Varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Budjettiriihen alla, ja kunnissa koko kuluneen vuoden, on varhaiskasvatuksen ja päivähoidon oikeudesta ja maksuista käyty reipasta keskustelua. Suomalainen päivähoito, jossa osaavat ammattilaiset hoitavat varhaiskasvatuksen ja kasvatuskumppanuuden keinoin tuetaan perheitä laajemmassa kasvatustehtävässä, on upea asia. Se on elämänmittainen investointi paitsi yksittäisen lapsen myös koko yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei pidä rajata, mutta siihen riittää tuo hallituksen linjaama 3-4 h/pv. Kokopäivähoito taas vastaa työelämän tarpeisiin – ja siinä subjektiivinen oikeus hoidon tarpeeseen on hyvä asia. Olisiko yksi ratkaisu tulevaisuudessa erottaa toisistaan varhaiskasvatus ja päivähoito, myös maksullisuuden osalta?

 

Suomessa huolimatta hyvästä varhaiskasvatuksen laadusta on huomattavan huono osallistumisprosentti varhaiskasvatukseen. Selkeästi alle 60% lapsista on mukana – eli vain reilut puolet lapsista. Tähän on tietysti monia eri syitä, mutta kustannukset ovat varmasti yksi tekijä perheiden tehdessä valintoja.

 

Laadukas päivähoito ja kohtuullisella tasolla olevat maksut edesauttavat vanhempien, erityisesti naisten osallistumista työelämään. Päivähoitomaksuja arvioitaessa on poistettava kannustinloukkoja ja edesautettava työelämään siirtymistä. Hyvinvointivaltio ja korkea työllisyys ovat pari. On tärkeää, että hyvinvointivaltion palvelut säilyvät, mutta se edellyttää sitä, että nykyistä suurempi osa suomalaisista on töissä.

 

Summa summarum. On tavoiteltavaa että suurempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, ja on tavoiteltavaa että suurempi osa vanhemmista on töissä. Tämä kaikki on tietysti tehtävä niin että kuntatalous, ja julkinen talous kaikkineen pääsee kestävälle pohjalle.  Kun pohditaan palasia, on ensin hahmotettava kokonaisuus. Reilu yhteiskunta ja kestävä talous kulkevat käsikädessä.

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 29.8.

 

8 kommenttia artikkeliin “Varhaiskasvatus on lapsen oikeus”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    ””Reilu yhteiskunta ja kestävä talous kulkevat käsikädessä.””

    Niinpä-niin, mutta kun aina on niitä jotka haluavat isomman siivun siitä ”yhteisestä-hyvästä” , mitäs niiden kanssa tehdään?
    Yleisimmin isoimman siivun haluajat ovat aina poikkeuksetta niitä, joilla on ”yksityistä-hyvää” jo yllinkyllin….

    Oliskohan syytä tarttua itse toimeen, eikä vaan hyssytellä ja hyväksyä sitä että isomman siivun haluajat saavat tahtonsa läpi asiassa jonka ne pienen siivun saajat maksavat vähistänsä?

    Että Sikäli………

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Rautiohan kirjoittaa kuin kunnon vasemmistolainen, onko loikkaamassa vai mielisteleekö, epäilen jälkimmäistä.

  3. avatar Pirjo Sandelius sanoo:

    Sari, jäin miettimään tuota varhaiskasvatuksen alhaista prosenttilukua. Olisiko kysymys tästä?
    ”Education and Training Monitor -raportin (2014) mukaan Suomen nelivuotiaista 59 prosenttia oli vuonna 2012 mukana päiväkotien varhaiskasvatuksessa, kunnallisessa tai yksityisessä.”

    Esikoulussahan käyvät useimmat suomalaislapset. Luulisin prosentin olevan yhdeksänkymmenen ja sadan välillä.

    Pirjo Sandelius

  4. avatar Janne Routio sanoo:

    Viitaten tähän koulujen joukkolakkautukseen, nyt kannattaisi äänestäjien aktivoitua ensi vaaleissa katsomaan ketä äänestävät. Sari Rautio on monessa mainostanut että vaikuttakaa ja ottakaa kantaa jo hyvissä ajoin ennen päätösten pöytään nuijimista. Raution kehoitukset tässäkin ovat täyttä sanan helinää, koska käytännössä kokdemin kärki ei ota eikä OLE ottanut kaupunkilaisten mielipiteitä millään lailla huomioon.

  5. avatar Uskomatonta tuubaa sanoo:

    Vanhusten hyvä hoito ei olekaan Kokoomuksen mielestä oikeus vaan vanhukset ovat vielä viimeisinä vuosinaan tuottojen maksimoinnin kohde.
    Tätähän se Kokoomuksen hellimä hoitajamitoituksen alasajo on.

  6. avatar Susanna Hietanen sanoo:

    Täältä: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129632/Tr28_15.pdf?sequence=5 löytyy raportti, josta löytyy vuoden 2014 lukuja. Sen mukaan 63% 1-6-vuotiaista on ollut vuonna 2014 kunnallisessa päivähoidossa tai yksityisessä päivähoidossa Kelan yksityisen hoidon tuen avulla. Sikäli prosentit täsmäävät aika hyvin.

    Vastaava ’osallistumisprosentti’ 3-5-vuotiaista onkin jo 74% ja 1-2-vuotiaista vain noin 40%. Luulen, että hoitovapaan käyttäminen on yksi syy tähän prosenttien erilaisuuteen.

    Sellainen pieni huomio vielä, että ”subjektiivinen oikeus hoidon tarpeeseen” ei tarkoita täsmällisesti ottaen samaa kuin subjektiivinen oikeus päivähoitoon tai subjektiivinen päivähoito-oikeus. Noista jälkimmäisistä lienee tässä ollut kuitenkin kysymys.

  7. avatar sarirautio sanoo:

    Hei,

    vetosin OAJn lausuntoihin, mm tässä http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408914076651&page_name=Varhaiskasvatusmaksujen+nousu+uhkaa+tasa-arvoa
    Totta on että meidän pitkä kotonahoitoaika on pääsyy tähän. 6+6+6 olisi hyvä alku.

    Sari

  8. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Sarin viittaama OAJ:n lausunto: ”Tavoitteena on, että 95 prosenttia 4-vuotiaista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen vuonna 2020. Vuonna 2014 osallistumisprosentti oli 74,5, joka on reilusti alle OECD-maiden keskiarvon.”

Jätä kommentti

css.php