Vahvoilla kunnilla hyvinvoivia hämäläisiä?

Suomen suurin hallinnon remontti, kuntauudistus, on edennyt vankasti linjauksien muodossa hallitusohjelmaa noudattaen. Toukokuun lopussa vahvistetussa etenemistavassa kunnat vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Eli puhutaan kuntaperusteisesta järjestelmästä ja sen vahvistamisesta. Vahvan peruskunnan rooli on historiallisesti ollut merkittävä ja sitä se tulee olemaan jatkossakin.

On erityisen tärkeää että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Yhdyskuntasuunnittelu sekä esimerkiksi vapaa-ajan, sivistyksen ja kulttuurin palvelut kytkeytyvät voimakkaasti terveyden edistämiseen. Kuntaperusteinen malli mahdollistaa näiden tekijöiden yhdistämisen kunnalliseen demokraattiseen päätöksentekoon. Kotikunta on ainoa taho, joka voi saumattomasti huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista monilla eri tavoilla.

Uudistuksen lähtökohtana on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimivat palvelut. Tällöin myös palvelujen ohjauksen ja rahoituksen on kuljettava kuntien kautta silloinkin kun palvelut toteutetaan kuntien välisenä yhteistoimintana tai ostopalveluina. Vahva kunnallinen terveydenhuolto on myös kiinnostavampi työnantaja. Henkilöstön pitkäjänteinen ja sitoutunut kehittämistyö tulee saada paremmin osaksi julkisen sektorin perustoimintaa.

Painopiste lähipalveluiden kehittymiseen

Lähipalvelut, kuten terveyskeskus, kouluterveydenhuolto, neuvola tai vaikkapa vanhustenhoiva luovat turvallisuutta. Valitettavasti jo vuosikymmeniä on säästetty virran alkupäässä ja sitten jouduttu panostamaan loppupäässä enemmän – eli erikoissairaanhoito ja häiriöpalvelut ovat kehittyneet perusterveydenhuollon kustannuksella. Peruspalveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa onkin vakavia puutteita. Odotusajat ovat liian pitkiä ja esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle tai hammashoitoon ei välttämättä pääse silloin kun on tarve. Suurin ongelma onkin palveluiden epätasainen laatu ja saatavuus, ei vain valtakunnallisesti vaan jopa kuntien sisällä. Epätasa-arvo onkin talouden ohella keskeisin syy uudistuksen tarpeellisuuteen.

Ehkäisevät ja terveyttä edistävät palvelut ovat kehittyneet lähinnä satunnaisina hankkeina. Julkisen terveydenhuollon rapautuminen ja palveluiden valuminen monikansallisille suuryrityksille ei ole kestävää kehitystä – ei maksajalle eikä asiakkaalle. Vahvaa kuntaa tarvitaan ohjaamaan kokonaisuutta ja ottamaan terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa. Ei erillisenä hallinnonalanaan vaan selkeinä strategisina päätöksinä ja linjauksina. Siis oikeana hyvinvointipolitiikkana. Tähän tarvitaan sitä riittävän vahvaa kuntaa, jolla on toimivalta kaikissa asukkaittensa elämää tukevissa palveluissa. Keskittämällä hallintoa saadaan resursseja palveluihin.

Miten sitten Kanta-Hämeessä?

Meillä on kolme seutua, joilla tällä hetkellä on varsin erilaiset tavat järjestää perusterveydenhuolto, mutta yhteinen sairaanhoito. 24/7 päivystyksen ja synnytystoiminnan säilyminen maakunnassa vaatii yhteen hiileen puhaltamista. Aluepolitiikan aika on ohi. Uuden mallin mukaan sairaanhoitopiirit lakkaavat. Tämä kuulostaa kovin dramaattiselta, mutta kyse on hallinnon keventämisestä ja resurssien siirtämisestä palveluihin. Kunnille siirtyy suurempi vastuu ja päätösvalta omista palveluistaan. Keskus- ja aluesairaalat eivät kaupungeista mihinkään häviä. Sen sijaan yhteistyötä lisätään ja vaativaa erikoissairaanhoitoa keskitetään sinne, missä osaamista on riittävästi. Näin on syytä toimia myös meillä, ja reippaassa tahdissa.

Ei meiltäkään sairaalanmäki mihinkään katoa. 24/ 7 toimintakin säilyy, kun löydetään riittävän vahvat yhteiset näkemykset tilanteista ja tavoitteista. Selvityksiä on nyt käynnistymässä sekä Hämeenlinnan seudulla että koko maakunnan tasolla Hämeen liiton toimesta. Tämä on erinomainen asia ja jokaisen kunnan on syytä edistää ripeää selvittämistä kaikin tavoin.

Hämeenlinna on lähtenyt selvittämään parasta tapaa organisoida terveydenhuollon kokonaisuus kestävällä tavalla. Olennaisinta on poistaa rajaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä ja kehittää kokonaisuutta. Saumattomasti ja tehokkaasti toimivat hoitoketjut ovat asukkaiden ja yhteiskunnan etu. Nykymallissa lähetteillä liimatut ketjut ovat rikkonaisia ja satunnaisia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen tulee tehdä maakunnan ja seutujen asukkaiden ja elinvoimaisuuden parhaaksi, ei yksittäisten kuntien etua valvoen.

Ennaltaehkäisy on säännöllistä seurantaa ja jatkuvaa asiakassuhdetta

Kävin pitkästä aikaa hammaslääkärissä – 70 luvulla Oulun kouluhammashoidosta pinnoitukset ja säännölliset fluoraukset saaneena olen niiden onnekkaiden joukossa, joilla hampaat eivät ole paljon korjauksia vaatineet. Samalla kun hampaita hoidettiin, kokenut lääkäri kertoi näkemyksiään hammashoidon ongelmista. Kun pysyvät potilassuhteet puuttuvat, on hoito ongelmien ratkaisua eikä ennalta ehkäisyä. Keikkalääkärit eivät kanna vastuuta, tunne potilaitaan tai tee pitkäjänteistä terveyden edistämissuunnitelmaa – koska heillä ei siihen ole mahdollisuutta. Näihin päätelmiin on helppo yhtyä. Ja nämä kaikki ammattilaisten näkemykset on syytä saada käyttöön uutta mallia rakennettaessa.

Vanhaa kunnanlääkärimallia meille tuskin enää havitellaan, mutta vanhasta hyvästä voisi muutamia asioita ottaa käyttöön. Oma lääkäri, joka hoitaa koko perheen asiat, tuntee historian ja osaa seurata ihmisen elämän kehittymistä, olisi enemmän kuin tarpeellinen nykyaikanakin. Samoin lääkärin kotikäynnit ovat mahdollisia muualla maailmassa, miksei myös meillä?

Artikkeli on julkaistu Hämeen Sanomien vierailijapalstalla 7.6.2012

8 kommenttia artikkeliin “Vahvoilla kunnilla hyvinvoivia hämäläisiä?”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kirjoitat vahvasta peruskunnasta peruspalveluiden järjestäjänä. Hämeenlinnahan ei ole vahva peruskunta. Täällä kaikki huuba-huuba menee perustoimintojen edelle. Esimerkiksi tämä rakentamiseen käytettävä infra. Muistan kun aikanaan asuntomessujen aikaan joku rakennusalan ammattilainen Radio Hämeessä moitti asuntomessualueen konseptia-eikö joku kapungin johdosta heti mollannut Hänet. Oikeassa oli ammattilainen asuntoja on vielä myymättä. Nyt rakennetaan infraa moottoritien katteelle, suunnitellaan ”Maailman suurimmalle autotalolle”, rokkipaikalle, rannan asuntoalueet. ja mitä näitä vielä onkaan. Koska rahat näistä realisoituu kaupungin kassaan-ei tidä varmaan kukaan. Ja vielä. Joku ammattilainen sanoi, että moottoritien katteen asunnot kattavat Hämeenlinnan asuntotarpeen useiksi vuosiksi. Hämeenlinnan muuttovoitto on kuulemma kääntynyt negatiiviseksi alkuvuonna. Ehkä Helsingistä ovat loppuneet kallista erikoissairaanhoitoa vaativat eläkeläiset. En syyllistä itsekin ikäihmisenä. Mutta olen aiemminkin kysynyt ketä Hämeenlinnaan muuttaa.. Onko tutkittu.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Lisäksi edelliseen. Mitä Vanajanlinna kuluu vielä kaupungille. Vai onko niin kuin luin vuosia sitten eräästä kirjasta: ”Käytiin katsomassa kaupunginjohtaja hellstenin (kirjoitettu tarkoituksella pienellä-arvostus0) mynnissä ollut asunto-ei päästy sopimukseen. Mentiin sen jälkeen lounaalle Vanajanlinnaan-ympäristö upea”.Kuka maksoi ostaja-myyjä vai kaupunki. Ei kirjasta sevinnyt. Ilmeisesti Hellsten.

  3. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Valtiovallalla on käytössä erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan kunnan arviointimenettely, jonka työkalun käyttöä tulisi tehostaa. Vahvan peruskunnan tulee täyttää arviointimenettelyn kuusi (6) kriteeriä (172/2007 eli Puitelain § 9 ja sitä täydentävän asetuksen mukaan:

    Nämä kuusi kriteeriä ovat:
    1. kertynyt alijäämä
    2. vuosikate
    3. tuloveroprosentti
    4. kunnan lainamäärä
    5. omavaraisuusaste
    6. kunnan suhteellinen velkaantuneisuus.

    Hämeenlinnan osalta vuoden 2011 tilinpäätös on kertoo karua kieltä:
    – kattamatonta alijäämää taseessa 16, milj. euroa
    – alijäämä lisää 12,2 milj. euroa
    – Vuosikate 4,6 milj. euroa, ei kata edes poistoja
    – lainakanta 2.610 euroa/asukas
    – konsernilainakanta 5.219 euroa/asukas.

    Kaiken lisäksi vuoden 2013 valtionosuusleikkaus 141 euroa/asukas eli 9,5 milj. euroa.

  4. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Kyllä kunnanjohtaminen olisi yhtä silkkiä vaan, jos seuraavat sumuiset asiat saadaan kuntoon:

    1. sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelain sisältö kaikkien tiedossa. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäen johtama työryhmä nimettiin 21.3.2012. Lastuja lenteli maakuntiin kesäkuun alussa 2012. Malli C. Sekö valitaan? Saapi nähä, mistäpäin tulee loppuvuonna, kun kuntavaalit ovat
    28.10.2012 käyty. !

    2. valtion ja kuntien välinen tehtävien arviointi. Työryhmää vetää valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (kok). Esitys pitää olla valmis 30.4.2014. Miksi tämä ei ole selvityksen asia nro 1?

    3. kuntalain kokonaisuudistus rakennelaiksi. Esitys valmis vasta 31.12.2012.

    4. kaikkein tärkein kuntien rahoitus- ja valtionosuuslain uudistaminen. Vasta alkumetreillä. Ei hyvältä näytä. Järjestelmää on uudistettu vuodesta 1976 lähtien. Nyt leikattiin vuoden 2012 tulorakennetta nykyisillä pykälillä 141 euroa/asukas. Tämä tekee hämeenlinnan veronmaksajille n. 9,5 miljoonaa euroa.

    5. metsäveron (pääomaveroa) tuloutus kunnille.

    6. yhteisöveron kuntien jako-osuuden korottaminen.

    7. pääomatulojen vero-osuus kunnille.

    8. perusopetuksen valtionosuus vs. ammattikoulujen rahoitusjärjestelmän uudistaminen.

    9. Natura-alueet kiinteistöverotuksen piiriin.

    10. valtion lainsäädännön pakkopaitaa väljennettävä. Esim. ryhmäkoot.

  5. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Meikeläistä, ja kaikkia veronmaksajia kiinnostaa kuntavaalivuonna 2012 Teknologiakeskus Innopark Oy ja muut Hämeenlinnan kaupungin konserniyhtiöihin kuuluvat taloudelliset kokonaisuudet (tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja yhteis- ja omistusyhteisöt), joissa kaupungilla yksin tai yhdessä kuntakonsernin muiden yhteisöjen kanssa MÄÄRÄÄMISVALTA.

    Missä kunnossa kaupungin konsernihallinto on? Entä Hallinto ja Talous?

    Miten kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuusto jäsenet valvovat ja ohjaavat konsernihallintoa?
    Jääviydet (hallintolaki § 10 ja § 11)?

    Konsernin tärkeimmät tytäryhtiöt, joiden hoitamisen ihanuus ja kurjuus on tuotava avoimesti ja aidosti esille:
    – Aulangon Kylpylä Oy
    – Hämeen Messut Oy
    – Hämeenlinnan Asunnot Oy
    – Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy
    – Hämeenlinnan Keilakeskus Oy
    – Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy
    – Hämeenlinnan Pysäköinti Oy
    – Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
    – Kantolan Kiinteistöt Oy
    – Kehittämiskeskus Oy Häme
    – Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
    – Linnan Ateria Oy
    – Peruskorjauskeskus Oy Häme
    – Seutukeskus Oy Häme
    – Seuturekry Oy
    – Sosiaalikehitys Oy
    – Tekme Oy
    – Teknologiakeskus Innopark Oy
    – TyöSyke Oy

    Unohtaa ei saa missään nimessä näitäkään Hämeenlinnan kaupunkikonserniin kuuluvia liikelaitoksia:
    – Hämeenlinnan Terveyspalvelut,
    – Linnan Lomituspalvelut ja
    – Linnan Tilapalvelut..

  6. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Meikeläistä, ja kaikkia veronmaksajia kiinnostaa kuntavaalivuonna 2012 Teknologiakeskus Innopark Oy ja muut Hämeenlinnan kaupungin konserniyhtiöihin kuuluvat taloudelliset kokonaisuudet (tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja yhteis- ja omistusyhteisöt), joissa kaupungilla yksin tai yhdessä kuntakonsernin muiden yhteisöjen kanssa MÄÄRÄÄMISVALTA.

    Missä kunnossa kaupungin konsernihallinto on? Entä Hallinto ja Talous?

    Miten kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuusto jäsenet valvovat ja ohjaavat konsernihallintoa?

    Jääviydet (hallintolaki § 10 ja § 11)?

    Konsernin tärkeimmät tytäryhtiöt, joiden hoitamisen ihanuus ja kurjuus on tuotava avoimesti ja aidosti esille:
    – Aulangon Kylpylä Oy
    – Hämeen Messut Oy
    – Hämeenlinnan Asunnot Oy
    – Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy
    – Hämeenlinnan Keilakeskus Oy
    – Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy
    – Hämeenlinnan Pysäköinti Oy
    – Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
    – Kantolan Kiinteistöt Oy
    – Kehittämiskeskus Oy Häme
    – Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
    – Linnan Ateria Oy
    – Peruskorjauskeskus Oy Häme
    – Seutukeskus Oy Häme
    – Seuturekry Oy
    – Sosiaalikehitys Oy
    – Tekme Oy
    – Teknologiakeskus Innopark Oy
    – TyöSyke Oy

    Unohtaa ei saa missään nimessä näitäkään Hämeenlinnan kaupunkikonserniin kuuluvia liikelaitoksia:
    – Hämeenlinnan Terveyspalvelut,
    – Linnan Lomituspalvelut ja
    – Linnan Tilapalvelut..

  7. avatar Saara Finni sanoo:

    Mutta täällä Janakkalassa, joka on oikeasti vahva kunta, on myös hyvinvoivia karjalaisia, savolaisia ym.

  8. avatar sarirautio sanoo:

    Kiitos kommenteista. Joka kunnassa on hyvinvoivia ihmisiä, mutta joka kunnassa on enenevässä määrin huonosti voivia ihmisiä. Ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut on se suurin tavoite kuntauudistuksella. Nykymallilla se ei onnistu, vaan vaan vahvat pärjäävät.

    Konstalle: niinpä. Siksi tehdään asioita uudella tavalla, siksi kokeillaan erilaisia keinoja, siksi tiukka taloudenpito on ensiarvoisen tärkeää. Mutta aina pitää hahmottaa ensin kokonaisuus. Muuten mennään metsään.

    TErveiset Kokoomuksen Tulevaisuuskokouksesta Rovaniemeltä- täällä on tankattu eväät arjen työtä varten
    Sari

Jätä kommentti

css.php