Kaupunki konsernina – mitä tekee luottamushenkilö?

Kirjoitin allaolevan tekstin kesällä erääseen ammattilehteen – kaupungin kumppanin julkaisuun. Kun tällä viikolla pääsin aloittamaan työskentelyn syntyvän uuden elinkeinokonsernimme hallituksessa, ajattelin sen olevan ajankohtainen myös tänne.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa. Ja hyvä niin, maailman muuttuessa myös julkisen sektorin on muututtava. Suomalainen kunta on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen innovaatio. Missään muualla ei kotikunnalla ole yhtä suurta vastuuta ja valtaa asukkaidensa palveluiden järjestämisestä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Heterogeenistyvän väestön ja palveluiden kehittymisen myötä myös palveluiden tuottajien määrä lavenee. Hämeenlinnan kaupunki on valinnut monituottajamallin menestystekijäkseen – kaupungin tehtävä on rahoittaa ja mahdollistaa palvelut, ei välttämättä tuottaa kaikkea itse, ainakaan suoraan omassa organisaatiossa. Samaan aikaan halutaan kuitenkin lisätä demokraattista ohjausta ja kuntalaisten kuulemista. Uudessa tilanteessa myös luottamushenkilöiltä vaaditaan uudenlaista osaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista.
Hämeenlinnan konsernirakenne ja yhtiöiden omistus muuttui merkittävästi kuntauudistuksen ja palvelurakennemuutoksen yhteydessä. Toiminnoista osa järjestetään konserniin kuuluvien yhteisöiden tai yhtiöiden kautta. Kaupunki on laatinut omistajapoliittiset ohjeet sekä seikkaperäiset konserniohjeet tätä työtä ohjaamaan. Näitä ohjeita tulee kaikkien yhteisöjen noudattaa.
Hämeenlinnalla on oman organisaation ja siihen sisältyvien liikelaitosten lisäksi noin neljäkymmentä tytäryhteisöä, joiden joukossa on osakeyhtiöitä, säätiöitä ja kuntayhtymiä. Lisäksi kaupungilla on lukuisia osakkuusyhteisöjä, joista monien toiminta liittyy olennaisesti kaupungin tehtäviin. Näiden hallinnossa on mukana demokraattisesti valitut luottamushenkilöt. Nämä omistajaohjaavat, siis toteuttavat strategista johtamista.
Kaupungin omistajapolitiikan tehtävänä on määrittää kaupunkistrategian pohjalta tulevaisuuden tavoitteet sekä vaikuttaa yhteisöjen kehittämissuuntiin. Linjausten tarkoituksena on ohjata ja tukea yhteisöissä tehtäviä päätöksiä ja toimintaa. Omistajapolitiikan tulee olla hyvin ohjattua, kontrolloitua ja läpinäkyvää sekä tavoitteellista.
Omistajapolitiikka ja sen linjaukset ovat merkittävä osa kaupungin johtamista ja johtamisen väline. Linjausten tavoitteena on ohjata myös kaupungin päätöksentekoa ja tuoda systemaattisuutta siihen. Linjaukset ja valinnat ovat myös keinoja ohjata ja tukea kaupungin tulevaisuuden kehitystä ja rakennetta. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen on keskeistä myös luottamushenkilöille – miten konsernin eri osat rakentavat kokonaisuutta.
Vastuu omistajapolitiikan ohjauksesta ja linjaamisesta on kaupunginvaltuustolla, jonka tulee kuntalain mukaan päättää kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä päättää toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista.
Yhteisön valvojan ja hallituksen jäsenen roolit on eriytetty. Yhteisön omistajavalvonnasta vastuussa olevaa henkilöä ei nimetä yhteisön hallitukseen. Hämeenlinnassa on haluttu olla tässä alkaneella kaudella erityisen tarkkana. Erityisen tarkkana oltu myös valittavien henkilöiden jääviyksiä arvioitaessa, että läpinäkyvyys ja luottamus säilyy.

Kaupunki järjestää omistajaohjaukseen liittyen perehdyttämistä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä tiedottaa konsernissa tapahtuvista asioista. Hämeenlinnassa konsernijaosto päätti strategisten yhtiöiden hallitusten jäsenten koulutussuunnitelman. Päätöksen mukaan hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien tulee lähtökohtaisesti osallistua koulutustilaisuuksiin. Yhteisöt järjestävät myös itse omaa toimialaansa tukevia koulutuksia ja seminaareja.
Kaupunkistrategiassa, siitä johdetussa vuotuisessa tilausbudjetissa ja palvelusopimuksissa asetetaan siis tavoitteet yhteisöille. Riippuen yhteisömuodosta, erilaiset lait, asetukset ja ohjeistukset asettavat kaupungin asettamien reunaehtojen lisäksi askelmerkit luottamushenkilön toiminnalle. Moniuloitteisessa ja monialaisessa organisaatiossa on suuri riski osaoptimoinnille. Siksi eri yhteisöissä toimivien kaupungin edustajien tulee saattaa merkittävät tai periaatteelliset ratkaisut kaupunginhallituksen tietoon. Tarvittavia yksityiskohtaisia toimintaohjeita tulee pyytää riittävän ajoissa.
Luottamushenkilöt tarvitsevat siis koulutusta, mutta ennen muuta yhteistyökykyä, ja ymmärrystä omasta roolistaan. Monimutkaiseltakin näyttävä kaupunkipalapeli muodostaa hyvintoimivan kokonaisuuden, kun yhteiset tavoitteet, roolit ja työnjako on selvillä. Luottamushenkilö pärjää parhaiten ennakoivalla työotteella ja avoimella mielellä – ja ajoissa neuvoa kysymällä

Jätä kommentti

css.php