Uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseen

Hämeenlinna on tehnyt reipasta palveluiden uudistamista jo ennen kuntaliitosta. Uuden Hämeenlinnan kaupunkistrategian jatkona rakennettiin valtakunnallisestikin monipuolinen ja rohkea palvelustrategia koko toiminnan uudistamiseksi. Kaupungin tehtävä entistä selvemmin on koordinoida kokonaisuutta ja mahdollistaa palvelut, ja asiakkaan rooli palveluiden valitsijana korostuu. Ihmisten tarpeet ja odotukset ovat yhä erilaisempia. Halutaan entistä räätälöidympiä palveluja. Mutta miten niitä löydetään?
Palvelualoitemenettelyssä kunta altistaa osan palvelutuotannostaan kuntalaisten, yhdistysten ja yritysten kehitysideoille ja lupaa järjestää tarjouskilpailun jos aloitteentekijä näyttäisi tekevän palvelun halvemmalla tai parempilaatuisina. Menettelyä on käytetty menestyksekkäästi esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa.
Kaupungilla olisi velvoite arvioida haastetta ja vastata siihen. Palvelualoitekäytäntö toisi hyvän lisän palvelurakenteiden uudistumiseen, monituottajamallin kehittymiseen ja kustannustietoisuuden kasvuun.
Palvelualoitteilla voidaan saadaan kuntalaisten ideat paremmista tai tehokkaammista palveluista hyödynnettyä. Näin se toimisi myös lähivaikuttamisen välineenä.

Innovaatiot syntyvät useammin sorvin kuin kokouspöydän ääressä. Siksi tulisi kaikin keinoin edistää toimivien mallien kehittymistä. Sama pätee kaupungin omaan toimintaan. Tätä pyritään edelleen tukemaan hyvällä johtamisella ja kannustepalkkauksella. Viime vuoden toimintakertomuksessa on jo näkyvissä palkitsemisrahan saaneet ihmiset ja yksiköt. Osaamista siis on, kun sille annetaan tila kukoistaa.

Kolumni on julkaistu Keski-Hämeessä 20.6.2012

11 kommenttia artikkeliin “Uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseen”
  1. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Mielestäni Hämeenlinnan rohkea palvelustrategia ei ole toiminut ainakaan kuntalaisen toivomalla tavalla. Kun ei voi aidosti kilpailuttaa tai valita vapaasti palveluntarjoajaa, ei palvelustrategiasta mitään säästöjä ole koitunut, paremminkin vain lisäkustannuksia ylimääräisen väliportaan muodossa

    Kyllä suorittava porras vielä yrittää parhaansa, mutta kun tilaajaosaaminen ei ole riittävää ja valvontaan ei haluta panostaa tai ei ole osaamista, tulee lopputuloksena hullunkurisia palvelukokonaisuuksia. Aiemmin asioista huolehdittiin sentään kokonaisvaltaisesti kunnan työntekijöiden vastuulla. Nyt tehdään vai tilattu työ, viis siitä miltä kokonaisuus näyttää ja vastuun kantajaa saa hakea organisaatiosta kissojen ja koirien avulla, eikä sittenkään sitä löydä. Ylimmät vastuunkantajat (mm. tilaajajohtajajat) eivät sitten vastuuta toimistaan otakaan, ainakaan omien kokemusten mukaan. Ainakin yksinoikeuden palvelujen tuottamiseen saanut taho hyötyy ja saattaa se poliitikkokin siitä jotain hyötyä, mutta kaupungin veronmaksaja maksaa kaikki kustannukset.

    Eikä se kaupungin palvelustrategia siitä mihinkään parane, vaikka naapurikunnat ja kaupunki yhdistyisivätkin. Jos kaupngissa mallia otettaisiin näistä naapurikunnista, saattaisi palvelustrategia jopa parantua.

  2. avatar Irma Taavela sanoo:

    Terve Sari

    Palvelualoite on tilaaja-tuottajamallista seuraava julkisten palveluiden yksityistämisen väline. Kyseisellä mallilla yksityiset yrityksen saavat vaatia kuntaa selvittämään tämän yrityksen mahdollisuudet tuottaa jotakin palvelua. Enää ei riittäisi liiketoiminnan tarjoilu, vaan yritykset saisivat sitä vaatimalla vaatia. Hämeenlinnaankin varmasti perustettaisiin taas yksi uusi organisaatio käsittelemään palvelualoitteiden käsittelyitä ja niiden vaatimien tarjouskierrosten järjestämistä, sopimusten valvomista ym. ym.

    Tarpeettomalla yksityistämisellä ei tutkimustenkaan mukaan säästetä yhtään tai saada laadukkaampia palveluita aikaan. Hämeenlinnan taloudessa neljän viimeisen vuoden ulkoistamiset, kilpailuttamiset ym. ovat aiheuttaneet suuria menolisäyksiä ja parantuiko laatu esim. Keinukamarissa?
    Mallin käyttöönottomaassa Ruotsissa tämä on aiheuttanut paljon ongelmia mm. laadun suhteen, lisäksi sillä ei ole pystytty takaamaan tasa-arvoisia palveluita kaikille. Se missä on sitten säästetty ovat olleet esim. vanhusten vaipat.

    Olisi ihan kiva, jos voisit avoimemmin ja rehellisemmin kertoa ihmisille, mitä nämä ”uudet” jutut oikein käytännössä tarkoittavat. Eikä tämä ole muuten mikään uusi asia, on vain tämän päivän versio siitä, jota kutsuttiin aiemmin nimellä huutolaismarkkinat.

    Iloista Juhannusta Sinulle 🙂

  3. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hei ja kiitos viesteistä!

    Erilaisten asiakaskyselyiden ja palautteiden perustella meillä on sekä hyviä että huonoja julkisia ja yksityisiä palveluita. Kumpikaan tapa ei automaattisesti takaa asiakaslähtöisyyttä, laatua tai palvelutarpeeseen vastaavaa palvelua. Kumpaakaan tapaa ei myöskään ole tarve demonisoida tai ideologisesti julistaa hyväksi tai huonoksi. Kokeilemalla ja etsimällä erilaisia tapoja löydämme parhaat ratkaisut erilaisille ihmisille.

    Irma, lukisin mieluusti tutkittua tietoa palvelualoitteesta. Voit sitä varmaan toimittaa. Kaikki mallit ovat juuri niin hyviä kuin miten niitä käytetään. Keinukamariin on siirtymässä kaupungin oma palveluntuotanto, eli kumpaankin suuntaan voidaan toimia. Samaan aikaan meillä on kuitenkin erinomaisia yksityisiä palvelutaloja. Kaikki on kiinni henkilöstöstö ja johtamisesta, aivan kuten julkisellakin puolella.

    Seppo, ei pidä paikkaansa. Meillä ei ole ainoatakaan yksinoikeudella toimivaa palvelua, paitsi tietysti koulupuolella omat peruskoulut. Naapureilta otetaan oppia, ja omastakin toiminnasta kaiken aikaa. Keväisissä asiakastyytyväisyyskyselyissä hämeenlinnalaiset olivat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä palveluihin, niin julkisiin kuin yksityisiin., Uusia tapoja tarvitaan kun vanhat eivät enää riitä.

    Turvallista Juhannusmatkaa Jämsän ruuhkista,
    Sari

    • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

      En sitten oikein käsitä tai osaa ymmärtää, miten tilaaja-tuottaja malli toimii. Kaupunki toimii tilaajana ja TEKME tai Linnan Ateria tai TyöSyke tai Hämeenlinnan terveyspalvelut toimii palvelujen tarjoajana. Pääsenkö siis aidosti valitsemaan, mistä palveluja haluan?

      Pääseekö kaupunki aidosti valitsemaan ja kilpailuttamaan, keneltä näiltä palveluja tilaa?

      Pääsevätkö syksyllä HYK:in nelosluokkalaiset aidosti valitsemaan, syövätkö Linnan Aterian aterioita vai lounasravintola Fredrikan aterioita? Tässä olisi myös oiva paikka opetuspalveluiden henkilöstölle käydä ruokailemassa lounaalla viikon kaksi Linnan Aterian kouluruokalassa ja kysyä HYK:n oppilailta syövtäkö mieluummin lounasravintola Fredrikassa vai Linnan Aterian aterioita.

      Todellista valintaa ei siis viimekädessä ole. Kuten aikaisemmin toin esille, tilaajaosaaminen on vielä paljolti hakusessa ja valvonta on ulkoistettu kuntalaisille, jos silloinkaan reagoidaan reklamaatioihin. Sitten sitä vastuullista tilaajaa saa yrittää etsiä kaupungin organisaatiolabyrintistä.

      TIL-TU:n voisi polttaa nyt juhannuskokossa ja ottaa kokonaisvastuullisuus käyttöön. Niin paljon hyviä esimerkkejä on toimivista ja osaavista käytännöistä suorittajatasolla, mutta kun väliporras ja johto ei osaa eikä anna mahdollisuutta.

      Olen valmis tulemaan ja sytyttämään kunnon juhannusroihun TIL-TU:n muistoksi.

      • avatar kARI jOKINEN sanoo:

        Ainakin Kalvola-Renko alueen ateriakilpailutuksessa kilpailu toimi. Ateriapalvelut kilpailutettiin ja kaupungin määrittelemien kriteerien mukaan parhaan tarjouksen tehnyt firma voitti.

        Tuon alueen ruokailija-asiakkaat voivat sitten arvioida, onko voittajan tarjoama palvelu riittävän laadukasta.

        Uskon, että tämänkaltaiset kilpailutukset auttavat pitämään kustannukset kurissa ja laadun hyvänä. Kun tuottajalla on aito tarve pitää tarjoamansa palvelu kilpailukykyisenä, kaikki voittavat. Ja tarve tulee siitä markkinatalouden perusasiasta, että jos et tuota oikeaa laatua oikeaan hintaan, joudut pois markkinoilta.

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          Sepä se, nyt kun valittiin ulkoinen palveluntarjoaja, niin paljonko koko kaupunkikonsernin omat kulut vähenivät? Tämä on todella hyvä esimerkki tehdä hieman tarkempaa analyysiä…

          Voittaneen Blue Service Partners Oy:n (BSP) hinta oli n. 1,269 M€, kisassa kalleimman Linnan Ateria Oy:n tarjous oli n. 1,555 M€. Hinnat ovat alv 0, ilmeisesti per vuosi.

          Kaupungin tämän vuoden ensimmäisessä kolmannesvuosiraportissa Linnan Ateria kertoo liikevaihdon Kalvola-Renko -alueelta olleen n. 1,1 M€. Linnan Ateria teki 2011 tappiota 178 t€ ja kaupungin 2011 TP:n mukaan Linnan Ateria Oy:n oma pääoma oli 31.12.2011 negatiivinen. Tulosennuste vuodelle 2012 on 140 t€ tappiota. Renko-Kalvolan menetys alkaa purra vasta 2013. Yhtiö ei ole rekisteröinyt 2011 tilinpäätöstään. Yhtiö pyytänee käyttöpääomarahoitusta kaupungilta.

          Luvut herättävät joukon kysymyksiä. Yhtiön bruttohenkilöstökulut näyttävät olevan n. 42,7 % tuotoista. Näin ollen, kun häviön myötä yhtiön tuotot Renko-Kalvola -alueelta putoavat tuon 1,1 M€, yhtiölle kuitenkin jää menoja karkeasti arvioiden 470 t€ vuodessa vaikkei se aterioita alueelle enää tuotakaan. Kuntaliitoksen siirtosopimus on voimassa vielä 2013.

          Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien ei tarvitse maksaa käyttämistään tiloista ja kalusteista vuokraa. Olisi ihme mikäli Linnan Ateria ei maksaisi käyttämistään tiloista ja kalusteista vuokraa kaupungille (Linnan tilapalvelut), koska yhtiö toimii vapailla markkinoilla, joilla muiden toimijoiden on katettava omat kiinteät kulunsa.

          Hämeenlinnassa noudatettavalla omistaja- ja rahoituspolitiikalla kaikki Linnan Ateria Oy:n riskit välittyvät 100% kaupungille.

          Karkeasti heitettynä näyttäisi siis siltä, että 2012 tilanteeseen verrattuna ensi vuonna kaupunkikonsernin ulkoiset kulut lisääntyvät 1,269 M€ ja omat sisäiset menot vähenevät 630.000 €, nettona siis kulut kasvavat 639.000 €. Kaikissa tapauksessa kaupunki myös kattaa Linnan Ateria Oy:n tappiot.

          Varmaan tässä on jokin viisaus?

          • avatar Leo Leppänen sanoo:

            Moro Kari!

            Mikähän siinä on, että tällaiset asiat eivät uppoa Hämeenlinnan konsernissa ammattijohdon ja poliittisen eliitin kalloon, vaikka sieltä löytyy jopa nippu kauppatieteilijöitä, merkonomeja ja muita talousosaajia?

            Olen kirjoittanut samasta aiheesta kolumneissani muutaman kerran yleisellä tasolla. Ja sinä olet vääntänyt vähintään kahdesti suorastaan rautalangasta, miten tarjouksen edullisuus ja ulkoistamisen kokonaiskulut tällaisessa tapauksessa on laskettava.

            En jatka enempää, koska kirjoittelu on nyt poikennut sivupolulle Sari Raution esille nostamasta aiheesta eli palvelualoitemenettelystä.

  4. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Uusi ratkaisuja palvelujen tuottamiseen todella tarvitaan. Tarkastuslautakunta esitti 22.5.2012 §:ssä 69 Tilintarkastajan esittämät tarkastuksen tulokset:
    ”Jos kaupungin taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kuntalain mukaan taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena.

    Tilikauden 2011 jälkeen kaupungin taseessa on alijäämiä yhteensä -16,77 M€. Kaupungin kertyneistä alijäämistä jää taloussuunnitelmakauden 2012-2014 jälkeen kattamatta 8,7 M€.

    Kaupunki ei ole laatinut kuntalain edellyttämää toimenpideohjelmaa. Muilta osin kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti.”

    Pro Hämeenlinna on oikessa: On muutoksen aika 28.10.2012.

  5. avatar Sari Rautio sanoo:

    Tervehdys Oulusta!

    Muutoksen aika on ollut jo pitkän aikaa ja senkun jatkuu. Kunnallista systeemiä kun ei muuteta nopeasti, vaan muutosta on tehtävä hallitusti, suunnitelmallisesti ja pitkällä tähtäimellä. Henkilöstön eläköityminen, ja siihen varautuminen on myös varsin pitkäjänteistä hommaa. Kaupunkilaisten valinnanvapautta pitää harkiten lisätä, vaikkapa tuon palvelusetelitoiminnan kautta. Kuitenkin peruspalveluiden tukipalveluissa – kuten esimerkiksi Sepon mainitsema nelosluokkalaisen lounasvalinta- merkittävä osa tullee aina olemaan palveluntuottajan valinta.

    Palvelu- ja hankintastrategia oli tän valtuuston merkittävin päätös, ja sitä valmisteltiin pitkään ja huolellisesti. Talouden tasapainottamisohjelmaan (jonka valtuusto hyväksyi 11.6) etsitään koko ajan, joka lautakunnassa ja palvelutuotannossa niitä hyviä käytäntöjä. On oltava tarkkana menojen suhteen, ja tuo osaoptimonnin välttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Mutta samaan aikaan on kaikin keinoin etsittävä lisää tuloja. Hämeenlinna on onnistunut erinomaisesti uusien työpaikkojen saamisessa, samoin pienten yritysten määrä on hyvässä kasvussa. Kohtuullinen asukasluvun kasvu on tarpeen myös veronmaksajien saamiseksi- ja samalla tarvitaan riittävän hyviä ja houkuttelevia palveluita.

    Kyse on kokonaisuudesta. Yksityiskohtien kautta asiat ovat yksinkertaisempia, mutta vajaita. Tiukkoina aikoina on erityisen tärkeää nähdä metsä puilta, sekä erottaa jyvät akanoista- ja mitä niitä vanhoja, hyviä sananlaskuja onkaan. Sekä pitää pää kylmänä. Kaikkia tarvitaan, erilaisia näkemyksiä ja näkökulmia, mutta myös konsensusta ja yhteisen ymmärryksen hakemista.

    Näihin kuviin ja tunnelmiin,
    Sari

  6. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Joopa Joo ja vaarin villahousut.

    Eikö tämän kaupunginvaltuuston olisi pitänyt ensimmäiseksi peruskorjata Ahveniston maauimala
    aikoja sitten. Bruttokustannusarvio n. 2,2 miljoonaa euroa. Valtion rahoituis luvattu.
    Ja ite museovirastokin näyttää vihreää valoa.

    Näin 1 euron panostus liikuntaan tuo säästöjä terveydenhuoltomenoissa 3 euroa.

  7. avatar Sari Rautio sanoo:

    Jep, Ahveniston maauimalan valtionosuutta on tulossa kolmannes kustannusarviosta, mutta loppu on sitten revittävä kaupungin omasta investointibudjetista- tai jostain muualta. Iso asia pohdittavaksi on myös käyttökustannukset- alustava arvio oli n 200 000 / vuosi, neljän, viiden kuukauden käytöstä. Maa- tai järvilämpö energiaratkaisuna olisi investointina kallis, mutta käytössä edullinen. Olisipa makeeta, jos ulkoaltaassa voisikin uida pitkälle syksyyn,)

    Liikuntapanostuksia tulisi aina mielestäni katsoa investointina eikä käyttökustannuksina. Mitkään rahat eivät riitä, jos ei ihmisten kuntoa saada kohenemaan.

    Sari

Jätä kommentti

css.php