuvotellen, ja väittäisin että nyt käsittelyssä oleva budjetti on tiukka mutta realistinen. Tuloihin emme voi kovinkaan paljoa vuoden aikana vaikuttaa, mutta menoihin kyllä. Aivan kuten kotitaloudessakin. Siksi Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää pontta menokurin pitävyydestä. Budjetissa hyväksytään sitovasti summat, silti niistä on vuosittain tingitty. Nyt hyväksyttävien eurojen on riitettävä. Seuraavalle valtuustokaudelle on päästävä kuivin jaloin, niin että uuden, ensi syksynä valittavan valtuuston ei tarvitse paikkailla, vaan se voi jatkaa kehittämistyötä kaupunkilaistemme hyväksi. Sivulla 14 todetaan että Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot
eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakuntien ja johtokuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa siis että tämäkin lause tilausbudjetissa on ihan aikuisten oikeasti totta.

Näillä sanoilla, ja tällä ponnella täydennettynä Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää budjetin hyväksymistä. ”

Pontta ei hyväksytty valtuustostossa, 26 valtuutettua kannatti, ja loput olivat sitä mieltä että ei ole tarkkaa noudatetaanko budjettikuria. Toivottavasti nyt kaikki loputkin sen ymmärtävät.

Sari

25 kommenttia artikkeliin “Tiukkaa taloudenpitoa- jooko?”
  1. avatar sarirautio sanoo:

    Tarkastin vielä pöytäkirjan, ja se olikin 14 valtuutettua jotka kannattivat pontta…
    Sari

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Sari!

    Tekstissäsi on ote ryhmäpuheenvuorosta, josta ei mene automaattisesti mikään kohta äänestykseen.

    Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valtuutun tulee esittää ”pontta” ja toisen valtuutetun kannattaa sitä, jotta puheenjohtaja hyväksyy ehdotuksen äänestykseen. Voisitko selvittää meille kadun tallaajille, mistä 14.11.2011 kaupunginvaltuustossa äänestettiin ja oliko silloin kyse muutoksesta talousarvioehdotukseen vai pelkästään toivomuksesta, jolla ei ole sitovaa oikeudellista merkitystä. Varmaan tiedät, että ponsi ei saa olla ristiriidassa varsinaisen päätöksen kanssa.

  3. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei Sari,

    Kerrotko minulle, mitä tuo esityksesi olisi käytännössä tarkoittanut ja miten olisi toimittu? Jos budjetti olisi esimerkiksi terveydenhuollossa ollut alimitoitettu, niin jätetäänkö hämeenlinnalaiset hoitamatta budjetoitujen rahojen tultua käytetyksi? Kovin nopeasti yksittäinen hallintokunta ei mielestäni kykene tekemään suuria rakenteellisia muutoksia ja säästöjä.

    Terv. Kari V.

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Ei kannata selitellä kenenkään päättäjän. Ei virkamiehen eikä poliitikon. Hämeenlinan asioita on hoidettu surkeasti, luottaen jatkuvaan kasvuun. Eivät Janakkala ja Hattula pelasta nykytilanteesta. Toimivaan johtoon on saatava pikimmin talousammattilaisia, vaikka määrä-aikaisesti.

  5. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iltaa, hienoa että asia herättää!

    Leo, kuten pöytäkirjasta näkyy (14.11 kv), tein ihan oikean, erillisen ponsiesityksen, jota Vekka kannatti, ja josta äänestettiin. Ao esitys ei olisi laajentanut päätöstä vaan ehkä hieman erikoisesti olisi sitä alleviivannut. Sen verran on jo kunnallispoliittista kokemusta kertynyt, että perusmenetelmät on tiedossa;) Ja hyvät virkamiehet osaavat ohjeistaa eteenpäin. Kokemus kun on osoittanut, että valtuuston itsensä hyväksymä sitova budjetti ei sitten aina kuitenkaan tunnu sitovan riittävästi toimintaa.

    Kari, kuten tiedät, toimintatavat ovat ne olennaiset. Meillä ja niin ymmärtääkseni teilläkin on muutosta tehty, ja tehdään koko ajan. Mitäs virkaa päätöksenteolla olisi jos sen muutosvoimaan ei enää uskoisi? Hyvinkäällä esimerkiksi kh ei ole suostunut viemään eteenpäin budjettiylitysesityksiä, vaan palauttaa ne lautakunnille uudelleen käsittelyyn.

    Yleisesti asiasta; ponnen tarkoitushan oli tietysti herättää keskustelua talouden tilanteen vakavuudesta, ja siitä että missään jemmassa ei ole ylimääräistä rahapussia, vaan kuntauudistuksen yhteydessä käynnistetty rakenneuudistus on välttämätön. KH on jumpannut valtuuston ohjeiden mukaisesti rakenneuudistusta eteenpäin ja vahtinut haukkana palvelu- ja hankintastrategian toimeenpanoa (jonka valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2010). Tasapainottamissuunnitelmankin mukaan tämä kuluva vuosi oli tarkoitus olla se hankalin. Rakenneuudistukset kun purevat hitaasti. Hattua täytyy kuitenkin nostaa monelle ryhmälle, jotka ovat saaneet paljon hyvää aikaiseksi. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa muutos on ollut huima, mutta edelleen pitää tehdä asioita paremmin.

    Ja ei tässä mitään selitellä, vaan päinvastoin, yritän innostaa ihmisiä kriisitietoisuuteen, Aivan kuten koko Suomen tasolla, myös paikallisesti se on surkealla tasolla. Koko seutu on kuralla, jos ei asioita aleta tehdä toisin, ja yhdessä entistä järkevämmin. Kaikille suosittelen tuon kuntarakenneselvityksen läpikäymistä, ja eteenkin niitä painelaskelmia. Mulle henkilökohtaisesti on ihan sama mikä kuntarakenne on, pääasia että löydetään parhaat toimintatavat. Ja nykymalli niitä ei näytä tuottavan…. Ja vielä, ei Hämptonin taloutta ole hoidettu mitenkään eritýisen huonosti, aika ja uusi rakenne on vaan erityisen haastava. Ja kuten sanotaan, hankalina aikoina pitää nimenomaan tehdä uutta ja rakentaa tulevaisuutta. Sitä meillä totta vie tehdään!

    Sari

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Riippuen Sarin vastauksesta olin varautunut tekemään suunnilleen saman kysymyksen, minkä Kari V. ehti jo esittämään.

    Vedän Sarin vastauksesta seuraavan johtopäätöksen. Kokoomusryhmä pyrki nostamaan toivomusponnella profiiliaan. Kyseessä oli poliittinen höpö-höpö -lausuma. Kaupungin toiminnassa tällaisilla epämääräisillä toivomusponsilla ei saada aikaiseksi korjausliikkeitä.

  7. avatar Sari Rautio sanoo:

    Huomenta!

    Heh, joo, ei kai Leollekaan ole yllätys että poliittiset ryhmät tekevät- hmm, politiikkaa;) siksihän kutsutaan tuota yhteisten asioiden hoitamista. Kokoomus haluaa ja ymmärtää että terve talous ja tiukka taloudenpito on hyvinvointipalveluiden ja hyvinvoivan kunnan paras tae. Kuten jo aiemmin totesin, ja kuten toin esille valtuustokeskustelussa, ponnen tavoitteena oli herättää kriisitietoisuutta erityisesti valtuutettujen keskuudessa. Jokainen valtuutettu on jossain lautakunnassa mukana, ja jokaisen valtuutetun toiminta lautakunnassa vaikuttaa merkittävästi sen toimintaan. Eli, kriisitietoisuuden nostamisella ihan varmasti ohjataan osaltaan terveen talouden etenemistä.

    Sari

  8. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Heh-heh! Tulihan se tunnustus. Kehtaat vieläkin väittää, että kokoomuksen nimissä esitetyllä puheenvuorolla oli tarkoitus sytyttää muiden ryhmien poliitikkojen kriisitietoisuus. Höpö-höpö. Ryhmäsi siis teki ponnella vain politiikkaa, eikä edes pyrkinyt hoitamaan yhteisiä asioita.

    Mitä tuli tehtyä? Ryhmyri Rautio ja rivivaltuutettu Vekka vaativat lausumalla hallituksen jäsen Rautiota ja hallituksen puheenjohtaja Vekkaa noudattamaan valmistelemansa talousarvion noudattamista. Hyvin älykästä. Muiden ryhmien hallituksen jäsenet tiesivät jo ennen ponnen esittämästä, että jokaisen on toimittava niin ilman ponttakin. Ei ole ihme, kun kansa naureskelee poliitikoille, eikä arvosta heitä.

  9. avatar Sari Rautio sanoo:

    Nyt arvoisa ja kokenut kunta-asiantuntija tulkitsi viestini harmillisen väärin, tai todennäköisesti itse viestin huonosti. Pahoitteluni siitä. Jo syksyllä meillä oli varsin syvä huoli kuntatalouden kestävyydestä. Tuo ponsi oli mitä ilmeisimmin huono tapa nostaa asiaa esille, kun se ei kannatusta saanut. Joka tapauksessa ponnen tekemisen syy oli aito huoli talouskurin pitävyydestä. Ja nyt kokemus on osoittanut että ei turhaan- valitettavasti. Eli, saiskos kommentteja itse asiasta? Ihan vaikka ei- polittisia;) tai poliittisia, mitä hyvänsä.
    Sari

  10. avatar Leo Leppänen sanoo:

    No, madame Sari, itse asiasta ilmainen ohje entiseltä kunta-asiantuntijalta: Saneeratkaa koko konserni, vaikka se tekee kipeää. Kunafuusion takaama henkilöstön istisanomissuojakin päättyy kohta. Perskutarallaa, siitä vaan heti hommiin! Äänestän sinua syksyllä, jos profiloidut hankkeen spokesmanniksi.
    – lexa

  11. avatar Sari Rautio sanoo:

    Sateista iltaa,

    ja Leo, sitä saneeraamista- tai rakennemuutosta- tässä on koko kausi tehty. Rakennemuutos kun vaan on sellainen, että jos rahaa virtaa sekä vanhaan malliin että uuteen ei a) rahat riitä b) mikään muutu. Siksi tuo tiukka talous, jossa rahat ohjautuvat uuteen rakenteeseen on välttämätöntä. Palvelu- ja hankintastrategia, ja sen tiivis täytäntöönpano on juuri sitä rakenteen uudistamista. Nyt on vihdoin työn alla myös terveydenhuollon kokonaisuus. Ensi vuodesta alkaen eläköityminenkin alkaa kiihtyä…

    Sari

  12. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Madame Sari!

    Olen joutunut seuraamaan tai saanut seurata kuntien hommeleita pikkupojasta lähtien. Toisaalta minulla on ollut tilaisuus kurkistaa viimeiset 15-20 vuotta myös yksityissektorin toimintaan.

    Asia on varmaan Hämeenlinnassakin niin, että monessa kaupungin yksikössä osa porukasta on tekevinään niska limassa töitä. On poliittisia suojatyöpaikkoja, varsin vähätöisiä töitä, turhia projekteja ja paperin pyörittäjiä etc. Tietenkin useimmat toiminnassa mukana olevat kiistävät tämän. Minä en. Sitten on lukuisia yksiköitä, joissa henkilöstöllä on aivan liikaa töitä.

    Et suostunut konsernin seneerauksen spokesmanniksi! Olet samanlainen jänishousu kuin Iisakki. Hänhän ei uskaltanut perustaa kanssani edes vedonlyöntiyhtiötä.

    Toisaalta kunnallishallinnon poliittinen järjestelmä estää usein parhaat päätösvaihtoehdot. Parempaakaan ei ole kuitenkaan vielä keksitty, joten on pakko mennä näillä eväillä.

    Kunnallishallinnossa on edelleen puuhastelua. Sen voi havaita kuka tahansa, jos ottaa hieman selvää parhaista käytännöistä koko Suomessa. Tämä koskee niin päätöksentekoa kuin tehtävien hoitoa.

    Hämeenlinnassa ei voida puhua, että konsernia on saneerattu. On tehty kylläkin jatkuvasti kehittämistä, mutta tuottavuuden parantamistoimet ovat olleet lähinnä pintaraapaisuja. Onkin oikein, että vältetään kertarysäyksiä. Nyt ilmeisesti ollaan kuitenkin lähellä tilannetta, että niitä joudutaan tekemään. Osa syistä on sisäsiittoisia ja osa taas ulkoisia.

    Tulisipa jälleen 1990-luku. Silloin yksityisen ja julkisen sektorin konsulttina oli euro. Se tervehdytti kapitalismia ja paransi julkisen hallinnon tuottavuutta. Myös kunnissa. Sanon näin, vaikka en tietenkään kaipaa 1990-lukua.

  13. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    demareilla ja kokoomuksella, jälkimmäisen johdolla, on ollut ehdottoman enemmistönsä turvin koko valtuustokausi aikaa tehdä haluamansa näköistä talouspolitiikkaa. En ymmärrä kenelle Sari ponsiansa suuntaa, kun valtakoalitiolla on rahat käyttävien lautakuntien paikoista 70 % plus kaikki puheenjohtajuudet? Peiliin katsominen kannattaa tehdä issekseen omassa rauhassa kun ei tarvitse filmata, ja aiheuttaa muille myötähäpeää.

    En silti syytä lautakuntia, siellä on varmasti tehty kovasti töitä. Mutta, jos käteen annetaan saha joka ei lähde käyntiin, ei mottia synny vaikka kuinka hikoilisi.

    Sari paukuttaa uutta rakennetta. Sitä pitäisi hänen mukaansa vain ajaa entistä kovemmin. Samalla logiikalla, jos lääke oksettaa, tuplaa annos.

    Valtuustokauden talouden analysointi kertoo karua tarinaa. Tilaaja-tuottajamallia on ajettu sisään ilman mitään käsitystä siitä, miten tehdyt toiminnalliset muutokset lopulta vaikuttavat talouteen. On hyvät ystävät ihan herttaisen sama millaisia tilausbudjetteja lautakunnissa väännetään, jos palveluja ulkoistettaessa omat pääomat eivät vapaudu eivätkä käyttömenot pienene. Kun budjetti ei pidä, ostetaan lisää, eli tulipaloa sammutetaan bensalla.

    Kaupungin omat tuottajaorganisaatiot ovat tehneet naamattoman määrän työtä tuotteistaakseen ja hinnoitellakseen tekemisensä, tilaaja kun tarvitsee speksit ja mittatikun kilpailuttaakseen palvelut. Vähän sama kuin Nokian dirika Elop pyytäisi omalta tuotannolta speksit jatkossa Applelta tilattaviin kapuloihin.

    Tiedolla siitä mitä oma tuotanto maksaa, on kiistämätön arvonsa, nimittäin oman tuotannon kehittämisen työkaluna. Ulkoistuksen mittatikku se ei ole, vaan vertailukohta riippuu siitä ulkoistetaanko nykyistä kapasiteettia, vai hankitaanko uutta. Uutta kapasiteettia hankittaessa vertailukohta on helpompi, nimittäin oman kapasiteetin kasvatuksen rajakustannus – joskus se on pieni jos lisäpalvelut voidaan tuottaa olemassa olevilla kiinteistö- ja henkilöresursseilla, joskus suuri jos tarvitaan merkittäviä lisäinvestonteja.

    Olemassa olevan kapasiteetin ulkoistuksessa vertailukohta ulkoisen tarjoajan kokonais- tai yksikkökustannuksiin eivät ole oman tuotannon kokonais- tai yksikkökustannukset. Rahallisesti vastakkain ovat ulkoisen palvelun koko sopimusajan kustannukset ja vastaavat omassa tuotannossa saavutettavat NETTOsäästöt. Paino sanalla netto, jossa on huomioitava legioona rahallisia, sisällöllisiä, toiminnallisia ja laadullisia seikkoja. Jos oma palvelu maksaa 100/yksikkö, saattaa ulkoisen tarjoajan 80/yksikkö näyttää houkuttelevalta. Käy vain niin, että päädymme maksamaan ulos 80/ yksikkö ja itsellekin jää vielä 50 edestä kuluja, joilloin nettosäästö onkin 30 pakkasella. Oman palveluvolyymin lasku ei etenkään kaupungin pääomarakenteissa muutu helposti nettosäästöiksi.

    Hämeenlinnan palvelu- ja hankintastrategia ei toimi. Sen jääräpäinen ajaminen johtaa menojen kasvavaan riistäytymiseen lapasesta. Asian todistamiseksi ei pidä kuluttaa toista valtuustokautta, tässä vaiheessa vuotta 2012 ollaan jo yli 4 % kulujen kasvuvauhdissa, kun tavoite oli 2 %.

    Kh:n esittämä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma ei ole kuntalain tarkoittamalla tavalla yksilöity, ja sisältää monta merkittävää riskiä. Mikään ei saa pettää: kulukuri, verotulot, valtion osuudet, omaisuuden myyntitulot, leikkausten nettovaikutukset… Nykyisellä strategialla ja tiltu-mallilla ohjelman onnistumismahdollisuudet ovat muutaman prosentin luokkaa.

    On ylimielistä ja täydellisen vastuutonta paiskata valtuustoa tilinpäätöskokoukseen näin löperöllä suunnitelmalla. Kaupungin johto on jätettävä luokalle ja annettava laiskanläksyä. Valtuuston ei pidä mennä myöntämään vastuuvapautta ja hyväksymään paperia, jonka toiminnasta ja vaikutuksista sillä ei aikuisten oikeasti ole itsellä harmainta aavistusta.

  14. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kari kirjoitti jälleen asiaa. Hänen ajatukset ovat peräisin yksityiseltä sektorilta. Kaupungin nykyinen poliittinen eliitti viittaa kintaalla tällaiselle tekstille. Valitettavasti.

    Rydyin seuraamaan Hämeenlinnan kaupungin hommeleita noin 5 vuotta sitten. Jo 2-3 vuoden kuluttua vedin johtopäätöksen ja kirjoitin: Kaupungin johtoon tarvittaisiin saneeraajan osaamisella ja sisäkaluilla varustettu henkilö.

    Nykyisestä johtoduosta ei ole konsernin saneerauksen moottoriksi. Tämä ei ole kummankaan vahvuus.

    Uuteen kaupunginvaltuustoon tarvitaan paljon muutosagentteja. Kansa saa heitä, jos äänestää oikein syksyn kuntavaaleissa.

  15. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, voisit aloittaa tiukemman taloudenpidon vaikkapa kaupunkikonsernin kriisiyhtiöistä ja niiden kriisitytäryhtiöistä. Milloin ne alkavat toimia niin kuin oikeiden yhtiöiden kuuluu toimia? Nyt näyttävät nauttivan vain oikeuksista. Saavat huseerata, miten haluavat vaikka vuodesta toiseen ilman normaaleja yritysmaailman seurauksia ja vastuita. Ja kun menee pieleen, pyytävät kaupungilta lisää – ja myös saavat. Ei sillä lailla toimi oikea yritys.

    Eikö, Sari, niiden pitäisi itse pitää taloutensa kunnossa ja korjata ongelmansa itse ja ajoissa? Moniko kriisiyhtiö on velvoitettu korjaamaan ja nopeasti? Moniko on joutunut saneeraamaan? Monessako johto ja hallitus on vaihdettu huonon tuloksen vuoksi? Moniko saneerauskelvoton on laitettu konkurssiin ja johto ja henkilöstö irtisanottu? Ja vieläpä niin, etteivät samat johtohenkilöt löydy pian jostain toisesta kaupungin palkkiojohtotehtävästä?

  16. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Sari!
    Komppaan Jaria!
    Vanhuspuolelta ei saada säästöjä, koska heidän määränsä lisääntyy kaiken aikaa. Henkeä kohti menee vähemmän rahaa, mutta absoluuttisesti enemmän.
    Meidän pitää tutkia kaupungin yhtiöitä: miksi ne on perustettu ja ovatko ne peruspalveluille elintärkeitä. Voidaanko niitä ajaa alas, ja silti saada niiden palvelut ostettua muualta, jos niitä tarvitaan?
    Kun on osakeyhtiöistä kysymys, kaupungin ei tarvitse päättää irtisanomisista.
    Jossain rahankäyttö mättää t. Hessu K.

  17. avatar Sari Rautio sanoo:

    Huomenta!

    Täällähän on varsin vilkasta keskustelua! Kiitos siitä. Muutama nopea huomio, ja palaan yksityiskohtaisemmin paremmalla ajalla. Lukaiskaas viime vuoden tilinpäätös, mihin kaupungin rahat menevät. Leolle, yksityiseltä sektorilta on paljon opittavaa julkiselle puolelle, mutta kunnan tehtäviä ei voida koskaan hoitaa samalla tavalla. Voiton tavoittelu ei ole päämääränä, ja poliittinen tahto muodostuu aina jotenkin muuten kuin liiketaloudellisesti järkeviin perusteisiin ainoastaan nojaten. Jänishousu voin olla muista syistä, mutta rakenneuudistuksesta olen puhunut ja toiminut sen puolesta koko valtuustourani;) ajan. Lues vaikka vanhoja blogejani… Tosiasia on vaan että eteenkään merkittäviä ratkaisuja ja rakenneuudistuksia ei kukaan tee yksin vaan koko porukan yhteinen suunnittelu, sitoutuminen ja tekeminen on ainoa tapa saada muutosta aikaan. Tästä yhteisen työn innostamisesta menee pohja pois jos joku alkaa yksin edustaa muutosta. Se kun ei ole ikinä edes totta. Eli, koko valtuustomme on hyväksynyt erinomaisen palvelu-ja hankintastrategiamme, joka on se peruspohja rakennemuutokselle.

    Mutta, nyt muihin töihin ja palataan tuonnempana. Tänään agendalla mm. kokoomuksen ministeriryhmässä ja kuntaliiton hallituksessa kuntarakennetta.
    Aurinkoa!
    Sari

  18. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    Sarin kommenttia lukiessa ei jää epäselväksi miksi kaupungin talous on reisillä. Kirjoittamastani hän ei ole ymmärtänyt ilmeisesti tavuakaan. On kyllä äärimmäisen huvittavaa kun kokoomuslainen julistaa miten julkista taloutta ei voi hoitaa kuten yksityistä (yritys)taloutta, ja että kunnan toiminnan tavoitteena ei ole voiton tavoittelu.

    Niin, Sari, missä olet havainnut allekirjoittaneen, tai vaikka Leon, tai ylipäänsä kenenkään esittäneen, että kunnan tai julkisen talouden toiminnan päämäärä olisi voiton tavoittelu? Päinvastoin, sitähän tässä on urakalla ihmetelty miten julkisesta taloudesta on varaa maksaa yksityisille yrityksille voittoja ja kunnon tuottoa sidotulle pääomalle? Se kun kunnan toiminnassa ei ole tavoite. Olisiko puheessasi kyse älyllisesti epärehellisestä poliittisen totuuden yksinkertaistamisesta, eli suomeksi populismista?

    Olen useammassa yhteydessä tähdentänyt, että kunnan taloudessa on kyse toimeksiantotaloudesta, jossa kuntalaiset edustavat päämiestä, ja kunta agenttia. Kunta on tilivelvollinen päämieheltään saamistaan varoista ja niillä tuottamistaan päämiehen tarvitsemista palveluista. Historiallisesti kunnat on perustettu tuottamaan niitä palveluita, joita markkinat eivät pysty tuottamaan tehokkasti tai oikeudenmukaisesti. Tämä perustotuus ei ole muuttunut minnekään, mutta tiltu-mallin arkkitehdit ja jääräpäiset ajomiehet ja -naiset kuvittelevat keksineensä lyijyn kullaksi muuttavaa alkemiaa.

    Sarille tiedoksi, Suomessa on vuodesta 1997 käytetty kuntien taloudenpidossa sovellettua liikekirjanpitoa sekä tase- ja tuloskaavoja. Kuntakin laskee tilikauden tuloksen. Sanan ”voitto” tilalla lukee ”ylijäämä”, ja sanan ”tappio” tilalla lukee ”alijäämä”. Oli kyse sitten yrityksen, yksilön tai julkisen talouden yhteisön toiminnasta, lopulta tulojen tulee kattaa menot. Kunnalla tähän on kuntalain asettama velvollisuus. Asian ei tämän viikon uutisten valossa pitäisi olla yllätys kaupunginhallituksen jäsenelle.

    Syy miksi yrittäjän on helpompi puhua rahaprosesseista yhdessä reaaliprosessien kanssa on se, että yrityksessä ne ovat tiukassa yhteydessä keskenään, ja niiden jatkuva arvioiminen ja johtaminen on elinehto. Teet tarpeeksi kauan tappiota (alijäämää), niin laulu loppuu. Kunnassa raha- ja reaaliprosessit eivät ole yhtä tiukasti kytketty toisiinsa, eikä kunta voi mennä konkurssiin. Jos kunta ei osaa hoitaa asioitaan, lopulta valtion setä tai nykyään yhä todennäköisemmin täti tulee ja tekee päätökset jostakin ihan muista kuin poliittisen tarkoituksenmukaisuuden lähtökohdista.

    Edellä oleva ei tarkoita etteikö kunnan reaaliprosessien pitäisi vaikuttaa tai etteivätkö ne vaikuttaisi rahaprosesseihin. Jos vaikutusta ei tunneta, rahaprosessin tulosten ohjaaminen reaaliprosessin kehittämisellä muodostuu mahdottomaksi tehtäväksi. Kuten ansiokkaasti kirjoitit ja on tullut kivuliaan selväksi, ”…poliittinen tahto muodostuu aina jotenkin muuten kuin liiketaloudellisesti järkeviin perusteisiin ainoastaan nojaten”. Tulos on nähtävissä, ja nyt rahaprosessi alkaa ohjata reaaliprosessia tuhoisin seurauksin.

    Se, että koko valtuusto on alkeellisetkin taloudelliset perusasiat sivuuttaen poliittisesti hyväksynyt palvelu- ja hankintastrategian, ei saa ko. strategiaa toimimaan. Tilaaja-tuottaja -mallissa on kyse tuhoon tuomitusta yrityksestä soveltaa nimenomaan yksityisen sektorin eli vapaasti toimivien markkinoiden ideaa julkisiin palveluihin, jotka julkiset palvelut ovat alunperin syntyneet juuri siitä syystä, että vapaasti toimivat markkinat eivät pysty tuottamaan niitä.

  19. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Aurinkoista iltaa Sari!

    Sinulla on varmasti hirvittävän paljon enemmän töitä ja velvollisuuksia kuin Ibrahimilla, jonka kirjurina äskettäin toimin huonolla menestyksellä. Ehkä hoidat osan poliittisista kirjoituksista niin sanotusti vasemmalla kädellä.

    On pakko myöntää, että kirjoitat melko falskia tekstiä liian usein. En ole kuitenkaan Karin (ps.) tavoin ravistellut siitä sinua. Olen lohduttanut itseäni. Tällaisia tapauksia on muitakin. Ja vielä paljon pahempiakin, esimerkiksi Vorssassa ystäväni Sirkka-viiva-Liisa (kesk.).

    Ystävällisesti
    – lexa
    P.S. Kunta ei ole yritys. Mutta kuntaa voi/tulisi johtaa melko pitkälle yrityksen tapaan.

  20. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Kovasti on tehtävä avoimin ja rehellisin mielin töitä, että kohtuullisen laadukas palvelu pystytään tuottamaan taloudellisesti. On täällä kuvatulla tavalla osattava ja uskallettava määrittää eri toteutusmallien vaikutus viimeiselle riville ja tase-asemaan. Toivottavasti tätä arkityötä ei kauheasti politisoitaisi. Poliittisen päätöksenteon paikka oikeasti tulee, kun julkisia panostuksia ja organisaatioita pakosta joudutaan karsimaan ja kuitenkin johonkin on kyettävä myös panostamaan tulevaisuuden takia? Kansantalouden tulot vähenevät siksi kovaan tahtiin, että mikään toimintatapa ei kykene nykyisiä panostuksia ja organisaatioita kustantamaan.

  21. avatar Sari Rautio sanoo:

    Palvelu- ja hankintastrategia on varsin monipuolisesti valmisteltu asiakirja, joka ohjaa kaikkea kaupungin rakenteellista kehittämistä. Sen taustalla on 2009 hyväksytty, tämän nykyisen valtuuston työstämä ja hyväksymä kaupunkistrategia. Strategian työstäminen lähti liikkeelle toimintaympäristön analysoinnista, ja ennenmuuta omista tunnusluvuista. Hämeenlinna – niin vanha kuin tämä nykyinen uusi – on tullut valtakunnassa tunnetuksi etukenostaan ja rohkeasta tavasta toimia ja etsiä uusia, entistä parempia tapoja toimia.

    Kuntalaki, kunnan hallintosääntö, ja muut ohjeistukset, vaikkapa valtuustoryhmien välinen sopimus, evästävät kaikkien valtuutettujen, luottamushenkilöiden toimintaa. Kaikista olennaisinta on kuitenkin ne yhteiselämän pelisäännöt. Joustaminen, kompromissit ja erilaisten näkökulmien etsiminen ja ns vastustajien kunnioittaminen on kaiken a ja o. Nilkkaan potkimalla ja selkään puukottamalla ei synny mitään hyvää- kenellekään. Sellaista poliittista kulttuuria vastaan aion taistella jatkossakin- hymyllä, ratkaisukeskeisyydellä ja yhdessä tekemisellä. Sekä sillä opiksi ottamisella;)

    Sisällöt aukeaa sen PaHa strategian lukemisella, se on näet- yhdessä tehty. Tasapainottamisohjelmaa ollaan työstetty koko kevät, ja tämä vuosi oli talouden pitkän aikavälin tasapainottamisohjelmankin mukaan se kaikista vaikein. Talouden toimintamekanismit on tällä kokemuksella ihan kohtuullisesti hallussa, ja siinäpä piilee muuten yksi keskeinen asia: on ymmärrettävä työnjako. Meillä on erinomaiset virkamiehet ja meidän poliitikkojen tehtävä on tehdä faktojen pohjalta ne poliittiset valinnat ja päätökset, eikä lähteä mestaroimaan virkamiespuolelle. Toki koko ajan on parannettava, ja paljon on parannettavaa, niin meillä kuin koko valtakunnassa.

    Jätän lopun kommentoinnin tuonnemmaksi- veikkaan että viestiä tulee lisää. Ja Kari Ilkkalalle, luin kyllä tekstisi, ja ymmärsin sanat mutta en sisältöä, mihin niillä pyritään? En löytänyt mitään järkevää ratkaisumallia, joka toisi meille yhtään mitään lisää tai joka millään tavalla edistäisi hämeenlinnalaisten hyvinvointia.

    Parhain terveisin,
    Sari

  22. avatar konsta.kupiainen sanoo:

    NICCOLO DI MACHIAVELLI LAINATEN (1500-LUVUN ITALIA):

    MIKÄÄN YRITYS EI OLE YHTÄ VAIKEASTI KÄYNNISTYVÄ, VAROEN SUORITETTAVA JA TULOKSILTAAN EPÄVARMA KUIN UUDEN HALLINTOJÄRJESTELMÄN VOIMAANSAATTAMINEN.

    UUDISTAJA SAA VASTAANSA NE, JOILLE VANHA JÄRJESTELMÄ ON EDULLINEN JA NEKIN, JOTKA KATSOVAT HYÖTYVÄNSÄ UUDESTA JÄRJESTELMÄSTÄ KANNATTAVAT HÄNTÄ LAIMEASTI.

    PUOLTAJIEN PENSEYS JOHTUU SIITÄ, ETTÄ HE PELKÄÄVÄT VASTUSTAJIAAN, JOILLA ON TUKENAAN VANHAT LAIT JA SITÄ, ETTÄ IHMISET OVAT EPÄLUULOISIA EIVÄTKÄ LUOTA TÄYSIN UUDISTUKSIIN ENNEN KUIN PITKÄLLISEN KOKEMUKSEN JÄLKEEN.

  23. avatar Sari Rautio sanoo:

    Juhani, juuri noin. Ja Konsta, valitettavasti. Mutta siitä huolimatta, tai juuri siksi, ne joilla valta ja mahdollisuus on, pitää toimia räksyttävistä koirista huolimatta, eteenpäin katsoen ja muutosta tehden. Sillä kuten Uusi-Kilponen totesi päivän alanurkassa, http://www.hameensanomat.fi/kolumnit/209162-pelkka-hyva-sijainti-ei-riita-hameenlinnalle , ”Hämeenlinnan seudun menestyksen jatkuminen edellyttää kykyä päättää vaikeistakin asioista, ottaa riskejä ja nähdä asiat pintapolitikoinnin yli pitkällä aikavälillä. Menneeseen tarrautuminen on varmin tie taantumiseen.”

    Sari

  24. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Kunta ja yritys
    Kunnissa harjoitetaan eri puolueista johtuen usein riitaisaa polikointia joka joskus se vaikuttaa kapulakieleltä jota on vaikea ymmärtää.
    Kuntaa täytyy johtaa samoin periaattein kuin yritystä.
    Suojatyöpaikkoja ei saa olla vaikka kuinka tekis mieli antaa eläkevirka tai -toimi.
    Koskahan on viimetteeks virkamieshallitukset tehneet töitä,Kekkosen aikanako ?
    Monella suulla monessa paikassa on todettu että olis aika asiantuntijoiden astua remmiin.
    Kuntia on kuulemma ollut jo konkurssikypsässä vaiheessa.
    Olen monta kertaa todennut että tarttis tehdä jotakin,alkaakohan se jo olla myöhäistä. Suomi on moneen kertaa myyty sivullisille sijoittajille. Rahojen meno-osoitekin on joskus hakusessa,niinkuin Elenian mutta löytyihän se kuitenkin naapurimaasta sano
    Ontrei

  25. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hämeenlinnalainen menestyminen on perustunut hyvin vahvaan yhteisen näyn ja yhteisen hyvän etsimiseen. Kun keskustelen eri puolelta Suomea kuntapäättäjien kanssa, niin äänestä ja kommenteista kuuluu kyllä selkeää kateutta meidän tapaamme toimia. Siksikin on tosi ikävää että ainakin keskustelukulttuurin tasolla tästä arvosta ollaan luopumassa. JOkainen joustaa ja jokainen kuuntelee myös muita, ja siitä syntyy yhteinen näkemys.
    Sari

Jätä kommentti

css.php