Yhdessä elämistä oppii vain yhdessä eläen

Kirjoitin oheisen kirjoituksen A2 illan jälkeen, vanhoja ajatuksiani peilaten. Eilisen Pentti Kurikan nimipäivien UMK voiton jälkeen olen iloinen monestakin syystä – mutta ennen muuta siksi että yhdessä elämistä voi syntyä vain yhdessä eläen. On äärimmäisen tärkeää että koko arki- ja juhla- kuuluu ja on mahdollinen kaikille. Tarvitsemme toki myös erillisiä erillispalveluita, ja tapahtumia, vaikkapa Special Olympics – liike kilpailuineen on oiva esimerkki vertaisryhmien merkityksestä – tai naisliikkeet, tai vanhusten asioita ajavat toimijat. Oikeastaan kaikki erillisten ryhmien edunvalvontaan tähtäävä toiminta on merkityksellistä voimaantumisen kannalta ja asian esiinnostamista. Ja hyvä niin, itsekin olen mukana esim HYMY ryssä, tai Pohjola-Nordenissa.

Olennaista on kuitenkin että isoissa ratkaisuissa etsitään pienintä yhteistä nimittäjää, sitä kuuluisaa yhteistä hyvää, sellaista toimintaympäristöä, joka on kohtuullinen kaikille. Ja jossa erilaisten ryhmien, ja erilaisten yksilöiden mahdollisuudet ovat yhdenvertaisia. Ja tärkeimpänä, yhteiset areenat ovat meille kaikille avoimia. Lähikoulu yhtenä suurimmista asioista. Positiivinen syrjintä, kiintiöt, henkilökohtainen tuki, syrjintää ehkäisevät säädökset  ovat keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Puhutaan inkluusiosta, jossa lähtökohtaisesti me kaikki kuulumme samaan maailmaan, ja koko ajan muokkaamme myös toimintaympäristöä sopivaksi kaikille. Design for all.

Tasa-arvo ei tarkoita samaa kaikille, vaan tarpeen mukaan. Siihen pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on perustunut, ja siihen sen tulee jatkossakin perustua. PKN pääsi eurooppalaisille foorumeille koska meillä oli tarjota osaavaa, yksilöllisesti ihmisten tarpeet huomioivaa harrastustoimintaa. Huippua! Parhaat onnittelut siis PKNlle, mutta parhaat onnittelut myös suomalaisille, tunnistetaan hyvät asiat!

Seuraava pätkä julkaisiin tänään Kokoomusnaisten blogina. Ajankohtaisen kakkosen Kehitysvammailta on herättänyt ansiokasta keskustelua erilaisten ihmisten oikeuksista. Tasa-arvoon kuuluu oikeus olla oman elämänsä herra. Oikeus työhön ja opiskeluun on sen yksi edellytys ja ne vaativat toteutuakseen kohtuullista mukauttamista. Hyvin paljon on kyse myös viestinnästä, tasa-arvo ei tarkoita samaa kaikille. Lainsäädännöllä ja toimintatavoilla on paljon merkitystä, olkoonkin että asenne ja arvot ratkaisevat aina loppujen lopuksi.

Suomi on monella mittarilla yksi maailman tasa-arvoisimpia maita, mutta paljon on meilläkin edelleen tehtävää. YK n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on ratifioitava, Euroopan tasa-arvon peruskirja on käsiteltävä kunnissa ja ennen muuta meille on synnyttävä toiminnalliset, tasa-arvoa edistävät toimenpideohjelmat. Tasa-arvoiseen elämään kuuluu myös oikeus tehdä valintoja. Ei niin että joku muu päättää puolestasi.

Tarvitaan laaja syrjintäkielto ja esteettömyys läpileikkaavina periaatteena. Erilaisten ihmisten osallisuuden on oltava totta. Tarvitaan vammaisten henkilöiden, maahanmuuttajien, ja yleensä vähemmistöjen osallistumista päätöksentekoon. Tarvitaan kaikille sopivaa suunnittelua, ei pelkästään erillispalveluita erityisryhmille. Tarvitaan tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista ja tarvitaan kattava seuranta- ja valvontajärjestelmä oikeuksien toteutumista. Ja tarvitaan ehdottomasti erilaisten ihmisten kohtaamista, yhdessä työskentelyä ja elämistä. Yhdessä elämistä voi opetella vain yhdessä elämällä. Hyvinvoiva Suomi tarvitsee kaikkia tekijöitään.

Jatketaan aiheesta tiistaina Wetterin auditoriossa, klo 18. Vieraanamme on Elina Akaan – Penttilä.

Kommentti artikkeliin “Yhdessä elämistä oppii vain yhdessä eläen”
  1. Tarvitaan, tarvitaan, tarttis siis tehdä jotain…
    Kauniita sanoja on maailma pullollaan, täytyy vaan osata kirjoittaa…

    Mutta kuka ensimäiseksi lupaa tehdä jotain ihan oikeasti ja myös pitää lupauksensa?

Jätä kommentti

css.php