Rohkeita ratkaisuja – nyt eikä sitten joskus

Viikonloppu on mennyt vauhdikkaasti vaalityön merkeissä. Kymmeniä ja satoja kohtaamisia, keskusteluja, väittelyitä, kuulemista ja kertomista. Tänään oli Verkatehtaan vaalikeskustelujen ensimmäinen päivä, ja Vanaja salissa oli huikean kauniista syyspäivästä huolimatta jopa muitakin ihmisiä kuin ehdokkaita paikalla.

Hämmästystä herätti monien paneelin valtuustoon halajavien epävarmuus ja haluttomuus ottaa tilanne omiin käsiin. Perättiin valtion ratkaisuja, haluttiin kuntalaisten ottavan kantaa kansanäänestyksen kautta, ja olipa joku hattulailainen valmis antamaan selkeästi suuren osan sairaanhoidosta valtion hoidettavaksi.

Suomalainen kuntajärjestelmä on ainutlaatuinen. Missään muualla ei kunnalla ole vastaavaa valtaa ja vastuuta asukkaidensa palveluista, alueen elinvoimasta, maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta – ja kaiken tämän rahoittamisesta. Vahvasta kunnasta on myös yli puoluerajojen haluttu pitää kiinni. Meilläkin puhutaan isoin kirjaimin itsenäisyydestä, halusta itse päättää omista asioista, ja siitä että itse tiedetään parhaiten miten asiat ovat- ja miten niiden pitäisi olla.

Miksi sitten ei olla rohkeita, ja tehdä asioita, tehdä päätöksiä kunnollisten selvitysten pohjalta, tai edes tehdä ensin niitä selvityksiä? Mitä virkaa on itsenäisyydellä, jos sitä ei käytetä? Ja mitä virkaa on valtuutetuilla, jotka eivät osaa tai uskalla tehdä ratkaisuja, vaan kertovat mitä kaikkea ei pidä tehdä.

Sari
ps. Ja minä sanon kyllä rohkealle etenemiselle, uusille rohkeille avauksille, Engelinrannan kehittymiselle, toriparkin selvittämiselle ja myös rakentamiselle jos rahat löytyy muualta kuin kunnan kassasta, nuorisotakuun täysimittaiselle käyttöönotolle yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ja monipuolisen palvelurakenteen uudistamiselle ja ihmisten omalle valinnanvapaudelle. Muun muassa. Etiäpäin!

Jätä kommentti

css.php