Yhteisen näyn hakemisesta

Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa on kuluvan kauden ajan ollut seitsemän valtuustoryhmää. Ja hyvä niin, erilaiset näkemykset ovat aina parempi kuin harvainvalta. En ikinä toivoisi Hämeenlinnaan minkään poliittisen ryhmän yksinkertaista enemmistöä, sellaisesta on suomalaisissakin kunnissa riittävästi kokemuksia. Kauden alussa solmittiin valtuustoryhmien välinen sopimus, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli valtuuston aseman vahvistaminen ja ryhmien välisen yhteistyön lisääminen. ”Sopimuksen tarkoituksena on ohjata kaikkien Hämeenlinnan luottamushenkilöiden työskentelyä eri luottamuselimissä pitkäjänteiseen, hämäläistä hyvinvointia lisäävään suuntaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja vahvistaa poliittisten ryhmien yhteistyötä.” todetaan sopimuksen etusivulla.

Konkreettinen tapa toteuttaa yhteistyötä on ryhmien puheenjohtajien säännöllinen ennakoiva työskentely. Tässä porukassa joka ryhmällä, olipa jäseniä 2 tai 20, on yhtä suuri edustus, lisäksi mukana on ollut valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Sen konklaavin kautta on hiottu palvelu- ja hankintastrategiaa, etsitty yhteisesti hyväksyttävää ratkaisua vaikkapa Innoparkin tilanteeseen, budjettikeskusteluihin ja likipitäen kaikkiin isoihin ja pieniin asioihin, joista valtuusto on päättänyt. Jokainen ryhmyri on tuonut ryhmänsä näkemyksiä yhteiseen pöytään ja niistä on sitten haettu sitä yhteistä- eli konsensusta. Tässä vaiheessa jokainen on joustanut omasta lähtökohdastaan, ja on syntynyt yhteinen – ei kenenkään oma näkemys päätöksentekoon. Keskustan kunnallisjärjestö toi 26.6 Hämeen Sanomissa esille harmistustaan siitä, että pienryhmien muutosesitykset poliittisen järjestelmän uudistamisesta eivät menneet valtuustossa läpi. Samalla tavalla olisimme me kokoomuslaiset voineet toimia ja ajaa omaa alkuperäistä esitystämme läpi. Sitä emme tehneet, koska haluamme kunnioittaa sitä yhteistä sopimusta, konsensusta. Sillä konsensus, yhteinen näkemys, on ainoa tapa synnyttää jotain parempaa. Siihen on aina perustunut suomalainen, ja myös Hämeenlinnan menestys.

On aikoja ja paikkoja vaikuttaa siihen yhteiseen näkyyn. Toivon vilpittömästi, että kaikki me valtuutetut olemme jatkossakin tekemässä sitä yhdessä.

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 29.6.2012

 

 

5 kommenttia artikkeliin “Yhteisen näyn hakemisesta”
  1. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Konkretiaa kehiin!

    Aikansa on mielenkiintoista lukea aatteen paloa jonkun ideologian puolesta ja vastaan ja taas päinvastoin, jos se vaikka omien valtapyrkimysten mukaan on tänään edullista. Jankkaaminen pisteytyksistä ja vaalitavoista, ostopalvelu vai oma tuotanto, panostuksen nimeäminen ”hyväksi” tai ”huonoksi” heppoisilla ja tarkoitushakuisilla analyyseillä. Lakkaa muuten kiinnostamasta muita kuin näyttelijöitä itseään olipa esiintyjä siitä tai tästä teatteriseurueesta! Kuvittelen, että meillä on ihan oikeita käytännöllisiä, lujia päätöksiä vaativia tehtäviä edessä. Jos elämisen edellytysten ylläpitäminen täällä periferiassa jotakuta oikeasti kiinnostaa. Tämä kritiikki ei ole poliittisten päättäjien halveeraamista, joka näyttää näilläkin sivuilla olevan muutamien fiksujen mieliharrastus. Päinvastoin. Hyvin arvostettavaa toimintaa, jonka jokainen siinä asemassa toimiva tietäköön. Vastuunsa tuntien.

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kaduntallaaja mutu-pohjalta:

    Kaaliini ei mahdu hirveä hässäkkä, mikä on syntynyt isoissa puolueissa Pro Hämeenlinnasta.

    Ensinnäkin: Koalition muodostaminen ei kuuluu sen ulkopuolella olevalle kolmelle puolueelle. Toiseksi: Ei vielä tiedetä, pääseekö neljän pienpuolueen listoilta läpi niin paljon valtuutettuja, että liittoutumalla on käytännön merkitystä. Kolmanneksi: Hanke on tarkoitus toteuttaa vasta kuntavaalien jälkeen. Neljänneksi: Kyseessä on poliittinen sopimis (=julkilausuma). Se ei sido juridisesti tulevia pienpuolueiden valtuutettuja.

    Ylimmät kokoomus- ja demaripomot ovat tuoreeltaan paheksuneet Pro Hämeenlinnan maan rakoon julkisilla esiintymisillä mediassa. Heidän olisi ollut hyvin viisasta toivottaa hankkeelle menestystä, kiistää kohteliaasti pienpuolueiden esittämät arvostelut, ilmoittaa myönteinen asenne vaalien jälkeisiin neuvotteluihin koalition kanssa, sitten piste ja suut suppuun vaaliväittelyihin asti.

    Ainakin osa mainituista pomoista on liian herkkähipiäisiä. Lisäksi puuttuu spokesmanin taitoja, pelisilmää ja suurpiirteisyyttä. Ei ihme, että Pro Hämeenlinna syntyi (isojen puolueiden riesaksi).

  3. avatar teknopappa sanoo:

    Eihän tässä muuta vikaa ole kuin että kokoomus pelkää persujen nousua ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Näinhän siinä käy kun ”Käteinen” sählää siellä Brysselissä ja puhuu itseä pussiin sitten Suomessa. Demarit taas yrittävät mielistellä siinä sivussa ja hyvin ovat osanneetkin. Urpilainen on jossakin mielessä jämäköitynyt ja saanut ”äijämäisiä piirteitä”. Kyllä minusta sulle mulle politiikalle mitäisi pistää piste ensi syksyn kunnallispolitiikassa. Kansa puhuu syksyllä ja pulinat pois !

  4. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Yhteinen näky tulee tässä: Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmän (HALKE) päätti hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) johdolla hyväksyä kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit keskiviikkona 27.6.2012.

    On päivän selvää, että hallinto- ja aluekehityksen ministeriryhmän 27.6.2012 esittämät kuntauudistusta ohjaavat kriteerit:
    – väestöpohja: selvitystarvetta on, jos kunnassa on alle 20.000 asukasta ja lapsia syntyy alle 50 vuodessa
    – työpaikkaomavaraisuus: oltava vähintään 80%
    – työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne: pendelöinti vähintään 35% keskuskuntaa
    – kuntatalous: jos kunnalla kriisikunnan tunnusluvut: selvitystarve täyttyy
    tulkitaan PAKKOLAIKSI.

    Jo YKSIKIN kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Selvitys on tehtävä.

    Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.

    Tämän YLEISKRITEERIN mukaan yksikään Suomen kunnista (nyt 336 kpl) ei välty selvitykseltä.

    Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset sekä muodostaa uudet kunnat. Kriteerit toimivat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013. Kunnat saavat ottaa kantaa kriteereihin syksyllä eli tulossa on toinen lausuntokierros.

    Uuden rakennelain on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2012 mennessä. Rakennelaki korvaa PARAS-puitelain.

    Tulevat kuntavaalit maamme kaikissa kunnissa 28.0.2012 ovat erittäin tärkeät. Ja erittäin tärkeät Hämeenlinnalle, Hattulalle ja Janakkalalle. Forssan änkyröistä ja urputtajista puhumattakaan.

    Ovatko kunnat tiensä päässä? Ei hyvältä näytä.

Jätä kommentti

css.php