Yhdessä kohti uutta

Satavuotiaassa Suomessa 378 vuotta täyttävä maan vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna on uudistumassa, etukenossa, kuten historiaansa sopii. Hämeenlinnassa käynnistyy valinnanvapauskokeilu yhtenä viidestä alueesta, digiloikka on arkea eikä pelkkiä suunnitelmia, ja uudistetaanpa hallintorakennettakin rohkeasti ja luovasti kestävää elämäntapaa tavoitelleen. Aktiiviset ja innostuneet asukkaat ovat kautta aikojen olleet hämäläisten menestystarinoiden takuuvoima, erinomaisen sijainnin ohella. Juhlivan Suomen slogan on ”yhdessä”. Miten ihmiset voidaan oikeasti, aidosti ja avoimesti, ottaa mukaan vaikuttamaan arkeensa, eikä olemaan vain hallintoalamaisia? Mistä syntyy yhteisöllisyys, yhdenvertaisesti, yhä sirpaloituvammassa arvomaailmassa, ja eriytyvässä, yksilökeskeisessä myllerryksessä? Ja miten yhdistää osallisuus ja yhdenvertaisuus?
Lokakuun 28.10 demareiden entinen puoluesihteeri Mikael Jungner twiittasi seuraavasti: ”Ennen ihmisen piti sopeutua organisaation rutiineihin. Nyt organisaation pitää sopeutua ihmisen rutiineihin. Digitalisaatio.” Twiitti päättyy sydämen kuvaan. Tuohon minikertomukseen, jossa pitää 140 merkillä kuvata koko tarina, tiivistyy olennainen muutos. Olemme siirtymässä organisaatiolähtöisestä toimintakulttuurista ihmislähtöiseen aikaan, myös julkishallinnossa, ja se rytisyttää rakenteita. Muutos ei ole helppo, ja neliraajajarruttajia riittää, mutta onneksi myös näkijöitä ja rohkelikkoja jotka uskaltavat rakentaa uutta kirjavan, muutosta pelkäävän koiralauman räksyttäessä.
Paitsi maailman- ja myös kuntatalouden järistysten lisäksi, isoin muutos ajassamme on kuitenkin ihmisen roolissa. Sähköistyvän maailman myötä kaikki tieto on nykyään kaikkien saatavilla, ja ihmisten mukaan ottaminen on helpompaa – vai onko? Pureskellun tiedon saaminen, yhteisen aidon keskustelun rakentaminen oikea-aikaisesti ja hallitusti on osin sattumaa, kukaan ei voi tietää mikä detalji nousee esiin somessa tai aktiivisen osallisen toimesta. Aiempi asetelma, jossa joku omistaa asian kaikkine yksityiskohtineen ja tietää totuuden, on hajonnut, ja kulloinenkin totuus muodostuu sirpaleisista tuokiokuvista ja tavoitteisiin sopivien tiedonmurusten keräilystä. Näin toimien kuva jää usein epäselväksi ja mahdollistaa monimuotoiset tulkinnat, sekä populismin. Mutta eikö populismi, kansan ääni, ole kuitenkin osallisuuden korkein olemus? Vai onko valinnanvapaus sitä? Tähän kaikkeen on uuden kunnan ja uuden maakunnan pystyttävä valmistautumaan.
Koko kaksituhattaluvun on juhlapuheissa ja strategioissa pauhattu asiakas- tai jäsenkirjan väristä riippuen – asukaslähtöisyydestä, potilaslähtöisyydestäkin. Kuitenkin käytännön toimenpiteissä ja arjen rutiineissa ihminen on ollut se joka joustaa, saapuu, osallistuu silloin kun se organisaation kaavioihin ja aikatauluihin sopii. Digitalisaatio tuo tähän osaratkaisun, mutta se isoin loikka on vielä tekemättä. Ihmislähtöisesti suunniteltu kunta, tai mikä hyvänsä alusta, antaa aidon vapauden valita aikaan, paikkaan ja järjestykseen sitoutumattomasti oman arjen tarpeen mukaan. Palvelusetelijärjestelmä on ensimmäinen uuden sukupolven ratkaisu, jolla valtaa ja myös vastuuta siirretään hillitysti ihmisille itselleen. Nyt valinnanvapautta ollaan laajentamassa mm henkilökohtaisen budjetoinnin kautta – ja se on ehdottoman hyvä vaikkakin vaikea asia. Valinnanvapaus sisältää myös mahdollisuuden epäonnistua, ja sitähän meillä perinteisesti pelätään. Tosin tässä keskustelussa unohtuu usein että nykymallikaan ei ole aukoton, ja myös ammattilainen voi valita väärin, rajallisin tiedoin tai ihmisen kokonaistilanteen kannalta hölmösti. Mitä tapahtuu jos ihminen ottaa itse vallan? Ammattilaisten rooli muuttuu neuvonantajaksi, mahdollistajaksi, valmentajaksi ja koordinaattoriksi, ihmisen rooli täysivaltaiseksi oman elämänsä subjektiksi.
Osallisuutta tarvitaan siis ihan päätöksenteon alussa, kun sovitaan isot linjat sekä sitten siellä arjen tasolla kun valintoja tehdään. Se edellyttää avoimuutta, luottamusta, puolivalmiiden ajatusten pallottelua ja tavoitelähtöistä erinäkökulmia kunnioittavaa keskustelua.
Ihmislähtöisyys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että ihmisen kokonaistilanne on lähtökohta, ja organisaatiot toissijaisia. Luottamushenkilöiden rooli on olla tulkkina ja esimerkkinä. Yhdessä.
Sari Rautio
kh pj, Hämeenlinna

kirjoitus on julkaistu 3.1.2017 Hämeen Sanomissa

15 kommenttia artikkeliin “Yhdessä kohti uutta”
  1. avatar tapio13 sanoo:

    Vaalit tulossa?

  2. avatar tapio13 sanoo:

    Ai niin, tähän Sarin kommenttin ei ole tainnut vielä tulla lupaansa vastausta mihinkään blogi-palstalle;

    ”sarirautio sanoo:
    7.6.2016 18.37

    Terve!

    Heti kun löytyy sopiva rako, kirjoitan tuon yhteenvedon. Ja toimenpiteet. Kun mikään noista ei ole akuutti, ja toimenpiteet on tehty, ja toiminta muuttunut – ei ole niin kiirusta.

    Eikä mulla ole mitään pinnettä, mitään omia lehmiä ojissa eikä muutenkaan hankalaa. Päinvastoin, meillä on erinomaisen mainio tekemisen meininki kaupungissa, uudistaminen etenee hyvin ja kesäkuun 20. KH linjaa uuden Hämeenlinnan toimintamallia eteenpäin. Sillä eteenpäin on tarkoitus mennä, eikä taaksepäin.

    Mukavaa tiistai-iltaa!
    Sari ”

    • avatar sarirautio sanoo:

      Iltaa, kävin oikein lukemassa tuon keskustelun ja listauksen asioista. Siellä on varsin värikästä keskustelua, ja hyvin erimitallisia asioita listattu ylös. Yhteistä niille kaikille on että asiat on edenneet, ratkenneet, ja niistä on tehty päätöksiä tavanomaisen päätöksentekoprosessin mukaan. Monesta asiasta on luovuttu, mm Sosiaalikehityksestä, moni on kehittynyt alkukankeuksien jälkeen kuten vaikkapa menestystarinamme Verkatehdas, ja monesta on kirjoitettu lukuisia yhteenvetoja eri kohdissa kuten vaikkapa tuo SCC. Muutama on edelleen työn alla, kuten vaikkapa Linnan infra jonka taival tässä muodossa loppuu kesäkuussa. Siitä on myös hyvä erillisselvitys olemassa viime kesältä, löytyy kh listalta. Yhteenvetoa en näistä kaikista lupauksestani huolimatta kirjoita, eli Tapsa voi sen odottamisen lopettaa nyt.
      Kaupungissa tehdään nyt ja tulevaisuudessa paljon asioita, joista monet eivät onnistu, monia jumpataan eteenpäin, muokataan, kehitetään, uudistetaan, ja päivitetään. Toiminnan laillisuutta, asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta valvotaan monin keinoin, mm tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimesta. Sekä esityksethän tulevat aina virkamiesten toimesta, virkavastuulla.
      Jälleen mukavaa tiistai-iltaa,
      Sari

  3. avatar tapio13 sanoo:

    …ja vielä linkki keskusteluun johon tuo edellinen viestini liittyy;

    http://susannahietanen.blogijanne.fi/2016/05/25/innostuksen-lisaksi-tarvitaan-epaonnistumisten-analysointia-ja-niista-oppimista/#comment-2554

    …siellä oli useita asioita joihin vastausta kaivattiin/edelleenkin kaivataan…

  4. avatar Kankkulan Kai sanoo:

    ”Ennen ihmisen piti sopeutua organisaation rutiineihin. Nyt organisaation pitää sopeutua ihmisen rutiineihin.”
    Laita Sari muutama käytännön esimerkki miten Hämeenlinnassa organisaatio on sopeutunut ihmisen rutiineihin?
    Sitenkö, että jätät hallinto-organisaation edustajana jatkuvasti vastaamatta kansalaisten kysymyksiin lupauksistasi huolimatta?
    Olet monien mielestä sisällytyksettömien korulauseiden tuotanto-automaatti. Samalla kun vastaat tähän, voit vastata tuohon tapio13 esittämään aiheeseen. Siihen olet lupaillut vastausta kuukausien ajan, kunhan sopiva rako golfin pelaamiselta löytyy. Nyt tuli lumi maahan ja kunnallisvaalit lähestyy, aikaa varmaan alkaa löytymään.

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jos kaupungin ylimmässä päättäjäportaassa on Raution kaltaisia korulauseilijoita ei kannata ihmetellä miksi kaupunkin on tässä jamassa eikä tunnelin päässä näy edes valoa jos samat jatkavat. Olisi toiminta- ja ajattelutavan muutoksen aika. Olen aikoinani sanonut, että Hämeenlinnan ainoa pelastus olisi ulkopuolinen virkamieshallitus. En mielipidettäni muuta.

  6. avatar Tapsa sanoo:

    ”Miten ihmiset voidaan oikeasti, aidosti ja avoimesti, ottaa mukaan vaikuttamaan arkeensa, eikä olemaan vain hallintoalamaisia?”

    Otan esimerkiksi tuon lukio asian, johon opettajat, oppilaat ja monet muut kuntalaiset yrittivät lukuisin mielenilmauksin ja adressein vaikuttaa todella voimakkaasti, mutta miten kävi. Kokoomus ja demarit tekivät niin kuin halusivat täysin kuntalaisten ajatuksia kuulematta. Bussi-aikataulijen lisäksi en tiedä yhtään asiaa, jossa Hämeenlinnassa olisi kuntalaisten ääntä kuultu. Arvostaisin Sari Rautiota paljon korkeammalle, jos edes pyrkisit olemaan näissä asioissa rehellinen. kirjoitus on kyllä muutenkin täynnä mitään tarkoittamattomia fraaseja.

    • avatar Jarmo sanoo:

      Mä voisin ottaa esimerkiksi tuon Engelinrannan kelluvine taloineen, josta on ollut myös muutama asukaskuulemistilaisuus. Miten asukkaat pääsivät vaikuttamaan alueen suunnitteluun ja toteutukseen? Ei mitenkään.

      Entä toriparkki. Suurin osa asukkaista vastustaa sitä. Ei se mitään, ”näkijät ja rohkelikot” lyövät nuijan pöytään ja päättävät ottaa jälleen toriparkin esille. Asukkaat ovat ilmeisesti sitten se ”räksyttävä koiralauma”.

      Eli yhteenvetona: Olet Sarin mielestä joko ”rohkelikko ja näkijä” tai ”räksyttävä koira”. Juu, yhdessä kohti uutta vaan…

      • avatar sarirautio sanoo:

        Keskustavisiossa oli muuten varsin laaja kansalaispalaute. Siinä ihmiset erityisesti halusivat kevyen liikenteen edistämistä ja sitä on eri päätöksissä viety eteenpäin. Engelinrannan osalta on ollut lukuisia eri mahdollisuuksia vaikuttaa, ja kaavakäsittelyn edetessä niitä tulee selkä lakisääteisesti että vapaaehtoisesti järjestettynä.

  7. avatar Simo Sillanpää sanoo:

    Tuon kirjoituksen jälkeen voin hyvin ymmärtää,ettei täällä voi tapahtua mitään kehitystä. Jos on sanottavaa,sen voi tiivistää kahteen lauseeseen. Tyhjät housunlahkeet lepattavat tuulessa.

  8. avatar Tapsa sanoo:

    http://yle.fi/uutiset/3-9390752

    No näin siinä käy kun vihapäissään suhmuroi ilon kautta avoimesti ja aidosti. Toivottavasti harkitset muuten ihan samaa kuin kiemunki.

  9. avatar Kauko Laukaukaus sanoo:

    Kerropa Sari yksi oma ideasi kaupungin kehittämiseksi, joka on viety maaliin. Nyt ei vaadita paljoa. Yksi riittää. Olen kyllä seurannut sika tarkkaan touhujasi. En olelöytänyt. Mut kerro sinä. Toisten ajatuksia joita viljelet, i nyt lasketa.
    Nyt sinultakin jo odotetaan jotain.

    • avatar sarirautio sanoo:

      Jos joku väittää yksin tehneensä jotain, valehtelee. Mutta hauskaa kun välillä syytetään siitä että ideoi kaikenlaista ja välillä ettei mitään;) totuus on varmaan siltä ja väliltä. Monessa olen saanut olla mukana, ja onneksi meillä on paljon minua idearikkaampia ihmisiä pohtimassa mahdollisuuksia. Kaikki viisaus ei tosiaankaan asu Raatihuoneella.

  10. avatar Kauko Laukaukaus sanoo:

    Kppsaa Sari jostain äkkiä vastaus. Vaalit lähestyvät. Täytyyhän sinulla olla korulauseet valmiina ja kuvan kera

Jätä kommentti

css.php