Kaupungin velat ja saatavat

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. euroa (käyvin hinnoin)

Kirjoitimme Vikmanin Tarjan (sd) kanssa pienen vastineen isosta asiasta.

”Kaupunkiuutisissa 20.10 Perussuomalaiset kunnallisvaaliehdokkaat pohtivat kaupungin nettovelkaa. Hämeenlinnan lainakanta 31.12.2011 oli 175,6 M€ eli 2 610 €/asukas. Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen kuntien keskiarvo oli 2 085 €/asukas. Hämeenlinnalla oli samaan aikaan sijoituksia 79,8 M€. Jos tämä summa huomioidaan laskennallisesti lainamäärästä pois, Hämeenlinnan nettomääräinen velka olisi huomattavasti pienempi eli 1 424 €/asukas. Kuluneena vuonna sijoitukset ovat lisäksi tuottaneet n 8 prosentin verran, eli yli puolikkaan veroäyrin tuoton. Siksi sijoituksia ei ole kannattanut purkaa.

Konserniyhtiöiden on taas tarkoitus suoriutua veloistaan omilla tuotoillaan. Esimerkiksi HML asunnot oyn reilu 55 miljoonaa on vuokratalokiinteistöjen velkaa, joka maksetaan vuokratuotoilla. Yhtiö hoitaa hyvin asiansa. Innopark oy on tänä ja viime vuonna lyhentänyt yhteensä 2,5 miljoonaa velkojaan omilla tuotoillaan. Liikuntahallien velka taas on peruspalveluihin lukeutuvien liikuntatilojen investointivelkaa, johon kaupunginvaltuusto on sitoutunut avustusten muodossa.

Hämeenlinnan kaupunki laskee velkansa samalla tavalla kuin muutkin Suomen kunnat, jotta niitä voidaan vertailla.

Lukuja seuratessa kannattaa katsoa kokonaisuutta. Kuten päätöksenteossa muutenkin.”

Julkaistu Kaupunkiuutisissa 24.10.2012

16 kommenttia artikkeliin “Kaupungin velat ja saatavat”
  1. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Terve Sari!
    Luettu on ko. ”vastine.”
    Ihmettelen ajoitustasi, miten sinä pelinaisena otat vaalikarjalta paljon negatiivista palautetta saaneen Vikmanin kimppaasi mediassa.
    Jyssy ja Jutta ovat juuri nyt napit tiukasti vastakkain,
    palatakseen vasta maanantaina politiikan ”salarakkaiksi.”
    Onnea vaalitaistoon!
    Riitta

    • avatar sarirautio sanoo:

      Usko tai älä, mä en todellakaan mieti tekoja mikä olisi populistisesti järkevää. Mietin mikä on oikein ja totta. Ihan aidosti ja avoimesti,)
      Kiitos onnentoivotuksista,
      Sari

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Sari Raution (kok.) ja Tarja Vikmanin (sd.) kirjoitus olisi ollut täydellinen, jos siinä olisi älytty mainita, että energialaitoksen palvelujen käyttäjät ovat jo ajat sitten maksaneet uudelle omistajalle kauppahinnan, siis toiseen kertaan vähintään laitoksen investoinnit vähennettyinä poistoilla.

    Leo Leppänen, sitoutumaton ehdokas 257 SDP:n listalla Hämeenlinnassa

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Tuskinpa missään Suomessa paikallisen energiayhtiön osakekaupan hinnan määrittelyssä on kätetty kaavaa ”investoinnit miinus poistot”. Siksi kaavan edessä on sana vähintään. Poliitikon on tiedostettava, että ostaja perii asiakkailta kauppahinnan takaisin 6-10 vuoden kuluessa. Energiayhtiön tuottavuutta ei ole yleensä mahdollista parantaa radikaalisti ilman erityistoimia. Tämä merkitsee maksujen korotuksia, henkilöstön vähentämistä, palvelun huonontumista jne.

  3. avatar Teppo Turja sanoo:

    Jotta Hämeenlinnan nettovelkaisuutta voidaan verrata muiden kuntien velka-asteeseen, myös niiden kohdalla sijoitukset tulee tietysti ottaa huomioon. Näin ei ymmärtääkseni ole vertailussanne tapahtunut, vai?

  4. avatar Teppo Turja sanoo:

    Tieto vai arvaus, Sari?

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Kunnissa (varsinkaan pienissä ja keskisuurissa kunnissa) ei yleensä ole talouden volyymiin suhteutettuna kovin merkittävää sijoitusvarallisuutta. Hämeenlinna on keskisuuri kunta ja sillä on aika isot sijoitukset. Talousvertailut olisi syytä aina tehdä ensisijaisesti asukasmääriin perustuvan kokoluokituksen mukaan (esimerkiksi enintään 19 999, 20 000-49 999, 50 000-89 999 ja vähintään 90 000). Hämeenlinnaa on turha verrata tuhannen ja puolen miljoonan asukkaan kuntaan.

  5. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Mm. ko. sutaisuihin kyllästyneet äänestäjät motivoituvat nykyisin äänestämään, ei puolesta, vaan vastaan.
    Uurnashoppaajien määrä on koko maassa kasvanut entisestään.
    Ilma on sakeana luottamuskriisiä, sen todisti jo PeSujen iso jytky.
    Uskon äänestäjänä, että Pro Hämeenlinnan selkeä, johdonmukainen strategia tulee tekemään ihmeen.
    En minä ole ainoa tyytymätön Raatihuoneen nykymenoon.
    Tuskin demaripenaalin terävimmät päät diggaavat Vikmanin viimeisimpiä avautumisia mediassa.
    Riitta

  6. avatar sarirautio sanoo:

    ”Kunnilla on hyvin eri tavoin sijoitettua varallisuutta. Osalla salkku on hyvinkin suuri, toisilla taas sijoituksia ei ole ollenkaan.
    Kunnallisalan kehittämissäätiö on myöntänyt tutkimukselle 50 000 euron apurahan. Tutkimus käynnistyy syksyllä ja se valmistuu ensi vuoden aikana” Nämä siis otteina tuosta Turjan linkkaamasta uutisesta. Koottua tietoa ei ole, mutta käytettävissä oleva sijoitusvarallisuus ja sen tuotto näkyy tietysti kuntien tilinpäätöksissä. Niitä voisi vähän tarkemminkin kaivella.
    Sari

  7. avatar Teppo Turja sanoo:

    Ja tässä samasta linkkauksesta: ”Kuntien sijoitusvarallisuus vaihtelee nollasta puoleen miljardiin.” Etsin asiasta täsmällisempää tietoa kuin ehdin, mutta eiköhän nyt sentään ole selvää, että kunnilla on myös sijoitusvarallisuutta. Jos kuntien varallisuusasemia verrataan, se on tehtävä oikein. Väärin se tapahtuu niin, että yhden osalta sijoitukset huomioidaan, toisen ei. Tämä lienee selvää.

  8. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Moi,

    Ensinnä on turhaa verrata Hämeenlinnaa suureen osaan Suomen maalaiskunnista, joiden talouden rakenne on aivan toinen. Edustavampi verrokkiryhmä on TOP 34, eli kaikki yli 30.000 asukkaan kaupungit. Näiden keskivelka 2011 lopussa oli 2.058 €/asukas, kun Hämeenlinnan luku oli 2.610 €/asukas, seitsemänneksi korkein.

    Sijoitusvarallisuuden vertaaminen kuntien tilinpäätöskäytännön lainakantaan ei kerro oikein yhtään mitään, mutta leikitään nyt Raution ja Vikmanin leikkiä. Kuntien sijoitus- ja kassanhallintastrategiat poikkeavat kovasti toisistaan: osalla on likvidi sijoitussalkku, osalla pullea kassa, osalla varat jaettu näiden kesken, ja sitten on tietysti peeaat. Siten tälle Raution ja Vikmanin ”viivalle” kaupungit saadaan ritirinnan parhaiten, kun vähennetään pitkistä veloista rahat, pankkisaatavat ja sijoitusvarallisuus.

    Tällöin TOP 34 keskimääräinen ”nettovelka” on 1.214 €/asukas, Hämeenlinnan ”neton” ollessa 1.254 €/asukas. Näinkin laskettuna Hämeenlinna on karvan keskimääräistä velkaisempi. Hälyttäväksi Hämeenlinnan tilanteen tekee nykyinen taseasema, velkaantumisen vauhti, silmiinpistävän alimitoitetut poistot, kirjaamattomat arvonalennukset, keskussairaalavastuiden pitäminen taseen ulkopuolella ja Korvatunturikirjeen tasoinen talouden tasapainotusohjelma.

    Rautio ja Vikman ovat aivan riittävän fiksuja ymmärtääkseen, ettei heidän esittämäänsä lukua voi verrata Manner-Suomen kuntien keskiarvoon, joka lasketaan arvoilla Lainakanta (= Vieras pääoma eli Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) / asukas.

    Vertasivat silti. Miksikäs sellaista sanotaan?

  9. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Kari!
    Meilläpäin sellaista on sanottu
    ”Vastoin parempaa tietoaan…”
    Riitta

  10. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens,

    muutama huomio kommentteihin, kiitos siis niistä. Ensin poistoista: Nykyiset poistoajat ovat ihan Kuntaliiton suositusten mukaiset. Kuntaliitoksen yhteydessä omaisuus käytiin läpi ja tehtiin kertapoisto eli Hämeenlinnan omaisuuden arvostuksen on vähintään samalla tasolla kuin muissakin kaupungeissa. Kuntaliitto on antanut uuden suosituksen poistoajoista ja niitä meilläkin aletaan noudattaa 2013 ja sen jälkeen valmistuviin rakennuksiin ja muuhun omaisuuteen. Uusien kohteiden poistoajat lyhenevät.

    Ihmettelin mitä ovat ”kirjaamattomat arvonalennukset”. Meille tuli liittyneistä kunnista mm. koulukiinteistöjä ja muuta epäkuranttia tavaraa. Niitä on hankala myydä. Tasearvot ovat usein niin korkeat, että myyntihinta on sitä pienempi. Tilapalvelu joutuu kirjaamaan myyntitappiota mutta jääväthän kiinteistön ylläpitomenot pois. Kaikkia kaupungin taseessa olevia omaisuuseriä voi tietysti arvostella ja katsoa nykyarvot liian korkeaksi. Jos tasearvoja kirjataan alas, se on käyttömenoa ja menojen lisäyksiin ei ole ollut varaa.

    Keskussairaalan alijäämistä oleva vastuuraha on mainittu 2011 tilinpäätöksessä kohdassa ”Muut vastuut”. Siihen ei ole erikseen varattu rahaa mutta asia on ilmoitettu.
    Ja muista toimenpiteistä: Koko HÄmeenlinnan organisaatio on nyt kesäkuusta lähtien noudattanut talouden tasapainottamisohjelmaa ja ensi vuoden tilausbudjetti on laadittu ihan ohjelman mukaisesti. Valtuustokauden aikana ollaan 14 miljoonaa löydetty tehoja, ja samaa työtä täytyy jatkaa. Yksi tapa suhtautua päätöksiin on ivata ja nimitellä, ja kuten vaikkapa Pekka Töpöhännässä Monni sai Pillin ja Pullan nauramaan jutuilleen, varmaan tuohonkin löytyy yleisöä. Kaupunkikonsernissa ohjelmaa kuitenkin toteutetaan ihan vakavalla mielellä ja vastuullisesti.
    Harvalla kunnalla on varallisuutta samalla tavalla kuin meillä. Yleensä ne liittyvät energiayhtiöiden myyntiin, ja sitten on kyse sijoitusosaamisesta, miten hyvin on tuottoja saatu ja pääoma säilytetty, Meillä tämä salkutus on onnistunut mainiosti.

    Talouden tasapainottaminen kunnassa, kuntaliitoskunnassa, näinä globaalitalouden aikana on vaativaa ja monisyistä hommaa. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, mutta ei tarvita osaoptimointia, pikavoittoja, eikä sivustahuutelijoita. Onneksi vastuunkantajia on riittänyt, ja riittää jatkossakin.

    Hyvää vaaliviikonloppua toivottaen,
    Sari

Jätä kommentti

css.php