Pelkkä kritikki ei riitä..vieläkään

Oheiseen kirjoitukseenmme viitattiin päivän mielipidepalstalla. Tässäpä tuo alkuperäinen (Häsa 16.8.) myös nähtäväksi.

”HäSa 13.8 mielipidesivulla esitettiin erikoinen näkemys Hämeenlinnan kaupungin tilanteesta. Näkemyksiä vallitsevasta tilanteesta on tietysti erilaisia, mutta pakko on korjata räikeimmät virheet, joita kirjoituksessa esitettiin.
Hämeenlinnan talous on kehittynyt pääsääntöisesti ennusteiden ja valtakunnan trendien mukaisesti. Keskuskaupunkien, kuten Hämeenlinnankin tunnusluvut ovat monesti keskiarvoja heikompia, koska palveluvelvoitteet ovat suurempia kuin maaseutukunnilla. Verotulotasaus on toinen keskuskaupunkeja rokottava asia.

Nettovelkamäärä ei ole räjähtänyt käsiin sen enempää kuin valtakunnassa keskimäärinkään. Jos huomioidaan kaupungin noin 80M€ sijoitukset velan vastaparina, on kaupungin velkaantuminen 29% alhaisempaa kuin valtakunnassa keskimäärin vuonna 2011. On myös huomattava suunniteltu velan kasvun nopeutuminen vasta lamavuosina, mikä on ollut perusteltua.

Myös toimintakulujen kasvu noudattelee valtakunnallisia trendejä. Toimintakulut ovat viimeisen kymmenen vuotta olleet alle Suomen keskiarvon. Sama kehitys on jatkunut myös kuntaliitoksen jälkeen kuluvan valtuustokauden ajan. Vuonna 2011 toimintakulut olivat 6,3% alle maan keskiarvon.

Toimintakulujen kasvusta suuri osa johtuu lisääntyneistä velvoitteista ja tarpeellisista lisäpanostuksista esimerkiksi vanhusten palveluihin. Edellisellä valtuustokaudella palkattiin kymmeniä hoitajia vanhustenpalveluihin erityisesti Voutilan vanhainkodin valmistumisen yhteydessä. Myös investoinneista valtaosa on ollut peruspalveluihin liittyviä korvausinvestointeja.

Kaupunki on väitteistä huolimatta ottanut erittäin vähän liiketoimintariskiä. Innoparkin roolina se on osaltaan ollut, mistä on myös kärsitty alaskirjauksina, Kantolan Kiinteistöt on erittäin vakavarainen toimija kaupungissa, mistä syystä jopa sen taseeseen kertyneiden varojen purkamista harkitaan.

Toimenpidesuunnitelmaa alijäämien kattamiseksi ei tarvitse tehdä väitteen mukaan kolmeksi, vaan kuntalain mukaan neljäksi vuodeksi kuten budjetissakin huomioitiin. Kesäkuussa valtuustossa hyväksyttiin toimenpidesuunnitelman yksilöinti, koska alkuperäisen suunnitelman tarkkuus ei ollut riittävä. Silloinkin käytännössä kirjattiin määrämuotoon aiemmin päätetyt ja linjatut tasapainottamistoimet.
Yhteistyön edellytyksenä ja menestyksen perustana pitää olla tosiasioiden tunnustaminen – koko totuuden, ei pelkkien osatotuuksien punominen kauniiksi – tai rumaksi paketiksi. Kiinnostavaa olisikin nyt kuulla, mitä sitten pitäisi tehdä? Pelkällä kritiikillä kun ei maailmaa eikä menestyvää kaupunkia rakenneta.”

ja allekirjoittajina olivat Tapio Vekka ja Sari Rautio, kunnallisvaaliehdokkaat (kok)

Koko kautta on leimannut talouden epävakaus, niin paikallisesti, valtakunnallisesta kuin maailmanlaajudella. Uutta Hämeenlinnaa on rakennettu pitkällä tähtäimellä ja vakavalla otteella. Kaikki toimet ovat kuitenkin riittämättömiä jos niihin ei sitouduta. On tietysti myös arvioitava toimien oikeellisuutta ja vaikuttavuutta, ja uskallettava tehdä uusia ratkaisuja jos vanhat eivät riitä. Toistan kysymyksen: pelkkä kritiikki ei riitä. Mitkä ovat konkreettiset vaihtoehdot?

ja vielä ps. (siis ei puolue;) päivän Hesari kirjoittaa analyysia keskuskaupungeista. Kukas sitten on veturina?

23 kommenttia artikkeliin “Pelkkä kritikki ei riitä..vieläkään”
  1. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Sari!
    Mikäli muistini pelittää, kaupungin vanhuspalvelukapasiteetti-vajeeseen joutui virallinen taho puuttumaan parikin eri kertaa, tällä valtuustokaudella.
    ”Toimintakulu-trendiin,” velkataakkaan ja bisnes-kuvioihin en enää viitsi kommentoida,
    pidä ihmeessä illuusiosi.
    Lämmöllä!
    Riitta

  2. avatar Sari Rautio sanoo:

    Riitta, ja siksipä niitä rakenneuudistuksia on tehty. Ikävä että katselet asiaa tirkistysreiästä, ja jätät kokonaisuuden hahmottamatta, tosin silloin maailma on yksinkertaisempi. Ja se onkin kunnallispolitiikan haaste: muistaa aina katsoa kokonaisuutta. Vanhustenhuoltoomme ollaan nyt keväällä tehdyn asiakaskyselyn mukaan varsin tyytyväisiä, asteikolla 1-5 arvosana on noin 4.

    Sari

  3. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Terve Sari!
    Olet ilmeisesti seisonut liian kauan lähellä Raatihuoneen ja kaupungintalon seinää,
    tehdessäsi yksinkertaisista laskutoimituksista hyvin monimutkaisia.
    Uskoasi kaikkivoipaisuuteesi, kritiikinsietokykyäsi, yksinkertaisuuttasi ihmistuntemuksessa, jokapaikan-höylänä häärimistä,
    ei voi kuin ihailla.

    Lämmöllä!
    Riitta

  4. avatar Sari Rautio sanoo:

    Kiitos Riitta!

    Positiivinen palaute on aina mukavaa. Tosin luulen että se ei ollut ihan rehellinen mielipiteesi;) Arvostan kuitenkin ahkeruuttasi ja sinnikkyyttäsi valitsemallasi tiellä.
    Sari

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Sieltäpä Ilkkalan blokin vastauksista Esalle löydät vastaukset Sari!
    Kari, voisitko sen sieltä siirtää tänne sellaisenaan kun Sari ei sitä näytä sieltä ”löytävän”.

  6. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Linjamuutoksia kritiikin tueksi:

    Taustaksi perusasia: jos rahajärjestelmä tästä päällä olevasta kriisistä selviää, tulossa on joka tapauksessa pitkä kituliaan tai olemattoman talouden kasvun aika. Tällöin jo olemassa olevien yksityisten ja julkisten kiinteiden investointien sekä pääoman tehokas käyttö nousee keskeiseen rooliin. Edellistä ei voi painottaa liikaa. Kuntavaaleissa ei tietenkään ratkaista rahajärjestelmän tulevaisuutta, mutta kuntatalouden peruskysymyksiin on mahdollista osaltaan vaikuttaa.

    Seuraavassa joitakin linjamuutoksia, lista ei ole tyhjentävä. Jokaiselle on hyvät perustelut, mutta ajan ja tilan säästämiseksi jätän ne mahdolliseen jatkokeskusteluun.

    Kuplat puhki kaupungin ja konsernin taloudesta. Osaa kuplista olen käsitellyt aikaisemmissa kirjoituksissa. Riskejä voidaan yrittää tunnistaa ja hallita, epävarmuuksia vastaan vain suojautua. Mutta jos emme oikeasti tiedä tai halua tietää missä olemme, mitä on tulossa ja mitkä ovat keskeiset riskit ja käytettävissä olevat suojautumiskeinot epävarmuustekijöiltä, mikään suunnitelma tai ohjelma ei tule toimimaan. Tavoitteena ei ole paniikki tai lamautuminen, mutta mitä kauemmin valehtelemme itsellemme, sitä varmemmin niihin päädymme.

    Kiinteät, käyttökuluja lisäävät investoinnit seis ellei investoinnilla selkeästi laskettavissa olevaa ja nopeaa takaisinmaksuaikaa. Tulevalla yleisellä veropohjan tms. kasvulla perusteltavia investointeja ei voida tehdä, vaan rahat takaisinmaksuun tulee löytyä nykyisistä menoista, tehostumisesta tai muun pääoman vapautumisesta.

    Konserniyhtiörakenne tulee suurelta osin purkaa. Siihen on todella lukuisia syitä. Siltä osin kuin konserniyhtiöitä jää ja niillä on merkittäviä kaupungin takaamia vastuita, takauksista tulee saada jatkossa markkinahinta. Takaus ON rahoitusta, rahoituksella on aina oltava riskiin suhteutettu hinta. Kaupungin ja kaupunkikonsernin velkasalkun korkoriskiltä voidaan suojautua omalla korkoriskirahastolla.

    Tilaaja-tuottaja –malli pääosin purettava. Tätä aloitusta varten kävin nopeasti läpi 34 kaupungin tilinpäätökset. Missä talousarviot pettävät? Palveluiden ostoissa: menot ylittyvät, kuvitellut säästöt alittuvat tai eivät toteudeu ensinkään. Mekanismeja olen käynyt aikaisemminkin läpi, jatkokeskusteluissa lisää jos tarvetta. Pääosin malli on purettava. On silti joitakin toimialoja joissa kaupungin palvelutarve voimakkaasti vaihteleva, sitoutuneen pääoman suhde käyttöasteeseen huono ja joilla on olemassa toimivat kysyntä- ja tarjontamarkkinat. Näissä jopa täysimittainen ulkoistus on perusteltua. Keskeiset pääomia vaativat ja korkean käyttöasteen peruspalvelut on järjestettävä omana toimintana alihankinnalla tuettuna – se joka osaa tuottaa ja vastata palveluistaan, osaa alihankkia.

    Organisaatioiden ja prosessien kehittäminen tulee jatkossa nähdä normaalina investointitoimintana, jonka rahoitus tulee tapahtua käyttötalousraamien ulkopuolella ja yli hallintorajojen. Muunmuassa tämä vaatii muutoksia sekä budjetointiprosessiin että sisäiseen ja ulkoiseen laskentaan. Suurimmat säästöpotentiaalit piilevät ennalta ehkäisevässä toiminnassa, oli kyse infrasta, koulutuksesta, sosiaalitoimesta, terveys- ja vanhuspalveluista tai näiden rajat ylittävistä palvelutarpeista ja –prosesseista.

    Ei ole yhtä vastausta oikeaksi organisaatiomalliksi, vaikka olenkin tarjonnut yhdeksi vaihtoehdoksi mm. vertaisverkkomallia (peer based management, joka muuten EI ole kiinteä perinteinen tiimiorganisaatio). Kaikissa malleissa suorassa kontaktissa palveluiden käyttäjien kanssa olevien käsiparien suhdetta koko henkilöstöön tulee parantaa, ja tietoa ja tilannepäätöksiä on vietävä lähemmäksi käyttäjiä (myös tämän takia tiltu tulee pääosin purkaa). Tämä taas nostaa henkilöstön monikäyttöisyyteen ja -osaamiseen sekä voimaannuttamiseen panostamisen tarvetta.

    Vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat OK kunhan ne eivät johda uusiin jäykkiin ja monivuotisiin työsuhdeturvaratkaisuihin. Kyse ei ole tarpeesta irtisanoa henkilöstöä, josta kaikkien ennusteiden mukaan tulee olemaan ennemminkin pula, vaan riittävän työnkuvallisen joustavuuden ja kehitettävyyden saavuttamisesta.

    Palvelut hajautettava, ei keskitettävä. Paitsi ilmeisistä demokratia- ja tasa-arvoisuussyistä, myös kriittisistä taloudellisista syistä kehityksen suunta on käännettävä palveluiden keskittämisestä niiden hajauttamiseen koko kunnan alueelle. Nollakasvun tilanteessa kansantaloudella ei ole varaa asuttaa sekä väestöä että rakentaa siirtyneen palvelutarpeen vaatimaa infraa uuteen paikkaan. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, vaan eipä ole. Esim. lasten ja vanhusten palveluita pyrittävä tuottamaan alueellisesti kodeissa, koteihin, perhekodeissa jne. siten, että kiinteät julkiset investoinnit minimoidaan.

    Neuvottelukulttuurin ja –asenteen on muututtava. Toivon sydämeni pohjasta että vaalien jälkeen Hämeenlinnalla on riittävän nöyrät, avoimet ja luotettavat päätöksentekijät päästä tasa-arvoiseen ja rakentavaan vuoropuheluun kuntanaapureidensa kanssa.

    Ja lopuksi kaikkeen edellä olevaan tarvitaan uusi päätöksenteko- ja johtamiskulttuuri.

  7. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hyviä näkökulmia: Muutamia kommentteja, lainausmerkeissä kehitysehdotukset:

    Kuntavaaleissa ei päätetä euron tulevaisuudesta. Viisasta supistuvaan suunnitteluun ja loivenevaan talouskasvuun varautumista on tehdä niitä rakenteellisia uudistuksia, joihin tällä valtuustokaudella on sitouduttu.

    ”Kuplat puhki kaupungin ja konsernin taloudesta. ” Mistä kuplista puhutaan? Jokaista konsernin osaa seurataan, ja tartutaan poikkeamiin. Tällä kaudella on tehty massiiviset uudistukset konserniohjeistuksiin sekä rakenteisiin. Sitä työtä jatketaan edelleen.

    ”Kiinteät, käyttökuluja lisäävät investoinnit seis ellei investoinnilla selkeästi laskettavissa olevaa ja nopeaa takaisinmaksuaikaa. ” Eli ei ensimmäistäkään koulua, päiväkotia tai vanhustentaloa voitaisi rakentaa? Tätä tuskin tarkoitetaan. Suurin osa infrastamme on ihan peruspalveluihin tarkoitettuja. Pikemminkin ongelma on liian pieni investointibudjetti. Siksi ollaankin haettu ulkopuolisia investoreja rakentamaan vaikkapa vanhusten palveluille tiloja. Kiinteistöjen huoltoon taas on syytä tarttua entistä tarkemmin.

    ”Konserniyhtiörakenne tulee suurelta osin purkaa.” Kokonaisuutta tarkastellaan koko ajan, ja paljon muutoksia on tehty, työ jatkuu. ”Kaupungin ja kaupunkikonsernin velkasalkun korkoriskiltä voidaan suojautua omalla korkoriskirahastolla.” Minkälaisella? Ei pidä myöskään unohtaa sijoituksiamme, joiden arvo viime viikolla oli n 85 miljoonaa.

    ”Tilaaja-tuottaja –malli pääosin purettava. Tätä aloitusta varten kävin nopeasti läpi 34 kaupungin tilinpäätökset.”WOW. Sinusta tulee mainio luottamushenkilö. Toisin kuin monet puoluetoverisi, jotka ovat valitelleet etteivät ehdi asioihin perehtyä… Tiltulla ei ole mitään itseisarvoa. Mutta. Sen avulla olemme päässeet kiinni oman tuotannon kustannuksiin ja voimme siis verrata omien ja ulkoa hankittujen eroja- oikeasti. Ja nyt olemme tilanteessa, että voimme myös valita takaisin omaan, tai ostaa enemmän, mikä on missäkin tilanteessa järkevää.

    ”Keskeiset pääomia vaativat ja korkean käyttöasteen peruspalvelut on järjestettävä omana toimintana alihankinnalla tuettuna – se joka osaa tuottaa ja vastata palveluistaan, osaa alihankkia.” Ja näinhän tapahtuu. Suurin osa palveluista tuotetaan omana tai kuntayhtymien toimintana. Palvelu- ja hankintastrategiassa linjattiin jopa prosenttiluvut, kuinka suuri osa palvelusta on tarkoitus tuottaa itse, ja mikä osa hankkia muualta. Tuo asiakirja tarkastetaan varmasti uuden valtuuston strategiatyön osana. Hankintaosaaminen vaihtelee edelleen liikaa, ja siinä on myös sopimuskäytännöissä ja – tekniikassa kehittämistä.

    ”Organisaatioiden ja prosessien kehittäminen tulee jatkossa nähdä normaalina investointitoimintana, jonka rahoitus tulee tapahtua käyttötalousraamien ulkopuolella ja yli hallintorajojen. Muunmuassa tämä vaatii muutoksia sekä budjetointiprosessiin että sisäiseen ja ulkoiseen laskentaan. Suurimmat säästöpotentiaalit piilevät ennalta ehkäisevässä toiminnassa, oli kyse infrasta, koulutuksesta, sosiaalitoimesta, terveys- ja vanhuspalveluista tai näiden rajat ylittävistä palvelutarpeista ja –prosesseista. ” Kehittäminen pitäisi nähdä ihan normaalina toimintana. Den som slutar att bli bättre, slutar att vara bra. Ja meillä totta vie sitä kehittämistä tehdään. KOko oma palvelutuotanto ja myös monet ostopalvelukumppanit osallistuvat kaupunkivetoiseen kehittämistyöhön, ja olemme saaneet paljon hyviä aihioita liikkeelle, sekä myös ihan oikeita tuloksia aikaan. Ennalta ehkäisevä työn osalta olemme ihan samaa mieltä. Ja siinä on yksi syy, miksi tietyissä kohdissa meillä kustannukset ovat nousseet. Vanhassa mallissa hoidetaan ns virran loppupäätä, ja uudessa pitäisi satsata ennakkoon. Tässä nykyisessä murrosvaiheessa ei voida – koska kunnan pitää järjestää ihmisille niiden tarvitsemat palvelut- suoraan siirtää resursseja ennaltaehkäisyyn vaan meillä on osittain päällekäinen järjestelmä. Ja se valitettavasti maksaa. Mutta suunta on oikea.

    ”vertaisverkkomallia” kuulostaa kiinnostavalta. Kaikkiaan, enemmän tarvitaan käytännön tekijöitä, ja tähän suuntaanhan meidän henkilöstörakenteemme on edennyt. Muutosvaiheessa tarvitaan kuitenkin myös muutoksenjohtajia.

    ”Vapaaehtoiset kuntaliitokset ” tulevat ajan myötä. Nykylain voimassa ollessa meidän ei kannata kauheasti hötkyillä naapureiden kanssa, mutta palveluiden säilyttämiseksi kannattaa tehdä yhteisiä suunnitelmia.

    ”Palvelut hajautettava, ei keskitettävä.” Riippuu palveluista. Päivittäin tarvittavat lähipalvelut ilman muuta on löydyttävä sieltä missä ihmiset ovat, mutta erikoispalveluiden perässä voidaan liikkua. Vaikkapa Hauholla on lähipalveluiden määrä ja laatu kasvanut. Ihmisten oma vastuu ja vaihtoehtoiset tuotantotavat, siis laajennettu tilaaja-tuottajamalli ja palvelusetelien avulla toteutettava pienimuotoinen peruspalvelu on haja-asutusalueille eteenkin kannatettava vaihtoehto.

    ”Neuvottelukulttuurin ja –asenteen on muututtava.” Tämä pätee puolin ja toisin, sekä myös kaupungin sisällä. Kyse on ihmisten välisestä tekemisestä. Oli sitten viestivälinen sähköinen tai nenät vastakkain, asiallinen ja kunnioittava käytös on perusedellytys.

    Johtamis- ja päätöksentekokulttuuri on varmasti aina kehityksen aiheena. Nykymallissa on paljon hyvää, ja toiminta on avointa ja yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisia. Hallintosääntöä uudistettaessa muokataan edelleen systeemiä jouhevammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Kultturiin toivon minäkin muutosta, kunnioittavampaan, perehtyvämpään ja asiallisempaan suuntaan.

    Sari

  8. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Tervehdys½

    Hienoa, nyt tänne palstalle on vihdoin ja viimein saatu jotain keskustelua syksyn vaalien isoista kuntakysymyksista, kiitos Karille hyvästä avauksesta ja Sarille Karin ”teesien” kommentoinnista. Minua itseäni jäi vielä kiinnostamaan Karin esittämä vertaisverkkomallin käytännön soveltaminen kuntaorganisaatioon, missä on perinteisesti toimittu esimiesvetoisesti ja hierarkkisesti. Toinen asia, mikä jäi mieleeni on palvelujen hajauttaminen/keskittäminen. Mitkä palvelut pitäisi keskittää ja mitkä palvelut lasketaan kuuluviksi ns. lähipalveluihin? Kolmas asia, mistä haluaisin lisätietoa on tilaaja/tuottajamallin tulevaisuus ja kaupungin palvelujen yhtiöittäminen. Kari puhui siitä, että konserniyhtiörakenne pitäisi purkaa. Toimisiko tuo ”keskeisten pääomia vaativien ja korkean käyttöasteen peruspalvelujen järjestetäminen omana toimintana alihankinnalla tuettuna – se joka osaa tuottaa ja vastata palveluistaan, osaa alihankkia (lainaus Karin teksitistä)”?.Vai pitäisikö toimia sekä-että -mallilla eli osittain palveluja voitaisiin yhtiöittää ja osin järjestettäisiin omana toimintana? Miten muuten, näin itseäni johtanisen kehittämisen ammatilaisena kiinnostavana asiana, voitaisiin huolehtia siitä, että kaupungin omistamien yhtiöitten johtoon ja hallituksiin saataisiin yhä enemmän liike-elämän tuntemusta omaavia ammattilaisia amatöörien sijaan?

    Tässä on ihan hyvä avaus syksyn kuntavaalikeskustelulle. Jatkakaa vain samaa tahtiin. Olisi muuten aivan loistavaa, jos teidät, Kari ja Sari, saataisiin vastakkain väittelytilaisuuteen ko. aiheista viime kesäisen Iisakki vs. Lulu -mallin mukaan. Aivan sormet syyhyä ajatuksesta…

    Terveisin Esa L.

  9. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens, pari nopsaa vastausta Esalle, ja toki muillekin kiinnostuneille;)

    Vertaistoiminta eri muodoissaan on varmasti yksi tulevaisuuden johtamismenetelmiä, ja vaikkapa meidän varhaiskasvatuskeskusajattelussa tätä haetaan. Kiinnostaa kovasti. Lähipalveluita pitää mielestäni olla päivittäin tarvittavat palvelut, koulu, päivähoito, jne peruspalvelut. Toki niissäkin tarvitaan se riittävä asiakas /asukaspohja, että palvelu voidaan järjestää. Olen esittänyt että me ihan reilusti määriteltäisiin alueet, joille annetaan palvelulupaus. Tämä oli osittain lainattua Tanskan palvelu-ja kuntauudistustyökaluista.

    Ja yhtiöistä, ulkoistamisesta vs oma toiminta, näinhän Esa kaupunki toimii. Toimivassa monituottajamallissa on olemassa riittävästi ulkoisia toimijoita aidon kilpailun saamiseksi, mutta myös omaa toimintaa, ettei olla ns markkinoiden armoilla. Kannattaa perehtyä kaupungin sivuilta http://www.hameenlinna.fi löytyvään palvelu – ja hankintastrategiaan. Olemme aika moniulotteisesti pohtineet ja tehneet valintoja tähän asiaan liittyen.

    Jatkuu!
    Sari

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Sari!

      Kyllähän minä tiedän, miten kaupunki toimii, sen takiahan minä kysyinkin mielipiteitänne ulkoistamisesta ja yhtiöittämisestä. Kieltämättä olen aina välillä huolissani näistä monien kaupunkien ajamasta julkisten toimintojen yksityistämisvimmasta. Itse olen toiminut konsulttina muutamissa yhtiöittämisprojektissa ja seurannut yhtiöittämisprosesseja läheltä. Osa toimii erittäinkin hyvin, mutta osassa on suuria ongelmia. Syitä ongelmiin on monenlaisia, kuten esimerkiksi yhtiöiden johtajien ja hallitusten kokemattomuus ja sitoutuneisuuden puuttuminen, vääränlainen toimintakulttuuri ja huonot asenteet, todellisen kilpailutilanteen puuttuminen tai kilpailutilanteessa selkeät virheet liike-elämäosaamisessa. Sen takia olisikin mukava tietää, mitkä palvelut Hämeenlinnan kaupunki haluaa pitää jatkossakin omana toimintanaan ja mitä haluttasiin vielä yhtiöittää? Sekä mikä on tilaaja/tuottajamallin tulevaisuus?

      Terveisin Esa L.

      • avatar Sari Rautio sanoo:

        Morjens,

        siinä palvelu- ja hankintastrategiassa on nykyisen kaupunginvaltuuston hyväksymät linjaukset palveluiden tuottamiesta. PaHa löytyy http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Strategia/ sivuilta. Mä olen tuohon strategiaan tyytyväinen, ja siinä tehtyihin linjauksiin. Ensi vuonna se arvioidaan ja uusi valtuusto varmasti tarkentaa valintoja eteenpäin- tai toki voi tehdä ihan täyskäännöksenkin;)

        Tilaaja-tuottajamalli taas on arvioinnissa, sekä siitä saadut tulokset samaten. Mallilla ei ole mitään itseisarvoa, tai se ei ole arvovalinta. Tiltu on tapa jäsentää kaupungin organisaatiota ja toimintaa. Paras tulos sen kautta on kustannustietoisuuden lisääminen ja vertailun mahdollistaminen ulkopuolisiin tuottajiin. Nyt osa porukasta jo kirjoittaa että voihan sen tehdä muutenkin. No niin voi, mutta jostain syystä ei ole onnistunut aiemmin;)

        Sari

        • avatar Esa Lehtinen sanoo:

          Hei Sari!

          Minä en kysynyt tietoja kaupungin strategiasta (olen sen kyllä lukenut), vaan sitä, että mikä on SINUN mielipiteesi kysymistäni asioista. Toki voit sanoa, että Sinä henkeen ja vereen puolustat kaupungin strategiaa. Minä siis valistuneena äänestäjänä, joka en vielä ole päättänyt äänestyspäätöstäni, haluan tietää ehdokkaiden OMIA mielipiteitä tärkeistä kuntien toimintaan liittyvistä asioista enkä sitä ”diibadaabaa”, mitä on kirjattu strategioihin. Mutta voit rauhassa sanoa, että Sinä ja strategiat olette yhtä. Tämäkin on tavallaan vastaus kysymyksiini. Tiedän, että olen hankala ihminen, ammattinikin jo kuvastaa sitä, mutta arvostan suoruutta ja rehellisyyttä.

          Terveisin Esa L.

          • avatar Sari Rautio sanoo:

            Moikka Esa ja muut!

            Jep, hienoa että olet kiinnostunut ehdokkaiden todellisista näkemyksistä, ja varmaan olin epäselvä kommentissani tuossa aiemmin. Sanoin siis että olen sinut palvelu- ja hankintastrategian kanssa — kun olen saanut olla sitä varsin voimakkaasti laatimassa;). Se ei ole muuten mitään perinteistä diibadaabaa, vaan siihen on sisäänkirjoitettuna varsin selkeät toimenpiteet, jotka ovat jo aika suurelta osin lähteneet liikkeelle. Siksipä se herättää niin voimakkaita ilmaisuja ja näkemyksiä. PaHa ihan oikeasti muuttaa rakenteita ja toimintaa, ja on jo muuttanut. Kaupunki muuttuu hitaasti, ja siksi puolustan tätä isoa muutosta, joka on hyvällä mallilla menossa oikeaan suuntaan. Monituottajamallilla on saatu vaikkapa vanhustenhuollossa 300 000 euroa/ kk edullisempi rakenne.

            Omat lisälääkkeeni ovat palvelusetelin huomattavasti rivakampi käyttöönotto (ihmiset saavat itse tehdä hankintapäätöksen tarpeidensa mukaan), palvelualoitteen käyttöön otto (kun irtisanomissuoja poistuu, ja eläköityminen kiihtyy, on myös realistisia mahdollisuuksia sitä kautta saada henkilöstösäästöjä sekä työnkierto (henkilöstön joustava käyttö). Henkilöstön mahdollisuudet myös oman työn kehittäjinä pitää saada täyteen käyttöön- ammattilaiset osaavat kun sille annetaan paikka, ja myös bonusta hyvin tehdystä. Tämäkin on aloitettu uudella teholla tänä vuonna, kesäkuussa solmitun henkilöstösopimuksen osana.

            Ja kaikista tärkeintähän on saada tänne lisää asukkaita, yrityksiä – siis veronmaksajia, jotta kone pyörii. Eli intoa, investointeja, rohkeutta, toimivia ja monipuolisia peruspalveluja, ja positiivista tekemistä.

            Liiketoiminnan osaamista yhtiöihin tarvitaan myös luottamushenkilöpuolelle. Ja koko konsernirakenne tarvitsee yksinkertaistamista ja eheyttämistä- ja sitäkin tehdään;) jo.

            Sari

  10. avatar Irma Taavela sanoo:

    Sari terve!

    Kukaan järkevä toimija aikuisten oikeassa ja tulosvastuullisessa elinkeinoelämässä ei lähde ulkoistamaan toimintojaan saadakseen kustannusrakenteet selville. Kustannusrakenteet ja oma toiminta ja sen kokonaisvaltaiset vaikutukset pitää tuntea hyvin ennen kuin lähdetään kilpailuttamaan yhtään mitään. Linssiin viilauksen mahdollisuus on melkein 100%:ia silloin kun ei ole aavistustakaan siitä, mitä ulkoistettavan toiminnon todelliset kulut voisivat olla. Tämä varmasti selvittänee varmasti myös budjettiylityksiä siellä, missä muualta on hankittu paljon…

    Selityksesi palvelu- ja hankintastrategian läpiviennin perusteista on vähintäänkin amatöörimäisen hölmö, ellei takana kuitenkin kertomastasi huolimatta olleet ne kieltämäsi ideologiset perusteet.

    Parhain terveisin
    Irma

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Irma, suosittelen Sinuakin lukemaan sen palvelu- ja hankintastrategian. Minä kuvasin tuossa edellisessä mitä hyötyä on ollut (ainakin) tilaaja-tuottajamallista kaupungin omien palveluiden kannalta.
      Sari

      • avatar Irma Taavela sanoo:

        Terve!

        Kiitos ”pahaan” olen tutustunut jo päätöksentekovaiheessa ja on nähdäkseni valittua strategiaa,( johon Tiltu olennaisesti liittyy ), tarkentava asiakirja. Pelkkää kritiikkiä ei muuten tämän päätöksentekovaiheessa esitetty, vaan moni teki ihan konkreettisia muutosesityksiä.

        Onhan se hyvä, että jotain hyötyä valitusta strategiasta on ollut, ei kuitenkaan ehkä niissä asioissa mitä valtaapitävät lähtivät juhlallisesti hakemaan. Kulurakenteiden selvittämiseen tai oman toiminnan simulointiin ei moista ”joulukuusta” tarvita. Nähdäkseni huono strateginen valinta, jota käytännön toteutus ei ole ainakaan parantanut..

        Irma

        • avatar Sari Rautio sanoo:

          Valitusta strategiasta on ollut valtavasti muutakin hyötyä. Olemme saaneet sen kautta välillisesti lisää uusia, tarkoituksenmukaisia hoivaympäristöjä sekä lapsille että vanhuksille. Olemme saaneet vaihtoehtoisia hoivamuotoja, ja erilaisia palveluja erilaisille ihmisille. Olemme saaneet vaikkapa ikäihmisten hoivaan n. 300 000euroa /kk edulllisemman kustannusrakenteen. Olemme saaneet oman toiminnan sisällä monenlaista kehitystyötä eteenpäin.

          Edelleen, tilaaja-tuottajamallilla ei ole mitään ideologista painoarvoa. Ainakaan minulle. Irmalle taitaa olla?

          Sari

          • avatar Irma Taavela sanoo:

            Tervehdys

            Tilaaja-tuottajamallilla ei voida nähdä olevan itseisarvoa uusien hoitoympäristöjen saantiin, ne oltaisiin ihan varmasti saatu myös ilman sitä.
            Samoin kuin erilaisten tarpeiden mukaista hoivaa on tässä maassa saatu tähänkin asti ja oltaisiin varmasti saatu ilman tiltuakin.

            Kun nyt mainitset tuon säästösumman, olisin halukas myös näkemään laskelmat joidenka perusteella kyseinen summa on saatu. Osaat varmasti neuvoa keneltä laskelmat ja niissä huomioidut asiat on saatavissa?
            Oletettavasti tilanne on kuitenkin se, että kokonaistaloudellisesti yksityisen palvelutuotannon hyödyntämisessä koko yhteiskunnan kuin kunnankin rahaa lopulta kuluu paljon enemmän, hoitokulujen maksamiseksi myyntiin menneen yksityisten ihmisten omaisuudesta puhumattakaan. Palveluiden hinta julkiseen tuotantoon verrattuna on helposti 2-3 kertainen ja palvelun laatu ala-arvoista kuten Keinukamarissa todistettiin.

            Ideologista on minulle totta tosiaan se, että minkään hyvinvointipalveluiden kestävää rahoitusta tai niiden lähtökohtana olevaa tasa-arvoa ei romuteta. Sitten olen vielä muuten isänmaallinenkin kun en pidä siitä, että esim. yksityisten hoivayritysten keräämät voitot valuvat veroparatiiseihin maamme rajojen ulkopuolelle.

  11. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Sari rautio puolustaa ”henkeen ja vereen” kunnallispolitiikan linjaa, jota hänen puolueensa on ollut muotoilemassa hyvin pitkän ajan! Onhan hän kokomustien äänitorvi näin kunnallisvaalien edellä…ainoa sellainen, Susanna Hietasen lisäksi.
    Sanan-helinällä hän yrittää saada kuluvan hallintokauden tekemisiä vaikuttamaan edistyksellisiltä.
    Äänestäjät pystyvät toki ajattelemaan omalla järjellään, ja katsomaan ajassa taaksepäin. Kokomustia ajatellen, on tärkeää muistaa, etteivät ne sanat vaan ne teot, jotka toivottavasti ratkaisevasti vaikuttavat äänestäjien valintoihin!
    Annetaanko tämän vastuuttoman verovaroilla törsäilyn jatkua samaan tapaan ensi vaalikaudellakin?
    Niin varmaan tulee tapahtumaan, jos ei anneta kenkää nykyiselle, vastuussa olevalle, Sari Raution puolueelle!

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Juuri näin, ei ne sanat vaan teot. Onneksi meillä on valinnan varaa puolueissa. Kannattaa kysyä niitä konkreettisia tekemisen ehdotuksia.
      Sari

  12. avatar Sari Rautio sanoo:

    Irmalle vielä yksi kommentti, sekoitit nyt vastauksessasi varmaan vahingossa palvelu-ja hankintastrategian ja tilaaja-tuottajamallin. PaHa on ihan olennainen monipuolilsten hoivaympäristöjen saannissa. Me olemme saaneet useita uusia, tarkoituksenmukaisia tiloja yksityisellä rahalla, muutamassa vuodessa Hämeenlinnan koko kaupungin alueelle. Ja se auttaa nimenomaan hämeenlinnalaisia vanhuksia sekä sitä arvokasta hoito- ja hoivatyötä tekeviä ammattilaisia.

    Laskelmat olivat juuri ikäihmisten lautakunnassa, ja eilisessä kaupunginhallituksessa esillä. Eiköhän niistä julkistakin versiota tule ensi viikon valtuustoseminaarin jälkeen. Ja tämä on suunnitelmallista, strategian mukaista työtä, jota on tehty pitkäjänteisesti.

    Sari

  13. avatar Irma Taavela sanoo:

    Sari,

    en sekoittanut, Tiltu ja Paha ovat kumpikin osa kaupungin strategiaa. Toinen toistaan tukevia.
    Laskelmat olisivat hyvä olla julkisia, jotta niitä voitaisiin perusteellisesti arvioida.

    Terv. Irma

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Jeps, etsitään ja laitetaan julkisiksi- ja kunnan luvuthan sitä ovat kyllä. Tilaaja- tuottajatoimintatapa on yksi kaupungin kolmesta perusvalinnasta (muut ovat elämänkaariajattelu ja isäntäkuntamalli). Palvelu- ja hankintastrategia on väline noiden valintojen toteuttamiseksi.

      Mikä siis tarkennuksena vielä. Mutta asiahan on tärkein.

      Sari

Jätä kommentti

css.php