Kasvukäytävä luo elinvoimaa

Iso huoli on herännyt VRn kesäaikatauluista – ja merkittävistä muutoksista joita ne aiheuttavat liikkumisen palveluun. Tarkastellaanpa hiukan miksi Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut ovat hämmentyneitä ja takajaloillaan VRn suunnitelmista.
Suomen kasvukäytävä, omaasukua Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- HHT-kasvukäytävä, on erinomainen esimerkki ihmisen vallasta byrokratiarakenteiden yli. Ihmiset ovat kautta vuosisatojen hakeutuneet alueille joiden ekosysteemi toimii ja jossa erilaiset vahvuudet saavat kukkia ja kehittyä. Hallintorakenteiden jäykkyys ei ole estänyt nauhakaupungin itämistä. Kasvukäytävä on kaikilla mittareilla valtakunnan kasvun keskittymä ja ehjä toiminnallinen kokonaisuus. Se muodostaa maamme merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Kasvukäytävän vaikutusalueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Alueen sisällä vähintään yhden kuntarajan ylittää päivittäin yli 301 000 työmatkalaista. Suomen kasvukäytävä muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta yhtenäisen työvoimapoolin. Suomen kasvukäytävällä luodaan hyvinvointia, kasvua ja elinvoimaa koko Suomeen.
Hyvän tulevaisuuden rakentamisessa avainasia on selkeä yhteinen tavoite. Eri toimijoiden mukaansaaminen ja sellaisten tavoitteiden kirkastaminen joihin kaikki voivat ja haluavat aidosti sitoutua, on resurssiviisasta ja väitän, välttämätöntä kestävän hyvinvoinnin aikaansaamiseksi.
Suomen kasvukäytävätyö on tälläinen kokonaisuus. Valtio viiden eri ministeriön, hallitusohjelman ja myös eri virastojen kautta on sitoutunut Suomen kasvukäytävään. Kolme maakuntaliittoa ja reilut parikymmentä kuntaa ovat kukin sitouneet sekä taloudellisesti että toiminnallisesti yhteiseen päämäärään. Ja ihmiset jotka täällä asuvat sekä yritykset jotka toimivat Suomen selkeästi vahvimmalla kasvuvyöhykkeellä elävät jokaikinen päivä kasvukäytäväelämää.
Kaupungistumisen yksi globaali ulottuvuus on nauhakaupunkien kehittyminen. Pääkaupunkiseutu painii asuntopulan kanssa, työvoimaa tarvitaan kasvavassa määrin myös hyvien kulkuyhteyksien päästä. Laajennetulla metropolialueella, ja kasvukäytävällä pitää kuitenkin myös päästä paitsi päästä päähän, myös väliltä ja välille. Toivottavasti VR pohtii tätäkin vielä kertaalleen, ja toivottavasti valtio-omistaja ohjaa oikeaan suuntaan. Osaoptimoinnista ei taida tulla kestävää hyvinvointia kenellekään, ei myöskään ympäristölle.

26 kommenttia artikkeliin “Kasvukäytävä luo elinvoimaa”
  1. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Entä jos antaisimme moottoritien Tampereelta Helsinkiin yhdelle matkustaja- ja tavaraliikennettä harjoittavalle yhtiölle monopoliksi? Maksaisi tienkäyttömaksua ajokilometrien perusteella. Huono ajatus vai? Jaa että rautatie on teknisesti niin erilainen väylä nykytekniikasta huolimatta. Noinkohan?

    Olipa ratkaisu tämän lyhytnäköisen osaoptimoinnin lopettamiseen mikä tahansa, se on tehtävä.

  2. avatar Ilkka Iivari sanoo:

    Tässäkin näyttää pätevän, että käytävä on vain siirtymistaipale. Molemmissa päissä on toimintaa, mutta käytävän varrelta löytyy vain rahastettavia. Vaikka kuinka olisi sitouduttu poliittisesti kasvukäytävään, niin valitettavasti tässäkin isot ”pojat ja tytöt” naureskelevat tuppukylien tyhmille.
    Ei tää näytä tuottavan Hämeenlinnalle mitään hyvää.
    Helsinki ja Tampere osaavat.

    • avatar Juhani Lemström sanoo:

      Jos taiten pelaamme korttimme, meistä on kyllä hyötyä noitten pääpaikkojenkin eläjille. Ehkä se HUS mieluummin näkisi työssäkävijöitä kotoaan kuin ryhtyy asuntorakentajaksi? En taaskaan silti väitä julkisen sektorin touhuista mitään ymmärtäväni.

      Tämä käytäväilmiö ja niiden kasvu on totta ympäri maailman. Voihan se olla, että kirves- ja savupirttikulttuurissamme on toinen suunta.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Katselin tuossa aamuna muutamana keskustelua jossa käsiteltiin aihetta kannattaako koko Suomi pitää asuttuna. Siinä tuli selvästi ilmi, että pääkaupunkiseudun lisäksi, Tampereen- Oulun- ja Turunseutuja pidettiin selkeästi tärkeimpinä kasvuksekuksina. Niihinhän VR haluaa yhä nopeampia yhteyksiä. Ainakin EK:n ja nykyhallituksen kanta tuntuu olevan tuosuuntainen. Sitähän nämä infrahankkeetkin tukevat. Jostain saiin käsityksen, että aiemmin Äänekosken seudullekin luvatuista tiehankkeita on kevennetty. Ohi ovat ajaneet kehärata ja Tampereen raitiotie, jälkimmäisen tärkeyttä en kyllä ymmärrä. luultavasti tamperelaisten poliitikkojen lobbauksen ansiota. Taitaa Hämeenlinna jäädä omaksi kehityskeskuksekseen. Valitettavasti.

    • avatar Pimu sanoo:

      Näin nykyisenä tamperelaisena ja syntyperäisenä hämeenlinnalaisena en minäkään ymmärrä tätä Tampereen ratikkavouhotusta alkuunkaan. Samalla rahalla mitä ratikkakiskoihin menee saisi 500 sähköbussia, jolla korvaisi paikallisesti päästöttömästä Pirkanmaan ja parin naapurimaakunnan dieselbussit.

      Mitä taas tulee tähän kasvukäytävä asiaan, niin täältä Mansen suunnalta katsottuna Hämeenlinna näyttää pahasti väliinputoajalta. Itse en ainakaan ymmärrä miksi kukaan pääkaupunkiseudulla tai Tampereen seudulla työssäkäyvä muuttaisi Hämeenlinnaan kun puolet lähempääkin löytyy vastaavia asumismahdollisuuksia. EIi pahasti pelkään, että Tampereen lähikunnat tulevat vetämään jatkossa muualta maasta muuttavia enemmän kuin Hämeenlinnan seudun kunnat.

  4. avatar Hannu sanoo:

    Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan kaupunginjohto ja VR pitävät palaveria ensi viikolla rautatieyhteyksistä. Toivottavasti Iisakki Kiemunkia ei nyt oteta tähän palaveriin mukaan. Kiemunki kun päräytteli tapansa mukaisesti VR:lle jo madonlukuja taannoin fecebook sivuillaan toivoen että joku muu toimija jatkaa VR:n toimintaa ja löysi VR:n jo ”in my ass”. Eli siis per..estään.

    Kiemunki näyttää jatkavan naapurikuntien kanssa aikanaan välit viilennyttä toimintaansa VR:n suhteen. Ei kai kukaan muu kun Kiemunki aikuisen oikeasti kuvittele että tällaisella haistattelumentaliteetilla saavutettaisiin jotain positiivista Hämeenlinnaan.

  5. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Sari!
    VR teki aikoja sitten väärän strategian: se lähti matkustajaliikenteessä kilpailemaan lentokoneita eikä busseja vastaan. Virhe on tehty, mutta miten päästään siitä ulos?
    Pitää lobata yksi raidepari lisää Helsinki-Tampere-välille, mikä olisi varattu paikallisliikenteelle.
    Bussit lisäävät pysäkkejä. Junille tarvitaan lisää seisakkeita.
    Linja-autoliikenteelle pitää antaa täydet pisteet reagointinopeudesta: VR:n ilmoittaessa junavuorojen harvenemisesta Hämeenlinnassa, Goodmanin pysäkeillä alkaa olla ruuhkaa.
    Elämä on aaltoliikettä. T. Hessu K.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Raideliikenne on jäykkää, pitkien matkojen liikennemuotona hyvä. Raideliikenne vie harvoin ihmisiä perille.
      Bussiliikenne ihmistä palvelevampi matkustusmuoto lyhyillä matkoilla Hämeenlinna-Tampere, Hämeenlinna-Helsinki, Hämeenlinna-Lahti jne.
      Pitkässä juoksussa ei ole mitään takeita, että Tampere-Helsinki välillä tarvittaisiin kaiken kattavaa sekä raideliikennettä, että bussiliikennettä. Ilman tukia ja ilman lobbauksia toinen noista vie taloudellislla kannattavuudellaan eteenpäin, ihmiset valitsevat kumpaa käyttävät.

  6. avatar beobachter sanoo:

    Nopea IC-junayhteys kerran tunnissa Helsinkiin ja Tampereelle on ollut ja on edelleen Hämeenlinnalle erittäin tärkeä kiinnostavuus- ja mukavuustekijä, jota sen aukkaat arvostavat ja johon he jo ovat tottuneet. Matka-aika IC’llä Helsinkiin, keskustasta keskustaan on lyhyt vain 63min. Bussi on hidas, huolimatta moottoritiestä matka-aika on 1 tunti 20….30min ja bussiaseman läheltä (olipa se nykypaikalla tai Goodmannissa) puuttuu maksuton pysäköintimahdolluisuus. Junan suosiota työmatkaliikenteessä kuvastaa runsas autojen ja polkupyörien määrä asemalla. Tietoisuus kerran tunnissa lähtevästä nopeasta junasta on tehnyt sen, ettei aikatauluja tarvitse muistella. Jokaisella IC-junavuorolla on junaan lähtijoitä kymmeniä. Junalla päivittäin töissä HML’sta käyviä on vähintään satoja, ehkä yli tuhat. Junamatkustamisen suosion huomioiden VR’n suunnitelma peräti 14 IC-junavuoron lopettamaisesta on erittäin ihmeellinen. Ja se, että tuollainen älytön suunnitelma näyttää tuleen täydellisenä yllätyksenä Hämeenlinnan kaupungin ja sen päättävien elinten johdolle, herättää kysymyksiä. Aseman alueen pikainen uudisrakentaminen asumiskäyttöön epäilemättä lisää HML’n kiinnostavuutta VR’n silmissä. Toisaalta junamatkustamisen kiinnostavuuden kannalta nykyisenlaisen ilmaisen pysäköinnin säilyminen asemalla on hyvin tärkeä asia. Jos aseman alueen rakentamisen ensimmäisenä toimena pysäköinnistä asemalla tehdään maksullinen, HML’n kiinnostavuus asumiskaupunkina, josta köydään töissä esim HKI’ssä, vähenee

  7. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Tämän päivän työn tekeminen ei enää ole pelkästään 8-16, vaan pätkittäisiä työsuhteita, jolloin Helsinkiinkin pitää matkustaa eri päivinä ja eri aikoina. Matksutajat, jotka kulkevat satunnaisesti, ostavat varmasti sarjalipun Hämeenlinna – Helsinki, vaikka jäisivät pois Tikkurilassa tai Pasilassa. Hinta kun on sama. Sama asia on kirjoitettu Kirkkonummi – Turku välistä, kun lippu Helsinki – Turku on ollut halvempi, kuin Kirkkonummi Kupittaa.

    Mikähän lienee VR:n kaukoliikenteen matkustajatilastointi. Uskoisin, että perustuu vain kaukoliikenteen lippujen ostoon, ei todellisiin matkustajien nousu- tai poistumismääriin, kuten perustuu HSL:n paikallisliikenne Helsingin seudulla. Matkustajamäärät ovat tietty VR;n liikesalaisuuksia. Turun matkustajiin laskettaneen kaikki Kupittaan matkustajat ja Helsingin matkustajamääriin kaikki Pasilan ja Tikkurilan matkustajat. Vain Tampereen ja Hämeenlinnan matkustajamäärät lienevät todelliset.

    VR:n junaliikenne on ollut vaikuttamassa Asemanrannan kaavasuunnitteluun ja siltä viedään nyt osa pohjasta pois – päivittääkö kaupunki kaavaehdotustaan? Muuttaako Hämeenlinnaan enää toivottu määrä uusia ihmisiä / perheitä, kun tämäkin ”vetovoima” putoaa pois? Miten muutoksen vaikutuksia arvioidaan kaupunkisuunnittelussa?

    On varmaan turha odottaa näihin vastauksia kaupungin tai VR:n taholta, mutta jos muut kaupungin poliiitkot vaikka vastaisivat?

    Kysyy Seppo Mäkinen

  8. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Miksi ihminen ostaa sarjalipun Hämeenlinna – Helsinki, vaikka jäsi junasta pois Tikkurilassa, tai Pasilassa, vaikka lipun hinta olisikin sama?
    Ahneuden logiikastako on kysymys?

    • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

      Niitä lippuja on vähintään 10 kpl ja muuttunut työelämä vaatii välillä matkustamaan myös Helsingin päärautatieasemalle, vaikka normaalisti kulkisikin Tikkurilaan. Pääsee kuitenkin samalla lipulla :-). Niin ja VR ei enää myy kaukojunalippuja välille Tikkurila – Helsinki, vaikka päivän niitä myikin lippu-uudistuksen jälkeen ja kuulemme niitä myös ostettiin, kun se oli halvempi matka, kuin seutukerta tai seutuarvolippu HSL:n liikenteen junilla.

      Viime kesänä oli edullisempaa ostaa lippuja välille Helsinki – Tampere, vaikka kulkikin vain Hämeenlinnasta Tampereelle. Tämä on sitä mielenkiintoista VR:n hinnoittelupolitiikkaa ja kaikki matkat kirjautuivat varmaan vain ”tärkeimmälle” välille.

  9. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Lueskelin tuossa viikonloppuna parikin HÄSAn kirjoitusta Hämeenlinnan budjetti ja muusta tulevaisuudesta, en niistä mitään konkretiaa löytänyt. Hämeenlinnaa oli kuulemma esitelty Hesassa narikkatorilla. Riviäkään en Hesarista asiasta löytänyt. Yleensä tällaiset on noteerattuparin palstan jutulla ja valokuvalla. Itse en osaa punavalkoraidoituksesta idetiteettä kaupunkiin löytää. Taidetaan taas heitää satojatuhansia maailman tuuliin ilman euronkaan hyötyä. Vaikuttaa voi monella tavalla. Hesarissa oli juttu elinvoimaisista kaupungeista. Siinä esiteltiin 17 kaupunkia lyhyesti. Hämeenlinnan ei ollut niiden joukossa. No olihan Käki päässyt omaan tiedotuslehteen tätä elinvoimaisuutta kehumaan.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuo punavalkoraidoitus viittaa mielestäni enemmän tuonnen Lappeenrannan suuntaan. Chymoksella oli aikoinaan tuotteissan tuollainen raidoitus.

  10. avatar Oranssi sanoo:

    Paroc eristevilla: http://www.paroc.com/solutions-and-products/products/pages/bi-general-insulations/paroc-extra

    Ihmetyttää, miten kaupunki voi siirtää omiin mainoksiinsa näin suoraan Parocin pakkausmateriaalin kuvioinnin ja värit. Paljonkohan Hämeenlinna on tästäkin ”brändäyksestä” maksanut ja kenelle?

    Aika epätoivoinen väite on, että väri tuo mieleen Hämeen linnan punaiset tiilet. (M.Käki Hämeen Sanomissa joitakin päiviä sitten.)

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Mielestäni ansaitsisimme veronmaksajina parempaa porukkaa markkinoimaan kuntaa. Käki ei taida ymmärtää markkinoinnista mitään vaikka kuinka itseään kehuskelee. No Hänellä on omat suojelijansa kaupungin johdossa.

  11. avatar Tuula Virta sanoo:

    Käki on profiloitunut monessa kohtaa Kiemungin nöyräksi pikku apuriksi, ja tietää sen että niin kauan kuin selkä pysyy notkeana hänen asemansa on turvattu, eikä liika tulosvastuu paina. Piipahtihan Käkönen Kiemungin kanssa käskynkkää Miekkalinnassa tekaisemassa rikosilmoitusta pahasta pahasta Ilkkalastakin, vaikka homma ei sittemmin edennyt mihinkään.

  12. avatar sarirautio sanoo:

    Morjens!

    Taitaa nuo raidat olla makuasioita, mutta ainakin erottuvat hienosti ja ovat myös kumppaneiden käytössä, minä tykkään! Samoin on hyvä että värit erottuvat ja ovat helposti tunnistettavissa. Oranssi on muuten väri joka maailmanlaajuisesti on todettu vähiten ärsyttäväksi ja kiinnostavimmaksi. Mistä sitten Hämeenlinna tunnetaan? Muuan vuosi sitten tehtiin brändiselvitys jossa Hämeenlinnan kolme tunnetuinta olivat Hämeen Linna, HPK ja Aulanko. Eka on suuruudenhullu investointi jota ei ole koskaan käytetty alkuperäiseen tarkoitukseensa eli puolustautumiseen – siis epäonnistunut. Toka on kansalaistoiminnan ja liiketaloudellisestikin toimivan Suomen ehdottomasti suosituimman urheilulajin edustaja, joka on onnistunut myös muokkaamaan toimintaansa ja laajentamaan näkökulmaa useampiin lajeihin. Kolmas taas asekaupoilla rikastuneen ökyrikkaan perintö kaupungille ja kansalaisille. Perintö joka on rakennettu upeaan luontoon mutta ei millään mittareilla alkuperäistä luontoa… Kaikki siis omalaatuisia ja sitäkautta erityisiä asioita.

    Jatkossakin tarvitaan asioita joista meidät tunnetaan. Haluamme olla, ja omaan kokemukseeni perustuen, ollaankin hyvä asumiskaupunki. Erityisesti haluamme lisätä ihmisten mahdollisuudet tehdä omia valintoja ia elää valitsemaansa elämää turvallisessa ja innostavassa ympäristössä. Myös antaa ihmisille vastuuta ja erilaisia rooleja. Hyvä asuminen, tai hyvä elämä, ei tarkoita samaa kaikille vaan jokaiselle tarpeen ja toiveiden mukaan. Toinen toistamme kunnioittaen ja rauhanomaista rinnakkaiseloa noudattaen.
    Sari

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Ensin Hämeenlinna, voidaanko sanoa, että Hornetit ovat olleet virheinvestointi, niitähän ei ole milloinkaan käytetty siihen tarkoitukseen mihin ne on hankittu.
      Toiseksi, sehän on mukava kuulla, että tuo HPK on liiketaloudellisesti omillaan tuleva. Taitaa nyt Sarilla olla hukassa liiketaloudellinen ajattelutapa, vai voinetko sanoa, että kyseinen puulaaki ei tarvitse eikä ole koskaan tarvinnut veronmaksajien rahoja. Toimii siis liiketaloudellisesti, vai toimiiko.
      Kolmas, luonto on ollut alkuperäinen, nykyinen on vain rakennettu alkuperäiseen luontoon.

      • avatar Sari Rautio sanoo:

        Sulonen on tarkkana, ja hyvä niin. Tarkoitin että HPK brändin alla on kansalaistoimintaa, joka sisältää vapaaehtoistyötä, sekä liiketaloudellisin periaattein toimiva osakeyhtiö. Kannattavuuteen en ottanut kantaa. OY taas hankkii varoja eri tavoin, ja yhteistyökumppanuudet ovat keskeinen osa monien yhteisöjen toimintaa. Hyvä on huomata että kaikki nuo kolme brändiä ovat keskeisessä roolissa myös kaupungin toiminnassa ja valinnoissa.
        Terveiset Kuntatalolta!
        Sari

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Useimmat ihmiset tietävät, missä on Helsingissä Narikkatori, Piritori ja Ruttopuisto.mutta kuka tietää missä on Hämeenlinna. Jos toritapahtuma laskettiin ohikulkijoiden varaan, ei voi sanoa tapahtumaa onnistuneeksi. Tuntuu, että täällä markkinointihenkilöt luottavat liikaa kliseisiin Hämeenlinnan vetovoimaisuudesta, tuntuu, että ilmaista buffausta ei osata käyttää. Valtamedioille ja pienemmille täytyy tehdä itseään tykö. On parempi kutsua heitä tänne kuin lähteä Tampereelle nauttimaan Tornihotellin antimista. Viimevuosi oli Sibeliuksen juhlavuosi. Ainakin hesarin kulttuurisivuilla Hämeenlinna jäi hyvin vähälle huomiolle. Tuntui, että Loviisa ja Porvoo ajoivat ohi. Lahti nimettiin jopa Sibeliuskaupungiksi. On taitamattomuutta ja osamattomuutta olla käyttämättä mediaa hyväkseen Ymmärrän että Rautio kokee marie-karkki värityksen erinomaisksi onhan sen keksinyt joku kaupungin ”erinomaisista” konsulteista. Se ei tuo mitenkään esille hämäläistä identiteettiä. Tosin eivät aikaisemmatkaat yritykset ole onnistuneet mm ”Hymyilevä Häme”-surkeaa.

      • avatar sarirautio sanoo:

        Mielipiteistä ei kannata kiistellä. Minä pidän raitailmeestä, mutta en väitä lainkaan olevani asiantuntija tai ammattilainen kaupunkimarkkinoinnissa -. siksi mieluusti kuuntelen niitä jotka ovat. Ja heiltä tulee aika hyvää palautetta.
        Helsingistä hymyillen,
        Sari

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          Olen jo eläkkeellä, mutta luulen, että markkinoinnissa pätee sama, mikä päti 35 vuotta sitten. Tee toisin kuin muut, tuloksia syntyy. Esitteet ja tapahtumat ovat niin tavanomaista ja tarjontaa on yllän kyllän sinne sekaan kyllä häviää . Kehkessä pitäisi olla markkinoinnin ammattilaisia. Yksi esimerkki taäysin turhasta ilmoituksesta. Hämeenlinna on osakkaana Hopelinjoissa (vai mikä sen nimi nyt onkaan). Olen nähnyt yhden tulitikkuaskin kokoisen ilmoituksen sivun alalaidassa-hyvä jos joku huomaa. Toiset matkailu- ja kulttuurikunnat(joksi Hämeenlinnakin itsensä lukee) ovat tehneet jo aikaisin kokosivun värikuvailmoituksia valtakunnan lehdissä. Ainankin ne huomaa, johtaneeko mihinkään-sitä on vaikea arvioida. Hopealinjan reittihän on mitä upein, matkan varrella on mm Aulanko, Wisavuori ym ym. Kai näilläkin ilmoituksilla saadaan sen verran kävijöitä, että saadaan haettua osakaskunnilta tukea seuraavan vuoden toiminnan takaamiseksi. Itse olen mennyt kerran laivalla Tampereelle ja tullut junalla takaisin (kai vielä joku pysähtyy). Voisiko kuntaa markkinoida kesäteattereiden kaupunkina, etäs Hauhon ”herkkujen yö”. Va i lähteekö kaupungin markkinointi siitä, että Hämeenlinna on hämeenlinna ja liitoskunnat markkinoikoon omansa.

  13. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Tulee ehkä turhaan moitittua näitä Hämeenlinnan markkinointi ja elinkeinoihmisiä, ehkä he kuitenkin ovat hyvää kansallista tasoa (mikä ei kummoinen ole) ja osaltaan selittää sitä miksi kunnan ovat tässä jamassa. Eilen eräs Espoon ilmeisen kovapalkkainen naispomo päästeli varsinaisia sammakoita suustaan. Espoo on kuulemma maailman johtavia elokuvakaupunkeja Rovin Äreiden lintuanimaation johdosta. Se että Rovio kantaa animaatiosta rahoitusriskiä ei tee siitä vielä elokuvakaupunkia. Ymmärtääkseni tämä huippuanaimaatio tehtiin pääosin Kanadassa, suomalaisten osaaminen on vähäistä. Japani on myös animaation huippumaita (mm Muumit). Pelien kehittäjiksi on myös harvasta insinööristä, Roviokin toi niitä ympäri maailman. Animaattorilta ja pelien kehittäjiltä vaaditaan mielikuvitusta, mitä saattaa jollain harvalla insinöörillä olla. Olen keskustellut muutaman nuoremman ”nörtin” kanssa, ovat sanoneet pelinkehittämisen olevan vaikeaa ja mielikuvituksellista homma.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuo kaupunkien ja kuntien markkinointihan on turhaa. Ainakin osa, en osaa sanoa kuinka suuri osa kansasta valitsee asuinpaikkansa muiden syiden takia, kuin kuntien brändien takia. Omalla kohdalla ei ole milloinkaan muuttopäätöstä tehdessä ollut kunnan brändi.
      Voihan se olla, että johonkin ihmiseen puree Hämeen Linna, Aulanko, tai HPK.
      Mikäli noilla brändeillä kosiskellaan turisteja, pitää muistaa, että turisti jättää myös jälkensä, vaikka eurostaan muutaman sentin saattaakin kaupunkiin jättää.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Olen suhteellisen nuoresta käynyt Turussa (sukuloimassa): Komea linna ja TPS eivät minulle aiheuttaneet mitään haluja sinne muutolle, vaikka töitäkin olisi löytynyt. Onhan siellä mukava poiketa ja tehdä vaikka UKKO-Pekka risteily Loistokarille saaristolaisruokaa syömään sekä poiketa kunnon kylpylässä (Calibra) ja/tai Turun kaupunginteatterissa tai Samppalinnan kesäteatterissa ja onhan siellä paljon muutakin. Mutta nekin ovat vain turisteja varten kuten Aurajoki rantakaviloineen ja voihan aina piipahtaa Tukholmassa.

Jätä kommentti

css.php